Chomsky
© AFP / Virginie Montet
Noam Chomsky
Merkittävät amerikkalaiset mediaorganisaatiot toistavat ahkeraan, mitä Yhdysvaltojen virkamiehet haluavat yleisön tietävän globaaleista asoista, sanoo historioitsija Noam Chomsky RT:lle. Mikä tahansa uutisoija, joka "ei toista USA:n propagandasysteemiä on Yhdysvaltojen johtajille sietämätön", hän jatkaa. Chomskyn mukaan lännen eli Yhdysvaltojen syyllisyyden toteaminen maailmantilanteisiin, kuten Ukrainan konfliktiin tai jännitteisiin Iranin kanssa, ei ole sallittua johtaville amerikkalaisille medioille. Maailman mielipiteellä ei ole merkitystä, jos se on USA:n strategian vastainen. Chomsky jatkaa:
"Länsi tarkoittaa Yhdysvaltoja ja kaikkia muita, jotka ovat samaa mieltä. Se, jota Yhdysvalloissa kutsutaan kansainväliseksi yhteisöksi on Yhdysvallat ja kuka tahansa jolla on samat intressit. Otetaan esimerkiksi kysymys Iranin oikeudesta jatkaa tämän hetkistä ydinasepolitiikkaansa, mitä se sitten onkaan. Kansainvälisen yhteisön vakiolinja on vastustaa tätä. Kuka on kansainvälinen yhteisö? Sen määrittelee Yhdysvallat. Kuka tahansa Orwellia lukenut tunnistaisi täysin tämän kaiken. Siitä huolimatta tämä jatkuu ilman asian esille tuomista."
Chomsky teki huomautuksensa tällä viikolla juuri ennen kongressin oikeuskäsittelyä nimeltä 'Vastaus Venäjän Informaatioaseistukseen' (eng. 'Confronting Russia's Weaponization of Information'). "Venäjän media jakaa nyt ulkomaiden yhteiskuntia ja itse asiassa aseistaa informaatiota", edustajainhuoneen ulkoasiankomitean puhemies Ed Royce sanoi.

Sosiaalifilosofi ja MIT:n professori Chomsky sanoi: "jos olisi olemassa jokin kuvitteellinen mahdollisuus rehellisyydestä, puhuisi edustaja Royce tässä yhteydessä amerikkalaisesta mediasta." Hän viittasi äskettäiseen New York Timesin artikkeliin, joka käsitteli syitä miksi Iraniin ei kannata luottaa Teheranin ja Washingtonin välisten alustavien ydinasesopimusten aikana.
"Iranin syyttäminen Lähi-Idän epävakauttamisesta, koska se tukee amerikkalaisia sotilaita Irakissa tappaneita aseistettuja joukkoja, on mielenkiintoista. Tämä olisi sama asia, jos vuonna 1943 Natsien lehdistö kritisoisi Englantia, koska sen nähtäisiin epävakauttavan Eurooppaa tukemalla Saksan sotilaita tappavia partisaaneja. Toisin sanoen vakauttamiseksi kutsutaan sitä, kun Yhdysvallat hyökkää tappaen muutama satatuhatta ihmistä tuhoten koko valtion, ja rohkaisten sitä lahkojen välisiin konflikteihin, jotka ovat nyt repimässä hajalle Irakia ja sen lähialueita. Epävakauttamiseksi kutsutaan sitä, kun joku vastustaa tätä tahdikkuutta", kertoi Chomsky RT:n toimittaja Alexey Yaroshevskylle.
Chomsky löytää myös yhteyksiä amerikan mediapropagandan ja Yhdysvaltojen presidentin Barack Obaman viimeaikaisten Kuuban lähentymisyritysten välillä. Yhdysvallathan ovat pitkään pitäneet Kuubaa terroristeja tukevana valtiona, asettaen sen tiukkaan kauppasaartoon. Chomskyn mukaan amerikkalaiset uutiskanavat tekevät kaikkensa antaakseen vaikutelman Kuubasta -ei Yhdysvalloista- läntisen pallonpuoliskon eristäytyneenä osapuolena.
