car volvo
© wikimedia.org
Oletteko panneet merkille?

Koulujen edustoilla ympäri Suomen huristelee aamuisin ja iltapäivisin henkilöautoja kuin Länsiväylällä. Ekaluokkalaisen tyttäreni alakoulun edustalla Iisalmessa luikertelee usein kymmenien autojen jono koulun päättymisen aikoihin. Kaupungin koulukyytiin oikeutettujen oppilaiden koulutaksijono on vielä erikseen. Kuskailu on karannut käsistä.

Vanhemmat autokyyditsevät lapsiaan jopa kesken työpäiviensä ja rekrytoivat kuskeiksi lasten isovanhempia. Äärikuskailijat tilaavat jopa kimppatakseja, jotta heidän lastensa ei tarvitsisi kävellä tai pyöräillä kouluun edes lyhyttä matkaa. Kyytipalvelu ei koske vain perheen pienempiä vaan yhtä lailla yläkoululaisia, lukiolaisia ja ammattikoululaisia. Usein urheilijanuorukaisetkin saavat autokyydin harjoituksiinsa, vaikka pyöräily toimisi hyvänä alkuverryttelynä.

Parissakymmenessä vuodessa lasten kuskaaminen on lisääntynyt huimasti. En muista saaneeni autokyytiä kouluun montakaan kertaa koulu-urallani Iisalmessa. Alakouluun matkaa oli kilometri, yläkouluun ja lukioon 2,5 kilometriä. Koulumatkat taittuivat apostolin kyydillä ja polkupyörällä. Usein kuskailijavanhemmat perustelevat autokyytiä lastensa turvallisuudella. Todellisuudessa kyyditseminen heikentää liikenneturvallisuutta, koska autoliikenne koulujen läheisyydessä lisääntyy.


Kommentti: Vaikuttaa myös siltä, että etenkin suurkaupungeissa, ihmismäärän ollessa suurempi, myös stressitaso on korkeampi. Monilla on "koko ajan kiire". Eräs keino vähentää stressiä on harjoittaa esim. Éiriú Eolas- tai Mindfulness meditaatiota.


Kuskailijavanhemmat luulevat ajattelevansa lastensa parasta, mutta todellisuudessa he tekevät ison karhunpalveluksen. Liikuntasuositusten mukaan nuorten pitäisi liikkua 1,5 tuntia päivässä. Koululaisista kuitenkin vain puolet liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Erilaisten teknisten härpäkkeiden kanssa vietetty ruutuaika on tuplaantunut 20 vuodessa. Koulussakin lapset istuvat aivan liian paljon.

Nuorista jopa viidennes ei liiku liikuntatuntien ulkopuolella lainkaan. Ylipainoisten nuorten osuus on kolminkertaistunut 30 vuodessa. Liikkumattomuus ja fyysinen passiivisuus ovat suurimpia kansanterveydellisiä uhkia kaikissa länsimaissa. Istuminen on terveydelle yhtä tuhoisaa kuin tupakointi. Koulumatkan kulkeminen pyörällä tai kävellen on erinomainen tapa kohottaa kestävyyskuntoa.


Kommentti: Esim. Suomen puolustusvoimista kerrotaan, kuinka varusmiesten keskipaino jatkaa nousuaan - ja kunto laskuaan.


Koulupäiviä on vuodessa 189. Jos alakoululainen kävelee edestakaisin koulumatkallaan neljä kilometriä, kertyy kouluvuoden aikana kävelykilometrejä 756. Se on valtava määrä askelia. Toki koulumatkaliikunnassa pitää huomioida lapsen ikä. Ekaluokkalaiselle yli kahden kilometrin yhdensuuntainen koulumatka voi olla liikaa, mutta kuudesluokkalainen voi hyvin pyöräillä viisi kilometriä suuntaansa.

Jotta lapsi liikkuisi terveytensä kannalta riittävästi, ei häntä tarvitse tyrkätä hengästyttävään urheiluharrastusrumbaan. Tavallisella arkiliikunnalla pääsee pitkälle. Koulumatkareippailun lisäksi imurointi, koiran ulkoiluttaminen, lumenluonti, ulkoleikit, kiipeily ja trampoliinilla hyppely ovat hyvää liikuntaa. 1,5 tuntia liikuntaa päivässä kertyy helposti, jos arkiliikuntaa lisätään.

Lapsena opitut liikuntatottumukset vaikuttavat koko loppuelämään. Jos on sohvaperuna lapsena, liikuntakipinän sytyttäminen aikuisiällä on hankalaa. Liikuntakasvatuksessa päävastuu on autonomistajilla - siis vanhemmilla.

Antakaa lasten liikkua!