© Shutterstock.com
Psykopatia on persoonallisuushäiriö, jossa on ominaista empatiakyvyn puute ja manipuloiva käytös.
Simpauttajan kolmivaiheinen taktiikka

Koska vapaana vipeltävällä lierolla ei ole leimaa otsassa, on hyvä tuntea lieron kolmivaiheinen "arvioi, käytä, hylkää" -toimintakaava. Käytän siitä verbiä simpauttaa, joka tulee Heikki Turusen romaanista Simpauttaja.


Kommentti: Psykologi Tuija Matikka käyttää sanaa "liero" psykopaatti -termin tilalla. Hän mainitsee syyn tässä tiede-lehden artikkelissaan:
Vaikka terve valppaus kannattaa, noitavainoihin ei parane ryhtyä. Nykyään tuntuu olevan tapana leimata eri mieltä olevia tai muuten vain vaikeiksi koettuja ihmisiä psykopaateiksi. Oikeasti psykopaatin titteli edellyttää raskaita ja dokumentoituja "ansioita". Niinpä PCL-kurssilla Hare suositteli hieman ilkikurisesti käytettäväksi psykopaattisesti käyttäytyvistä arkikielen sanaa bastard, jonka voi suomentaa vaikkapa lieroksi.

Hyötyarvio

Tavallinen ihminen käyttää esineitä hyväkseen mutta pyrkii luomaan vastavuoroisen suhteen toisiin ihmisiin. Ilmeisesti lievän aivovamman vuoksi liero pitää muita ihmisiä esineinä. Liero siis kohtelee ihmisiä ja eläimiä ikään kuin nämä olisivat tietokoneita, autoja tai pölynimureita. Kun liero kohtaa uuden ihmisen, hän tutkii sitä yhtä innoissaan kuin itse tutkisit uutta autoa. Selvität, kulkeeko uusi auto bensalla vai dieselillä. Mistä sen saa käyntiin ja millaisia muita ohjauslaitteita ja lisävarusteita siinä on. Kokeilet, kuinka kovaa se kulkee ja miten pitkälle pääsee yhdellä tankillisella. Potentiaalisen simpautettavan tavatessaan liero miettii, mitä kivaa kohteesta irtoaa: rahaa, seksiä, etenemistä uralla, suhteita, valtaa jne.

Jos liero arvelee simpautettavan itselleen hyödylliseksi, liero kartoittaa kohteensa haaveet, pelot sekä vahvuudet ja piilotetut heikkoudet. Heti kun liero tietää, mitä kohde tarvitsee, hän tekeytyy tuoksi unelmaksi. Jos kohde on narsistinen tai huomionhakuinen persoona, liero liehittelee häntä. Jos kohde on riippuvainen, liero esiintyy turvallisena hahmona. Ja aivan kuten me tartumme eri tavoin tietokoneeseen, pölynimuriin tai autoon, liero ottaa räätälöidyn otteen kohteeseensa. Mitä syvemmin liero saa kohteen avautumaan ja kertomaan unelmistaan, siltä enemmän kohteesta tuntuu, että uusi tuttavuus on liian hyvä ollakseen totta.
© n/a
Psykopaatille toiset ihmiset ovat pelinappuloita, joiden avulla voi saada rahaa, seksiä, etenemistä uralla, suhteita, valtaa ja niin edelleen.


Kommentti: Kun ihmiset kuulevat sanan psykopaatti, tulee ensimmäisenä useimmille mieleen Hannibal Lecterin kaltainen sarjamurhaaja. Tämänkaltainen psykopaatti on kuitenkin harvinaisempi psykopatian ilmenemismuoto. Robert Hare kirjoittaa kirjassaan 'Käärmeet liituraidassa':
Psykopaatit kuvataan romaaneissa ja elokuvissa kärjistäen ja saman kaavan mukaan. He ovat kylmäverisiä sarjamurhaajia, vakoojia, seksirikollisia, huijareita tai tohtori No:n ja Hannibal Lecterin kaltaisia pahuuden perikuvia. Valitettavasti todellisuus tukee jossain määrin tätä psykopaatin mustavalkoista kuvaa. Totuus on kuitenkin monimutkaisempi.
Psykopaatit voivat kuitenkin muokata käyttäytymistään sen verran kuin on tarpeellista välttää liiallinen huomio. Myös ympäristö ja geneettiset tekijät vaikuttavat siihen, kuinka psykopatia ilmenee. Hare kirjoittaa:
Jotkut psykopaatit elävät yhteiskunnassa eivätkä teknisesti riko lakia, vaikka he lähestulkoon syyllistyvätkin siihen käyttäytymällä ikävästi lähellä olevia ihmisiä kohtaan. Jotkut saattavat elää näennäisen normaalisti loukkaamatta muita niin paljon, että se herättäisi huomioita. He käyttäytyvät kuitenkin salakavalasti muita hyväkseen taloudellisesti, psykologisesti ja tunnetasolla. He eivät ole lämpimiä ja rakastavia vanhempia, lapsia tai perheenjäseniä. He eivät ole luotettavia ystäviä eivätkä työtovereita.

