<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0">
  <channel>
    <title>Signs of the Times - Sielun Tiede</title>
    <link>https://fi.sott.net/category/20-Sielun-Tiede</link>
    <description>Signs of the Times: Maailma ihmisille jotka ajattelevat. Sisältää itsenäisiä, puolueettomia, vaihtoehtoisia uutisia ja kommentteja maailman tapahtumista.</description>
    <language>fi-fi</language>
    <copyright>Alkuperäisen sisällön tekijänoikeus 2024 by Signs of the Times/Sott.net. Katso meidän Fair Use-käytäntö osoitteesta www.sott.net.</copyright>
    <lastBuildDate>Mon, 29 Jan 2024 12:17:17 +0000</lastBuildDate>
    <image>
      <url>https://fi.sott.net/images/sottlogo_rss.jpg</url>
      <title>Signs of the Times</title>
      <description>SOTT.net</description>
      <link>https://fi.sott.net</link>
    </image>
    <item>
      <title>SOTT FOKUS: Ääriajattelua vastustava julkkisprofessori Jordan Peterson vieraili Suomessa</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/483-Aariajattelua-vastustava-julkkisprofessori-Jordan-Peterson-vieraili-Suomessa</link>
      <description>Suomessa on uutisoitu varsin vähän kanadalaisprofessori Jordan Petersonista, joka on muutamassa vuodessa noussut erittäin suosituksi puhujaksi henkilökohtaista vastuuta korostavien ja ääriajattelua vastustavien luentojensa ansiosta. Jordan Peterson on kliininen psykologi ja Toronton yliopiston psykologian professori. Hän on opettanut myös Harvardin maineikkaassa yliopistossa. Petersonin yli 30-vuotinen akateeminen ura on keskittynyt mm. psykofarmakologian, kliinisen psykologian, työ- ja sosiaalipsykologian, sekä neuropsykologian pariin. Peterson on julkaissut yli sata akateemista tutkimusta, ja vuoteen 2017 mennessä häntä oli siteerattu muissa akateemisissa tutkimuksissa yli 8000 kertaa. Jordan Petersonin yhtenä päämääränä on ollut tutkia ihmisen persoonallisuutta ja integroida sen tulkintaan historiallinen, konstruktivistinen, psykoanalyyttinen, behavioristinen ja neuropsykologinen näkökulma. Peterson onkin avannut ihmisen psykologista maailmaa Dostojevskin, Solženitsyn ja...</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/483-Aariajattelua-vastustava-julkkisprofessori-Jordan-Peterson-vieraili-Suomessa</guid>
      <pubDate>Sat, 10 Nov 2018 13:27:22 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>INTERNETIN PARHAAT: Ponerologia: psykopaattien rooli geopolitiikassa</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/448-Ponerologia-psykopaattien-rooli-geopolitiikassa</link>
      <description>Pariisin verilöylyn jälkeen löysin itseni miettimästä maailmamme surrealistista tilaa sekä kaikkialla maapallollamme tapahtuvia lukemattomia humanitäärisiä katastrofeja ja kansainvälisen oikeuden rikkomuksia. Sotarikoksista Irakissa, Gazassa, Syyriassa ja Libyassa, joita säestävät ilmaiskut, pommituslennot ja hallintojen vaihto-operaatiot, on tullut rutiinia. Jemenin kansanmurha, vaikkakin ollen humanitäärinen katastrofi, saa ainoastaan vähän huomiota mediassa. Yhdysvaltojen johtama propaganda sekä sen asettamat tiukat pakotteet ovat horjuttaneet Venezuelaa taloudellisesti, mahdollisesti johdantona hyökkäykselle. Eläkkeiden ja säästöjen ryöstely hallitusten toimesta on alkanut, musertaen eläkeläiset, samalla kun yhtiömoguleille maksetaan 380 kertaa enemmän palkkaa, kuin palkkatyöläisille keskimäärin. Vallitsevasta ideologiasta, teologiasta tai filosofiasta huolimatta, ovat asiat aina olleet näin. Sotien ja kärsimysten brutaalius on historiallinen realiteetti. Ollessani ahdistunut...</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/448-Ponerologia-psykopaattien-rooli-geopolitiikassa</guid>
      <pubDate>Thu, 27 Apr 2017 16:54:11 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Sana joka pilaa anteeksipyynnön</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/437-Sana-joka-pilaa-anteeksipyynnon</link>
