Kuva
"Olemme saaneet hieman avustusta Yhdysvalloilta". Huomaa ISIS-lippu taustalla.
Vladimir Putin kiisti suoraan länsimaisen median väitteet Syyrian armeijan tekemistä sotarikoksista äskettäisessä CBS:n 60 Minutes -ohjelman haastattelussa. Länsimedia on esimerkiksi toistuvasti väittänyt Syyrian armeijan käyttäneen mielivaltaisesti "tynnyripommeja" siviilialueilla. "Koska ymmärrän tiedustelupalveluiden ammatilliset toimintatavat, voin sanoa sinulle, että tämänkaltaiset arviot ovat Assadin vihollisten perustoimenpiteitä ("active measures"). Tämä on Syyrian vastaista propagandaa", Putin kertoi toimittaja Charlie Roselle. Konfliktin alusta lähtien ovat useat verilöylyt laitettu Syyrian joukkojen syyksi, mutta myöhemmin on käynyt ilmi että tapaukset ovat joko täysin keksittyjä tai että tekoihin ovat sittenkin syyllistyneet niin sanotut "kapinalliset" tai "terroristit".

Syyrian "sisällissota" on todellisuudessa valloitussotaa Washingtonin, Turkin ja Saudi-Arabian palkkaamien palkkasotilaiden toimesta. Vuosi ns. "Syyrian vallankumouksen" jälkeen kuolinuhrien määräksi kerrottiin 100 000 henkeä. 2013 vuoden loppupuolella luku oli 200 000. Tänä päivänä länsimedia lööpeissä kuulutetaan kuinka "yli 320 000 on kuollut". Pääasiallinen lähde näille luvuille koko "sisällissodan" aikana on ollut Syrian Observatory for Human Rights - oppositiojärjestö. Kyseisen "ryhmän" raportit on otettu itsestäänselvyytenä, huolimatta sen selkeästä eturistiriidasta pyrkiä maalaamaan Syyrian hallinnosta mahdollisimman negatiivinen kuva. Tietoja joihin nämä luvut pohjautuvat pidetään kansainvälisesti niin epäilyttävinä, että YK luopui yrityksestä pitää tarkkaa lukua yli kaksi vuotta sitten.

Syrian Observatory for Human Rights (SOHR), jota rutiininomaisesti siteerataan jokaisessa länsimaisessa julkaisussa viimeisenä totuutena, on tosiasiassa luonut lännen ulkopoliittisia tavoitteita tukevan narratiivin siitä, mitä Syyriassa tapahtuu. SOHR tuottaa raportteja joukkojen liikkeistä, hallituksen linjauksista, ja julkisesta mielipiteestä ilman asiantuntevaa väkeä paikan päällä. Näitä valheita länsimaiset ammattietiikkansa hukanneet journalistit toistavat ja tarinoivat ilman pienintäkään kriittisyyden häivää. Syrian Observatory for Human Rights (SOHR) koostuu ulkomailla asuvasta syyrialaisesta Abdul Rahmanista, (a.k.a Rami Abdulrahman, a.k.a Osama Suleiman) ja hänen "neljän aktivistin tiimistään Syyriassa". Rahman, kolmesti tuomittu rikollinen, löysi turvapaikan lännestä, jossa hän taianomaisesti näkee kaikki Syyrian tapahtumat Englannin Coventryssä sijaitsevasta kahden makuuhuoneen asunnostaan.

Todennäköisempi luku, perustuen Syyriassa sijaitsevan Violations Documenting Center -järjestön tietoihin, on arviolta 120 000 kuollutta tähän mennessä. Tämä on lukumäärä on kerääntynyt neljän vuoden aikana, jolloin Syyrian armeija, yhdessä Hezbollahin vaatimattomalla tuella, on taistellut kymmeniä tuhansia uskonnollis-fanaattisia, verenhimoisia, ulkomaisia Syyriaan virranneita palkkasotureita vastaan. Tämä tarkoittaa, että suurin osa näistä Syyrian kuolonuhreista on länsimaiden, Turkin ja Persianlahden maiden sotilaallisen väliintulon—aseistamisen, kouluttamisen, tiedustelutiedon ja viimeisimpänä ilmaiskujen—seurausta. Suhteellisen pienessä konfliktissa kuolleiden määrää liioiteltiin täysin vääristyneisiin mittakaavoihin antamaan casus belli länsimaiden sotilaalliseen osallistumiseen, aivan kuten Serbian ja Libyan "humanitääristä interventiota" edeltäneissä tapahtumissa. Tämän jälkeen valhe muuttui todeksi, ja sadat tuhannet menettivät henkensä ja miljoonat kotinsa.