Monet psykopaatit omaksuvat loismaisen elämäntavan. He käyttävät hyväkseen perheidensä ja ystäviensä anteliaisuutta ja herkkäuskoisuutta. He saattavat siirtyä paikasta toiseen ja elatuslähteestä toiseen. Tunnet ehkä tällaisen henkilön. Saatat tietämättäsi olla psykopaatin alainen, työtoveri tai puoliso. Hän aiheuttaa sinulle ahdistusta ja tuskaa, mutta et ehkä tiedä, että tällaiselle persoonallisuudelle on olemassa psykologinen termi. Hän voi olla joku perheenjäsenistäsi, naapureistasi tai ystävistäsi. Hänen käytöksensä voi ihastuttaa, hämmentää tai olla vastenmielistä.

Vielä sata vuotta sitten elimme pienissä yhteisöissä, jossa kaikki tunsivat toisensa lapsista asti. Nykyään tutustumme jatkuvasti uppo-outoihin ihmisiin, jotka eivät aina ole sitä, miltä he näyttävät. Ennen syvimpien salaisuuksien kertomista on hyvä kertoa vähemmän noloja juttuja ja sitten seurata, pysyvätkö ne uuden tuttavuuden takana. Siksi on aivan viisasta avautua hitaasti ja tarkistaa, pitävätkö uuden ystävän kertomat vastasalaisuudet paikkansa. On myös hyvä tuntea itsensä ja omat arat paikkansa ja selvittää komplensinsa ja syndroomansa ennen kuin lipevä liero pääsee niitä hyödyntämään.

Hälytyskellojen olisi syytä soida heti, kun imartelija vetää hunajaiset kohteliaisuutensa takaisin pienen erimielisyyden ilmetessä. Jos liero ei saa haluamaansa, hän alkaa hyvin herkästi uhkailla ja kiristää. Simpautusta suunnitteleva on myös innokas lahjomaan.

Lieron tunnistaa myös siitä, että hän ei malta olla leuhkimatta sillä, miten taitavasti hän on aiemmin kohteitaan lahjonut ja sitten luukuttanut. Leuhkintaa kuullessasi siirry heti takavasemmalle, koska ennemmin tai myöhemmin sinä olet lieron ruokalistalla. Simpauttajan mielestä maailmassa on vain saaliita ja saalistajia.

Liero tekee myös organisaatiosta, ryhmästä tai yhteisöstä arvion. Jos uskonnollinen yhteisö kaipaa johtajaa, liero näyttää vastaukselta rukouksiin. Kvartaali- ja kasinotalous antaa oivallisen toimintaympäristön lieroille, kun luutunut organisaatio etsii dynaamista ja rohkeaa johtajaa. Kaikkia liero ei kuitenkaan katso voivansa hyödyntää. Tarkkanäköiset ja simpautuksen ulkopuolelle jäävät joutuvat henkeä pidättäen ja voimattomina seuraamaan, miten lieron syöttämä puppu uppoaa kohteeseen kuin kuuma veitsi voihin.

Simpautus

Niin työssä kuin siviilisuhteissa liero tekee sopivista ihmisistä itselleen apureita. Moni kohde on turhan vaatimaton luullessaan, ettei hänellä ole lieron kaltaiselle huippuosaajalle ja itsevarmalle seuraihmiselle mitään annettavaa. Liero osaa käyttää hyvin monenlaisia ihmisiä siivoojasta pääjohtajaan, aivan kuten kuka tahansa käyttää arjessaan mitä moninaisimpia laitteita.

Liero pyrkii luomaan hajottavia kahdenvälisiä salaliittoja. Jos lieron kohde on Liisa, liero menee kertomaan Liisalle, mitä pahaa Pekka on sanonut Liisasta, mutta pyytää Liisaa pitämään tiedon luottamuksellisena. Liero pyrkii eristämään kohteensa salaisuuksien avulla ja kontrolloimaan tätä. Niinpä Liisa ei mene kysymään Pekalta suoraan, onko Pekka sanonut todella niin rumasti ja mitä Pekka sanomisillaan tarkoitti. Liero puhuu yhtä yhdelle ja toista toiselle ja on todellinen mestari toisten ihmisten maineen kohteliaassa häpäisyssä. Kaikki lierolle uskomasi salaisuudet ovat toisten tiedossa heti, kun siitä on lierolle hyötyä.

Jokainen apuri luulee olevansa lieron läheisin ystävä, mutta toinen toisistaan tietämättömiä apureita on tietenkin monta. Sillä aikaa kun liero pyörii pitkin ja poikin politikoimassa, apurit tekevät lieron työt ystävänpalveluksina. Tosin liero ei ikinä maksa lupaamaansa palvelua takaisin, mutta pitää taitavasti toivoa yllä.