      <description>Anteeksipyynnön hyödyt ovat aika itsestäänselviä: sen avulla sovitellaan asioita, puretaan syyllisyyttä ja päästään eteenpäin ihmissuhteissa, joissa toisen loukkaaminen on johtanut jännittyneeseen ja kiusalliseen ilmapiiriin. Mutta anteeksipyytäminen ei ole niin helppoa: se on hyvin epämiellyttävää, sillä omien virheiden ja mokien myöntäminen tekee haavoittuvaiseksi. Tämän vuoksi yritämme usein -kömpelöllä lopputuloksella- saavuttaa anteeksipyynnön hyödyt ilman todellista vaivannäköä. Tarjoamme anteeksipyynnöstä epärehellisen version, joka ei edellytä tosiasioiden myöntämistä. Se ei kylläkään useimmiten auta parantamaan tilannetta. Kirjailija Jane Brody kertoi äskettäin New York Timesin kolumnissaan tavasta, jolla saadaan kumottua anteeksipyyntö kuin anteeksipyyntö: se tapahtuu käyttämällä sanaa 'mutta'. Eli, "olen pahoillani, mutta..." Brody kirjoittaa, "anteeksipyyntö on syyllisyyden tunnustus, joka selvästi tekee ihmisen haavoittuvaiseksi," viitaten terapeutti Harriet Lernerin...</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/437-Sana-joka-pilaa-anteeksipyynnon</guid>
      <pubDate>Mon, 06 Mar 2017 09:29:09 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Surullinen melodia laukaisee tunnereaktion empaattisissa kuuntelijoissa</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/416-Surullinen-melodia-laukaisee-tunnereaktion-empaattisissa-kuuntelijoissa</link>
      <description>Oletko koskaan liikuttunut kuultuasi surullisen melodian? Tiedejulkaisu Frontiers in Psychology:ssä äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan kyseessä saattaa olla merkki poiikkeavasta empatiakyvystä. Suomalaiset tutkijat suorittivat erikoisen kokeensa 102 vapaaehtoisella. Koehenkilöt kuuntelivat ennestään tuntemattoman surullisen instrumentaalikappaleen, jonka jälkeen tutkijat arvioivat heidän tunnereagointiaan eri tavoin, kuten mittaamalla sydämen sykkeen vaihtelua. Tutkijat havaitsivat kolme eri laajaa reaktiota — rentoutunut, rauhallinen suru; ahdistunut ja hermostunut suru; intensiivinen ja lähes yliaistillinen suru. He havaitsivat myös tietyn kaavan: korkeamman empatiakyvyn omaavat kokivat todennäköisemmin intensiivistä surua, mutta muiden tyyppien välillä ei ollut selvää vuorovaikutussuhdetta. "On ollut tiedossa että ihmiset kokevat paradoksaalista mielihyvää traagisen taiteen avulla, mutta tämä näyttää tapahtuvan selvemmin niillä, joilla on voimakkaampi kyky ymmärtää...</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/416-Surullinen-melodia-laukaisee-tunnereaktion-empaattisissa-kuuntelijoissa</guid>
      <pubDate>Wed, 05 Oct 2016 10:28:30 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Olemme syntyneet näitä hetkiä varten</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/403-Olemme-syntyneet-naita-hetkia-varten</link>
      <description>Ystävät, älkää menettäkö toivoa. Olemme syntyneet näitä hetkiä varten. Olen kuullut monen kertovan minulle olevansa syvästi sekaisin ja ymmällään. He ovat huolissaan maailman nykyisestä tilasta. Aikaamme kuvastaa kaikkein tärkeimpien asioiden alennustila. Tämä alennustila ymmärrettävästi hämmästyttää monia ja aikaansaa (usein oikeutetun) raivotilan. Olet käsittänyt tilanteen aivan oikein. Lapsia, vanhuksia, rahvaita, köyhiä ja avuttomia kohtaan hirvittäviin tekoihin syyllistyneiden ylimielisyys tuntuu henkeäsalpaavalta ja käsittämättömältä. Silti kehoitan ja pyydän sydämeni pohjasta ettet sure itseäsi tyhjäksi näiden vaikeiden aikojen vuoksi. Ennen kaikkea ettet menetä toivoa. Sanon tämän siksi, koska olemme syntyneet näitä hetkiä varten. Kyllä, vuosien ajan olemme harjoitelleet ja valmistautuneet käymään läpi juuri tämän aavikkoisen taistelun.</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/403-Olemme-syntyneet-naita-hetkia-varten</guid>
      <pubDate>Tue, 02 Aug 2016 18:14:03 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Masennus ei ole normaali sairaus: Metsästäjä-keräilijöillä hallussaan parannuskeino</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/387-Masennus-ei-ole-normaali-sairaus-Metsastaja-kerailijoilla-hallussaan-parannuskeino</link>
