Avanto

Talviuinti kasvattaa kylmänsietokykyä

Uusimmat tutkimukset osoittavat että ihminen voi tottua kylmään. Ihminen pyrkii supistamaan kylmässä käsien, jalkojen ja ihon verenkiertoa, jotta lämmönhukka pienenisi.

Ruskeaa rasvakudosta on ihmisellä niskan seudulla ja rintakehän suurten verisuonten lähellä. Viileässä oleskeleminen tai talviuinti aktivoi ruskean rasvakudoksen. Tämä selittää miksi jotkut ihmiset sietävät kylmää. Siihen vaikuttavat myös geneettiset ominaisuudet, terveys ja ravinto.

Ruskean rasvakudoksen päätavoite on tuottaa lämpöä samalla, kun se kuluttaa energiaa. Energiaa polttamalla kudos auttaa ylläpitämään sopivan ruuminlämmön. Sen sijaan valkea rasvakudos eli läski varastoi energiaa. Valkoisesta rasvasta on siis haittaa.

Ruskeaa rasvaa on niskan seudulla, koska tärkeintä on säilyttää aivot lämpimänä.

Lähde: Helsingin Sanomat, 20.2.2011

Ääriolot nollaa nupin - Vannoutuneet avantouimarit pulahtavat hyiseen veteen, vaikka pakkasta olisi kuinka paljon

Säännöllisesti talviuintia harrastavia arvioidaan Suomessa olevan jo satatuhatta ja virallisia uintipaikkoja noin kaksisataa.

Kylmässä vedessä lienee uitu aina ammoisista ajoista alkaen, mutta Suomen Ladun mukaan talviuinnista alkoi kehittyä maassamme terveysliikuntalaji toden teolla 1980-1990 -lukujen taitteessa.

Ääriolot nollaa nupin-artikkeli

Avantouinnin yksilölliset vaikutukset

Kylmäkaraisun terveysvaikutuksia tutkinut dosentti Pirkko Huttunen toteaa, että talviuimarin virkistyminen ja piristyminen johtuu kylmän antamasta hormoniruiskeesta: stressihormonien eritys lisääntyy suurissa lämpötilavaihteluissa. Koska avantouinti parantaa verenkiertoa ja kudosten aineenvaihduntaa, se hidastaa solujen vanhenemista ja säilyttää esimerkiksi ihon kimmoisuutta. Säännöllisesti uivien perusverenpaine laskee merkittävästi. Myönteiset vaikutukset kuitenkin häviävät, jos avantouinti lopetetaan.

Huttusen mukaan avantouintia harrastaneet sairastuvat virusinfektioihin muita harvemmin, koska säännöllinen ja jatkuva kylmäkaraisu voimistaa elimistön puolustusjärjestelmää ja parantaa siten vastustuskykyä. Dosentti Pirkko Huttusen ryhmä Oulussa on tarkastellut avantouimareiden psyykettä ja sen piirteiden yhteyttä verenpaineeseen ja hormonaalisiin tekijöihin. Erot ei-harrastajiin ovat kuitenkin olleet näissä muuttujissa (mm. ahdistus, masennus) vähäiset, eli avantouimarit eivät näytä olevan muita hullumpia. Heidän tutkimuksissaan avantouimarit kokivat kuitenkin saavansa lisää henkistä hyvinvointia elämäänsä.

Kaikki avantouinnin vaikutukset ovat yksilöllisiä. Avannossa käyntien määrä, avannossa viipymisen kesto ja saunominen avannon yhteydessä ovat yksilöllisiä valintoja. Omaa kehoaan kannattaa kuunnella, jotta oppii tietämään mikä sopii itselle. Uiminen voi tuntua epämiellyttävältä, jos on kylmissään tai alilämpöinen. Miellyttävimmäksi uinti koetaan kun elimistön lämpötila on hiukan kohonnut - kuten liikunnan avulla.