"Tosiasiat puhuvat puolestaan. Elämme vapaassa ja avoimessa yhteiskunnassa, joten meillä on poikkeuksellisen hyvä mahdollisuus päästä käsiksi sisäisiin asiakirjoihin. Et voi väittää olevasi tietämätön. Emme elä totalitaarisessa valtiossa, jossa ei ole rekisterejä. Tiedämme mitä tapahtui. Kennedyn hallinto käynnisti hyvin vakavan terroristisodan Kuubaa vastaan. Tämä oli yksi syy ohjuskriisiin. Tämän sodan suunniteltu päätös, joka oli ilmeisesti Neuvostoliiton ja Kuuban tiedossa, oli tehdä hyökkäys lokakuussa 1962. Oppineiden mukaan tämä oli yksi syy ohjusten sijoittamiseen. Tämä sota jatkui vuosia. Sen mainitseminen ei ole luvallista [USA:ssa]. Ainoa sallittu keskustelunaihe ovat yritykset [Fidel] Castron salamurhaamiseksi. Ja nämä voidaan jättää laskuista, sanoen niiden olleen vain CIA:n naurettavia metkuja. Tämä terroristisota oli kuitenkin hyvin vakava."
Obama ei ole muuttanut kurssiaan Kuuban suhteen nojautuen syihin vapaudesta tai demokratiasta, niin kuin USA:n media yrittää meille kaupitella, Chomsky sanoi.
"Ei ole kyse jalosta eleestä, vaan siitä, että Obama on tunnistanut kuinka Yhdysvaltojen eristäytyminen tässä asiassa on käytännössä ajamassa sen ulos tältä pallonpuoliskolta. Mutta tästä et voi keskustella [USA:ssa]. Tämä on kaikki julkista tietoa, eikä siinä ole mitään salaista. Kaikki löytyy julkisista asiakirjoista, mutta silti tästä ei saa keskustella. Kuten ajatus (ja tätä ajatusta et saa edes pohtia), kuinka Yhdysvaltojen hyökätessä toiseen maahan syyllistyvät hyökkääjät rikokseen, eivät vastustajat, jotka puolustautuvat hyökkäykseltä."
Mitä tulee kansainväliseen oikeuteen, Chomsky sanoi "sen toimivan siinä määrin kuin suurvaltiot tämän sallivat. Tämän ulkopuolella se on merkityksetön. Voidaanko täten sanoa, että kansainvälinen oikeus on illuusio Yhdysvaltojen valitessa mitkä vaatimukset pannaan toimeen, vapauttaen samalla itsensä vastuusta?"

"Jos sanotaan sen [kansainvälisen oikeuden] kuolleen, annetaan ymmärtää sen joskus olleen elossa. Onko se koskaan edes ollut elossa?", hän sanoi. Esimerkkinä hän mainitsi, kuinka vuonna 1980 Kansainvälisen tuomioistuimen vaatiessa Yhdysvaltoja keskeyttämään sotansa Nicaraguaa vastaan sekä korjaamaan huomattavat aiheuttamansa vahingot, Yhdysvallat jätti pitkään näin tekemättä.
"Kansainvälistä oikeutta ei voida pakottaa koskemaan suurvaltoja. Tämänlaista pakotusmekanismia ei ole olemassa. Katso esim. Kansainvälistä rikostuomioistuinta, joka on tutkinut ja tuominnut afrikkalaisia johtajia, joista Yhdysvallat ei pidä. Tämän vuosituhannen suurin rikos on varmastikin Yhdysvaltojen hyökkäys Irakiin. Voitaisiinko tämä tuoda Kansainväliseen oikeuteen? Tämä olisi enemmän kuin uskomatonta."
Chomsky sanoi ns. amerikkalaisen unelman sekä Yhdysvaltojen demokratian kokevan "merkittävää rappeutumista", sosiaalisen liikkuvuuden ollessa rikkaiden maiden huonoimpien joukossa. Chomskyn mukaan Yhdysvallat säilyttää demokraattisen julkisivun, mutta varsinaiset demokratian ilmenemismuodot ovat hupenemassa.
"Periaatteessa suurin osa kansalaisista ovat vailla äänioikeutta. Edustajat eivät kiinnitä lainkaan huomiota edustamiensa kansalaisten mielipiteisiin. Karkeasti arvioiden tähän lukeutuvat alimmat kolme neljäsosaa tuloasteikon alapäästä. Edetessäsi asteikkoa ylöspäin saat hieman lisää vaikutusvaltaa. Varsinaista politiikkaa tehdään asteikon huipulla. Tämä tarkoittaa plutokratiaa, ei demokratiaa."