Syrian Observatory for Human Rights (SOHR) on todellisuudessa paljastunut jo aikoja sitten absurdiksi propagandavälineeksi. Sitä pyörittää Rami Abdulrahman kodistaan käsin, Englannin maaseudulla. Joulukuussa, vuonna 2011 ilmestyneessä Reutersin artikkelissa nimeltään "Coventry - an unlikely home to prominent Syria activist", Abdulrahman myöntää olevansa niin sanotun "Syyrian opposition" jäsen, tavoitteenaan syöstä Syyrian presidentin Bashar al-Assad vallasta:
Kolmen lyhyen vankilajakson jälkeen, tuomittuna demokratia-aktivismista, Abdulrahman matkusti Syyriasta Englantiin vuonna 2000, pelätessään pidempää, neljättä, vankilajaksoa.
"Saavuin Englantiin samana päivänä kuin Hafez al-Assad kuoli, ja tulen palaamaan [Syyriaan], kun Bashar al-Assad on häipynyt", Abdulrahman sanoi, viitaten Basharin isään ja edeltäjään Hafeziin, joka myös oli itsevaltias (Reuters, 2011).
Kommentti: Huomion arvoista tässä on siis se, että Abdularahman haluaa nähdä Assadin kaatuvan. Tämä selkeä Assad-vastaisuus ei anna kovin hyviä lähtökohtia puolueettomaan ja luotettavaan raportointiin, vai mitä? Raportoisitko sinä puolueettomasti pahimmasta vihollisestasi?
On vaikea kuvitella tämän epäluotettavampaa, vaarantuneempaa ja puolueellisempaa informaation lähdettä. Kuitenkin hänen "Observatorionsa" on toiminut länsimaisen median tuottaman loputtoman propagandatulvan ainoana tiedonlähteenä. Ehkä pahinta tässä kaikessa on, että YK käyttää tätä vaarantunutta ja absurdin avointa propagandalähdettä perusteena erilaisissa raporteissaan - ainakin näin The New York Times väittää äskettäisessä artikkelissaan "A Very Busy Man Behind the Syrian Civil War's Casualty Count."
The New York Timesin jutussa myönnetään:
Washingtonin sotilasanalyytikot, arvioidakseen sodan kulkua, seuraavat järjestön [SOHR:n] ilmoittamia lukumääriä syyrialaisten ja kapinallissotilaiden miestappioista. YK ja eri ihmisoikeusjärjestöt koluavat läpi järjestön kertomuksia siviileiden tappamisesta, keräten todistusaineistoa mahdollisiin sotarikosoikeudenkäynteihin. Suuret uutisorganisaatiot, kuten tämä [NYT], siteeraavat järjestön uhrilukuja.
Kuitenkin, huolimatta tämän järjestön keskeisestä roolista tässä armottomassa sodassa, on ylevästi nimetty Syrian Observatory for Human Rights käytännössä yhden miehen orkesteri. Sen perustaja, Rami Abdulrahman, 42, joka pakeni Syyriasta 13 vuotta sitten, toimii puolierillään olevasta punatiilisestä talostaan käsin, tavallisella asuinkadulla tässä harmaassa teollisuuskaupungissa [Coventry, Englanti] (NYT, 2013).
Kommentti: Vaikka tämä artikkeli on vuodelta 2014, on se mitä ajankohtaisin. Tämän yhden miehen orkesterin lausuntoja, tietoja ja "tilastoja" lainataan valtamedian uutisissa lähes päivittäin. Esimerkiksi kuluneen viikon aikana on SOHR-"järjestöä" käytetty Suomen valtamediassa luotettavana tiedonlähteenä täällä, täällä, täällä, täällä, täällä, ja täällä.