- Tutkimusten mukaan n. 50 % uimareista viipyy avannossa 20- 40 sekuntia. Verenkierrossa tapahtuu muutoksia kehon lämmönluovutuksen vähentämiseksi, jolloin ääreisverenkierron hiusverisuonet supistuvat; iholla, raajoissa. Jotta emme täysin lamaantuisi, huolehtii elimistö verenkierrosta kun hiusverisuonissa tapahtuu ajoittain reflektorinen laukeaminen. Kun kehon lämpötila laskee aktivoituu aineenvaihdunta lämmön tuottamiseksi ja verenkierto tehostuu.
  • Lisämunuaisesta vapautuu adrenaliinia ja kortisolia
  • Adrenaliini vilkastuttaa aivojen verenkiertoa
  • Sydämen syke ja iskuvolyymi lisääntyy
Kun verenkierto muuttuu, on sillä vaikutuksia hermojen ja lihaksien väliseen yhteistyöhön. Tällöin hapen puute lihaksissa aiheuttaa kivun tunnetta, joka heikentää lihasten toimintaa ja suorituskykyä. Jännekudoksen venyvyys vähenee. Lihasjäykkyys / spastisuus lievittyy. Hermon johtumisnopeus hidastuu sekä liikehermosyyt, kosketus- ja asentotuntoa välittävät tuntohermosyyt hitaimmin johtavat ohuet esim. kipua välittävät hermosyyt.

Kylmään sopeutuminen voi olla pelkästään tottumista, joka lienee tyypillisin sopeutumisreaktio avantouimareille eli "kaikkeen tottuu". Jos avantouinti on päivittäistä ja pitkäaikaista havaitaan: koko kehon fysiologinen sopeutuminen, joka on luonteeltaan hypotermista eli lihasvärinä viivästyy, insulatiivista eli lämmön eristys paranee ja lämmön luovutus vähenee sekä metabolista eli aineenvaihdunnallista tai edellisten yhdistelmiä. Lisäksi sympaattisen hermoston toiminta tasapainottuu, energiatasapainon säätely muuttuu (ruskean rasvan muodostuminen).