      <description>Masennus on globaali epidemia. Se on tärkein tekijä itsemurhissa, jotka tänä päivänä vaativat maailmanlaajuisesti yli miljoonan ihmisen hengen vuosittain. Yksi neljästä amerikkalaisesta kärsii kliinisestä masennuksesta elämänsä aikana, ja luvut nousevat jokaisen uuden sukupolven myötä. Se ryöstää ihmisiltä unen, energian, keskittymiskyvyn, muistin, seksivietin, ja peruskyvyn nauttia elämästä, kertoo The Depression Cure kirjan tekijä ja kliinisen psykologian professori Stephen Ildari. Masennus voi tuhota ihmisten halun rakastaa, työskennellä, leikkiä ja jopa elämänhalun. Hoitamattomana se voi aiheuttaa pysyvän aivovaurion. Masennus laukaisee aivojen kipukeskuksia siinä määrin, että monet Ildarin psykiatriset potilaat ovat kutsuneet sitä tuskaksi, kärsimykseksi ja kidutukseksi. "Monet alkavat katsoa kuolemaa tervetulleena pakokeinona," hän kertoo Ted-konferenssin luennolla.</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/387-Masennus-ei-ole-normaali-sairaus-Metsastaja-kerailijoilla-hallussaan-parannuskeino</guid>
      <pubDate>Tue, 24 May 2016 07:55:17 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Empaattiset ihmiset ovat sosiopaatin ensimmäinen kohde - suojele itseäsi</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/355-Empaattiset-ihmiset-ovat-sosiopaatin-ensimmainen-kohde-suojele-itseasi</link>
      <description>Empatia-ansa: terapeutit ja ohjaajat ovat lähes aina empaattisia helpottaakseen potilaiden toipumista - mutta tämä ominaisuus voi johtaa huolehtivaiset ihmiset sosiopaattien kynsiin, joiden toimintaa avustavia tri Jane &amp;amp; Tim McGregor kutsuvat "apaatikoiksi". Tätä julmaa peliä käsittelevän artikkelimme tarkoitus on auttaa tunnistamaan vaaratekijät ja joutumasta uhriksi. Sosiopaatin kohteeksi päätyneet ihmiset reagoivat usein itseään syyllistävillä kommenteilla, kuten "olin niin typerä", "mitä oikein ajattelin", tai "minun olisi pitänyt kuunneella vaistoani". Mutta sosiopaatin kanssa oleminen on kuin aivopesua. Sosiopaatti käyttää yleensä pinnallista charmiaan ihmisten ehdollistamiseen ja manipulointiin. Kommentti: Surullisesti juuri huijatuksi tulemisen häpeä ja syyllisyys estävät ihmisiä kertomasta mitä heille on tapahtunut, joka edelleen hämärtää sosiopaattien toimintatapoja, johtaen yhä uusiin uhreihin. Mikäli ihmiset pääsisivät tämän häpeän yli, voisivat he verkostoitua...</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/355-Empaattiset-ihmiset-ovat-sosiopaatin-ensimmainen-kohde-suojele-itseasi</guid>
      <pubDate>Sun, 21 Feb 2016 09:11:41 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>INTERNETIN PARHAAT TAKAUMAT: Psykiatri Hannu Lauerma: Valkokauluspsykopaatit (TEDx luento)</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/344-Psykiatri-Hannu-Lauerma-Valkokauluspsykopaatit-TEDx-luento</link>
      <description>Pieni mutta hyvin vaarallinen joukko väestöstä on kyvytön tuntemaan empatiaa. Psykopaatit "sopeutuvat" yhteiskuntaan pitämällä yllä ns. normaaliuden maskia. Osa heistä on oppinut piilottamaan patologisen käyttäytymisen niin taidokkaasti, ettei heitä koskaan diagnosoida. Psykiatri Hannu Lauerma kertoo Helsingin TEDx-luennossaan valkokauluspsykopaateista: [persoonallisuushäiriöisten] joukossa on pienenpieni siivu psykopaatteja, jotka ovat niin etevästi sopeutuneita, että he eivät saa mitään persoonallisuushäiriödiagnoosia, koska se edellyttää näkyvää poikkeavaa käyttäytymistä ja häiriintymistä. Valkokauluspsykopaateista, hyvin harvalukuisista persoonallisuuksista, monet hakeutuvat ammatteihin, jotka ovat [heidän] kykyjä vastaavia. Eli he ovat poliitikkoja, yrityssaneerajia, liikemiehiä, upseereita, pappeja, psykologeja ja lääkäreitä. [...] Näiden ihmisten hermosto ei reagoi jännitykseen, vaaraan ja konflikteihin samalla lailla kuin muiden... [psykopaattien] hermoston sähköinen...</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/344-Psykiatri-Hannu-Lauerma-Valkokauluspsykopaatit-TEDx-luento</guid>