Kuva
Kyllä tosiaan, miljoonat ihmiset ovat nyt pakenemassa henkensä edestä Syyriasta, koska Syrian valtio on romahduksen partaalla, kiitos amerikkalaisten johtaman sijaissodan. Tämä ei johdu siitä, että Assad olisi "paha diktaattori, joka tappaa kansalaisiaan". Sama piti paikkansa myös Libyan Gaddafin kohdalla. On todella hämmentävää, kuinka länsimaiden sodanlietsojat pystyvät käyttämään tämänlaisia lapsellisia valheita yhä uudestaan ja uudestaan tappaakseen viattomia ulkomailla, eikä kukaan tunnu edes huomaavan sitä. Mutta toisaalta, kuka voisikaan uskoa, että uljaat, demokraattiset ja rauhaa rakastavat johtajamme voisivat olla niin epäinhimillisiä, että he syyttäisivät toisia valheellisesti siviilien tappamisesta, päästäkseen itse teurastamaan nämä samat siviilit.

Yksi Syyriaan liittyvä suuri luku, johon läntinen media harvemmin kiinnittää huomioita, on jihadistien kokonaismäärä alueella (joita edelleen sikiää Syyriaan Turkin ja Jordanian kautta). Perustuen virallisiin lukuihin ja erottelematta eri terroristijoukkoja keskenään—koska he viime kädessä työskentelevät samalle isännälle—päädyimme arvioon, että alueella taistelee 123 000-päinen terroristi-armeija. Tämä luku sisältää niin sanotun "Vapaan Syyrian armeijan", mutta ei huomioi kurditaistelijoita Irakista, koska he eivät ole päättäneet kumpi on etusijalla: palkkasotureiden vai Assadin eliminointi.

"Dynaamiset narratiivit" eli kuinka "tuotetaan lennosta lisää puppua"

Tilanteen kaameudesta huolimatta kukaan ei voi olla vaikuttumatta Yhdysvaltojen ja Euroopan hallitusten virkailijoiden sinnikkyydestä pyrkiä saamaan länsimaisen yleisön tuki siviilien teurastukselle kaukaisissa maissa. Neljä vuotta sitten julkisuudessa toitotettiin "Assad tappaa kansalaisiaan" -propagandaa. Tätä seurasi yhtälailla valheellinen väite, että "Assad kaasuttaa kansalaisiaan". Sitten ISIS ilmestyi areenalle kaksi vuotta sitten. Tämä palkkasotilaiden armeija tuotiin Syyriaan hyökkäämään Syyrian armeijaa ja kansaa vastaan, sekä antamaan oikeutus lännen sotilasinterventiolle, jolla Assad saataisiin pois pelistä, Syyrian eliitti voimattomaksi ja maa muutettua länsimaiden vasalliksi. ISIS:sen tekemien julmuuksien makaaberimainen esittely julkisuudessa (ilmeisesti orkestroitu herkistämään erityisesti eurooppalaiset ja amerikkalaiset propagandalle) vei hetkellisesti huomion pois "hirmuhallitsija-Assadista", koska myös hän taisteli ISIS:tä vastaan.
Kuva
Power puhumassa roskaa YK:ssa.
Viimeisin järkyttävä länsimaiden sodanlietsojien suusta oksennettu emävale on, että Assad on suoraan vastuussa ISIS:stä, koska hän ei ole taipunut lännen sijaissodan edessä. Lainatakseni häiritsevän pelkurimaisen David Cameronin sanoja, on Assad: "yksi suurimmista ISIS:sen värvääjistä". Tämä narratiivi—että Assad on vastuussa ISIS:sen olemassaolosta, eikä Yhdysvallat, Turkki ja Saudi-Arabia—näytti muodostuneen "uudeksi todellisuudeksi" noin kaksi viikkoa sitten, kun Yhdysvaltojen YK:n lähettiläs Samantha Power kertoi CNN:n kirjeenvaihtaja (ja todennäköisesti CIA:lle työskentelevälle) Christiane Amanpourille, että Assad "houkuttelee jihadisteja Syyrian näyttämölle". Siitä lähtien useat amerikkalaiset, brittiläiset, ja ranskalaiset poliitikot ovat toistaneet samaa laulua.

Kansanmurhista kirjoittanut Samantha Power ei ilmeisesti täysin huomaa, kuinka hän näyttäytyy yhtenä kovaäänisimpänä Syyrian kansanmurhan cheerleaderinä. Toisaalta Power vaikuttaa olevan tyypiltään ihminen, joka olisi poliittisen uran epäonnistuessa, tehnyt loistavan uran fundamentalistisen herätysliikkeen saarnaajana, yllyttäen uskollisia "puhdistautumaan veressä". Hän on "pommittamalla pelastamme heidät" tai "tappakaa kaikki, kyllä Jumala omansa erottelee" tyypin persoona. Mielenterveyshoitoalalla tämänlaiset ihmiset luokiteltaisiin skitsoidisiksi psykopaateiksi.