Avantouinnin vaikutukset verenkiertoon
  • Hetkellinen kylmäaltistus kuormittaa sydäntä ja supistaa keuhkoputkia
  • Ääreisverenkierto supistuu, mikä nostaa hetkellisesti verenpainetta ja lisää sydämen syketaajuutta, jolloin seurauksena on sydämen kuormittuminen. Verenpaineen vaihtelu voi aiheuttaa myös huimausta. Sydän- ja verisuonisairauksien kohdalla lääkärin konsultaatio.
  • Avantouinti parantaa verenkiertoa ja on tehokasta suonijumppaa lämpötilavaihtelujen vuoroin laajentaessa, vuoroin supistaessa verisuonia, vähentää tulehdusalueen verenkiertoa.
Avantouinnin vaikutukset hormoneihin ja stressiin
  • Avantouinti muuttaa elimistön hormonitasapainoa sekä ensimmäisellä uintikerralla että ajan myötä. Aluksi stressihormonitasot nousevat, mutta pitempään harrastettaessa ne taas laskevat. Niinpä uimari tarvitsee suuremman annoksen saavuttaakseen saman hormonireaktion.
  • Avantouinti kiihdyttää myös beetaendorfiinin eli mielihyvähormonin eritystä ja se viettelee avantoriippuvuuteen, jota voi luonnehtia "avantoholismiksi".
  • Hormonimuutokset vaikuttavat mahdollisesti mielialaan, psyykkiseen stressiin ja vähentävät mm. kaamosmasennusta. Kylmä vaikuttaa aivojen välittäjäaineisiin, "mielihyvähormonien" dopamiinin ja serotoniin eritykseen. Hormonitutkimuksissa on myös havaittu, että osalla ihmisistä stressihormonitasot laskevat avannossa ja toisilla nousevat. Se selittänee sen, miksi osa ihmisistä kokee avannon rentouttavana ja osa virkistävänä. Avantouinnin vaikutuksista naisten vaihdevuosivaivoihin ei ole tutkimuksia, mutta monet naiset kertovat sen auttaneen niihinkin.
  • Hormonit hyrräävät jo avantoon mennessä. Avantouinti laukaisee stressireaktion, mutta sen lyhyt kestoisuus ei kuormita elimistöä. Avantouinnin aikana vapautuneet stressihormonit eivät kuitenkaan jää käyttämättä, kuten usein henkisen jännityksen aiheuttamassa stressitilanteessa, vaan uimari käyttää ne elimistön puolustustaistelussa kylmää vastaan. Hormonipitoisuudet laskevat kylmässä vedessä ja uimari kokee, että henkisen jännityksen aiheuttama stressi jäi avantoon.
Avantouinnin terveysvaikutukset ja kipu
  • Nostaa kipukynnystä - betaendorfiinit sitoutuvat sensorisiin hermopäätteisiin ja siten vaikuttavat kipuaistimukseen. Usein kipuihin on syynä lihasten kouristustila tai verenkiertovaikeudet, kuten työasennosta aiheutuneissa pää- ja niskasäryissä. Parantamalla verenkiertoa ja lievittämällä jännitystä avantouinti heikentää kipuja. Kortisolin voimakas nousu avannossa saattaa selittää tuki- ja liikuntaelinvaivojen koettua lieventymistä. Kylmän myönteisiä vaikutuksia tulehdussairauksissa käytetään - ja niitä tutkitaan - reumasairauksien hoidossa. Moni nivelreumaa ja fibromyalgiaa sairastava kokee saavansa lievitystä kipuihinsa kylmähoidosta tai avantouinnista. Huippukylmäkäsittelyä käytetään reumataudeissa tulehduksen rauhoittamiseen.
Lähde: Huttunen, P.: Avantouinnin fysiologiset vaikutukset. Suomen Latu 1999: Pulahda avantoon. Heikura, P., Huttunen, P. ja Kinnunen, T.: Avantouimarin käsikirja "Hyinen Hurmio" (toim. Edita) 2000

HS:n artikkeli: Laihduttaako avanto?

Professori Hannu Rintamäen mukaan lämpötilan palauttaminen 20 sekunnin avantouinnista vaatii lihastyötä, joka vastaa rappusten nousua 15-20 minuutin ajan. Käytännössä kaloreita ei kulu niin paljon, sillä uimari pukee lämpimät vaatteet. Se nostaa lämpötilaa ilman että keho käyttää siihen energiaa.

Avantouinti ja sauna

Taustaa

Vielä 1950-luvulla kylissä oli yhteisiä savusaunoja ja avantopaikkoja, joiden äärellä ihmiset tapasivat toisiaan. Myös metsämiehet karaisivat itseään kylmää vastaan avannossa. Se, kuuluuko avantouintiin saunominen, näyttää olevan jonkinlainen "koulukuntakysymys".

Sauna ja avantouinti

Terveelle ihmiselle avantouinti saunalla tai ilman, on vaaratonta virkistystä. Saunomisen yhteydessä avannossa käynti säännöllisesti tai useamman viikon tai kuukauden ajan lisää kylmänsietokykyä, mutta on rasittavampaa sydämelle kuin pelkkä avantouinti. Saunasta ei ole hyvä mennä liian nopeasti avantoon eikä avannosta saunaan. Saunan ja avannon välinen lämpötilaero aiheuttaa sydämelle kovan rasituksen ja verenpaineen vaihtelu saattaa aiheuttaa huimauksen tunnetta. Kun avantoon mennään kuumasta saunasta, ihon pinnan pienet hiussuonet ovat laajentuneet , ja avantoon mennessä ne äkillisesti supistuvat, mikä aiheuttaa ihon tilapäisen turvotuksen. Saunan lämmön nostattama sydämen syke laskee hiukan, mutta ei lepotasolle. Sydämen työmäärä nousee.