Jos petetty apuri valittaa työyhteisössä lieron luistavan omista velvollisuuksistaan, lieron pelkän sunnuntaipuolen nähnyt suojelija ei näe lieroa loisena vaan pelkästään kunnianhimoisena ihmisenä, jossa on ilmiselvää johtaja-ainesta. Tilannetta sivusta seuraavat ovat kauhuissaan ja pyrkivät hoitamaan vain omat asiansa säästyäkseen joutumasta tulilinjalle.

Kun epäilyjä lieron lintsailuista herää, liero selittää valitukset suojelijansa suuntaan kateellisten nynnyjen hysteeriseksi vikinäksi. Vaikka organisaation poliisit eli henkilöstöosasto, tilintarkastaja tai vartijat raportoivat väärinkäytösepäilystä, liero selittää asian väärinymmärryksiksi tai pikkumaiseksi nipottamiseksi. Jos suojelija tai joku ylempi taho ottaa asian puolueettomaan tutkintaan, liero voi nostaa syytteen, koska hän katsoo tulleensa kiusatuksi. Ihmisen nimittäminen psykopaatiksi ilman, että nimittelijä on saanut asianmukaista koulutusta ja toimeksiantoa, on leimatun kiusaamista.


Psykopaatit hakeutuvat mielellään aloille, joissa he voivat käyttää mahdollisimman suurta päätäntävaltaa mahdollisimman suureen ihmisjoukkoon.
Hylkääminen

Heti kun kohteesta tai apurista ei ole enää hyötyä tai huvia, liero dumppaa tämän samalla tavalla kuin kuka tahansa meistä heittää rikkoutuneen pölynimurin roskikseen ja hankkii kylmän rauhallisesti uuden tilalle. Apuri, joka alun perin luuli saaneensa ikiystävän, miettii kuumeisesti, mitä hän on tehnyt väärin, kun ystävä ei ole hänestä enää tippaakaan kiinnostunut. Jos poisviskattu kohde on surullinen tai kauhuissaan, liero ei käsitä, miksi kohde vikisee, koska eihän pölynimurikaan valita, kun sen heittää pois.

Rakkaussuhteissa simapautetun ja hylätyn tuska on suuri, joten hän tietenkin itkee, valittaa ja protestoi. Koska liero itkee krokotiilinkyyneleitä toisia manipuloidessaan, hän miettii kyynelehtivää hylättyä katsoessaan, että mitähän juonta tuo surkimus nyt yrittää. Ihmisten kokeminen esineinä selittää lieron käsittämättömän tunnekylmyyden.

Koska liero on uinut syvälle simpautettavan syvimpiin toiveisiin, sivulliset ovat täysin ymmällään, kun lieron hylkäämä haluaa kiihkeästi lieron takaisin. Mika Waltari on kuvannut ilmiötä klassikkokomediassaan Gabriel, tule takaisin.

Lopullisesti hylätty kohde häpeää itseään ja pyrkii nuolemaan haavat yksinäisyydessä toivoen, ettei kukaan muu ei ole huomannut mitään. Noloutta lisää se, jos joku läheinen on nähnyt kuvion alusta asti ja yrittänyt varoitella. Ani harva todellisuudessa halveksii simpautettua vaan pikemminkin säälii tätä. Ei ole hauskaa joutua hyväntahtoisen hölmön maineeseen. Noloutta helpottaa suuresti, kun simpauttajan jymäyttämät alkavat verrata kokemuksia keskenään. Niinpä Liisa menee Pekan luo tarkistamaan kuulopuheet. Myös faktoja aletaan tarkistaa ja etsiä.

Valheiden paljastuminen tekee kipeää mutta helpottaa. Jopa psykopaatteja vuosikymmeniä tutkinut psykologi Robert Hare kertoo menneensä monesti lieron lankaan. Huijatuksi tuleminen ei ole noloa vaan arvokasta ja usein myös taloudellisesti kalliiksi tullutta elämänkokemusta. Simpauttaja on tullut tehneeksi siinä mielessä hyvän työn, että hän on tullut paljastaneeksi sinussa piilevän "turva-aukon", jonka kautta hyväksikäyttäjät pääsevät sisään. Lieron kohdannut ja opiksensa ottanut voi ajatella saaneensa eräänlaisen rokotuksen - ainakin yhtä lierosorttia kohtaan.

Niiden, jotka vielä naureskelevat lieron simpauttamalle, on hyvä muistaa, että omasta psykologisesta silmästään ei kannata olla varma. Vaikka lierojen osuus koko väestössä liikkuu prosentin huitteilla, sama liero ehtii elämänsä aikana simpauttaa satoja ihmisiä eli ennemmin tai myöhemmin ehkä myös sinua. Vain se, joka ei ole joutunut lieron simpauttamaksi, voi pitää lieroa hauskana tai mielenkiintoisena tuttavuutena ja uhria luuserina.