Suomi ja Nato
Suomen valtiojohdon toiminta salassa valmistellun ja ilman parlamentaarista käsittelyä syyskuussa 2014 allekirjoitetun Naton isäntämaasopimuksen yhteydessä on nostanut epäilyksen menettelytapojen laillisuudesta. Laajat kansanjoukot ja erityisesti Itsenäisyyspuolue epäileekin, että valtiojohto syyllistyi valtiopetokseen syventäessään maamme Nato-kytköksiä - vastoin Suomen perustuslakia ja olemassa olevia valtiosopimuksia.

Verkkomediassa julkaistut isäntämaasopimuksen materiaalit ja sopimuksen käännökset ovat paljastaneet karkealla tavalla sen, että isäntämaasopimus on pikemminkin Naton "miehityssopimus", "antautumissopimus" tai "kauttakulkusopimus" - hieman tulkitsijasta riippuen. Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho paljasti vastikään sopimuksen järkyttävät seuraukset.

Walesin Nato-huippukokouksessa allekirjoitettuja sopimuspapereita liitteineen ei ole toimitettu virallisesti suomennettuina julkisuuteen eikä eduskunnan käsittelyä Nato-sopimuksesta käyty - ei myöskään valtiosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat sopimuksen Walesissa, mutta vain Suomi ratifioi sopimuksen ja se astui voimaan allekirjoitushetkellä. Vastoin kuin julkisuudessa annettiin ymmärtää, Ruotsissa isäntämaasopimus ratifioidaan vasta parlamentaarisen käsittelyn jälkeen, ja vain ehkä.

IPU: Tutkinnanjohtaja on nimetty

Itsenäisyyspuolueen Timo Isosaari kirjoittaa blogillaan maanantaina 9.2. että: "IPU:n toimesta suomennetun NATO:n isäntämaasopimuksen nojalla on tehty tiettävästi useita tutkintapyyntöjä Suomen valtiojohdon toiminnan laillisuudesta sen valmistelussa ja toteutuksessa. Suojelupoliisin lähettämän tiedoksiannon mukaan tutkinnanjohtaja on nimetty.

Tutkintapyynnöissä on pyydetty selvittämään, onko valmisteluissa noudatettu perustuslakia ja Suomen voimassa olevia kansainvälisiä sopimuksia, kuten esim. Pariisin rauhansopimusta. Asiasta käytössä olevan dokumentaation perusteella laki- ja sopimusrikkomukset ovat ilmeisiä. Näiden lainkohtien noudattamatta jättämisen rikosnimike on valtiopetos."

Isosaari täsmentää bloginsa kommenttiosastolla, että "esitutkintalain nojalla tutkintapyynnön esittäjillä on oikeus läsnäoloon ja kysymysten esittämiseen mahdollisissa epäiltyjen kuulusteluissa. Ennen tutkinnan loppulausunnon toimittamista syyttäjälle voi esittää tutkinnasta oman lausunnon liitettäväksi loppulausuntoon. Tutkinta-asiakirjat voi siis pyytää nähtäväkseen henkilö, joka tutkintapyyntöön on osallistunut.

Jokainen isäntämaasopimuksen laillisuutta epäilevä kansalainen voi viitata jätettyihin tutkintapyyntöihin tai pyytää erillistä tutkintaa kenties muiden lainkohtien nojalla. Perusteitta ei ole syytä lähteä tutkintaa vaatimaan, vaan vaatimusten tueksi on esitettävä aineistoa, jolla laittomuuksia tai sopimusrikkomuksia voi selkeästi olettaa tapahtuneen."