      <pubDate>Thu, 07 Jan 2016 15:46:32 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>SOTT FOKUS: Ponerologian perusteet, osa 2: Psykopaatti ja normaaliuden maski</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/302-Ponerologian-perusteet-osa-2-Psykopaatti-ja-normaaliuden-maski</link>
      <description>Wall Streetin Psykopaatti? Bernie Madoff perusti sijoitusyhtiönsä 'Bernard L. Madoff Investment Securities LLC' vuonna 1960. Yhtiö (ja Madoff) nousi Wall Streetin merkittäväksi vaikuttajaksi, kehittäen teknologian josta muodostui Amerikan ensimmäinen ja suurin teknologiapörssi NASDAQ. Madoff oli yhtiönsä hallituksen puheenjohtajana vuoteen 2008 saakka, jolloin hänet pidätettiin sijoitushuijauksesta. Madoffia, jolla oli yli 800 miljoonan dollarin osakeomaisuus vaimonsa Ruth Alpernin kanssa, pidettiin talousnerona ja tuotteliaana filantrooppina. Hänestä huokui hyvinvoinnin, luottamuksen ja kontaktien aura ja moni luotti häneen yhteiskunnan tukipilarina. Eikö kuulostakin hyvältä tyypiltä, vai mitä? Hän ylläpiti humanitääristä imagoaan työskentelemällä useissa voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa (esim. New Yorkin American Jewish Congress ja Yeshiva University), istumalla lukuisissa komissioissa ja johtokunnissa, sekä lahjoittamalla miljoonia koulutukseen, politiikkaan,...</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/302-Ponerologian-perusteet-osa-2-Psykopaatti-ja-normaaliuden-maski</guid>
      <pubDate>Sat, 05 Sep 2015 20:00:19 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>SOTT FOKUS: Ponerologian perusteet, osa 1: Łobaczewski ja poliittisen ponerologian alkuperä</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/299-Ponerologian-perusteet-osa-1-obaczewski-ja-poliittisen-ponerologian-alkupera</link>
      <description>Välittömästi toisen maailmansodan jälkeen, ja edelleen neuvostodiktatuurin vuosikymmeninä Itä-Euroopan maissa, ryhmä tiedemiehiä - lähinnä Puolasta, Tsekistä ja Unkarista - tekivät yhdessä salaista tutkimustyötä totalitarismin luonteesta. Valtion salaisen palvelun estäessä yhteyden länteen, säilyi heidän työnsä salaisena samaan aikaan kun Hervey Cleckley ja Gustave Gilbert kamppailivat samojen kysymysten parissa.1 Ryhmän viimeinen elossa oleva jäsen, puolalainen psykologi ja psykopatian asiantuntija Andrzej Łobaczewski (1921-2007) nimesi uuden tieteenalan (psykologisten, psykiatristen, sosiologisten ja historiallisten oppien synteesin) "ponerologiaksi". Łobaczewski lainasi termin historiallisen puolalaiskylä Tyniecin benediktiiniluostarin munkeilta. Termi on johdettu uuden testamentin kreikasta (poneros): sana viittaa synnynnäisen pahuuden korruptoivaan vaikutukseen. Osuva kuvaus psykopatiasta ja sen sosiaalisista vakutuksista.</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/299-Ponerologian-perusteet-osa-1-obaczewski-ja-poliittisen-ponerologian-alkupera</guid>
      <pubDate>Mon, 17 Aug 2015 10:23:34 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Uusi tutkimus selittää miksi koira sulattaa ihmisen sydämen katseellaan</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/236-Uusi-tutkimus-selittaa-miksi-koira-sulattaa-ihmisen-sydamen-katseellaan</link>
      <description>Kommentti: Alkuperäinen artikkeli on poistettu. Syy selviää lukijalle alla olevasta Sott.net toimittajien kirjoittamasta artikkelistamme. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa: Suomen valtamedian tekopyhyydestä, lehdistönvapaudesta ja SOTT.net:in toiminnasta SOTT Toimittajat Sott.net la, 13 kesä 2015 16:06 UTC Suomen valtamedia on viime aikoina ottanut suomenkielisen SOTT.net-sivuston silmätikukseen, syyttäen sitä tekijänoikeuslakien rikkomisesta. Varoitusten lähettäjien joukossa on mm. Helsingin Sanomat omistava Sanoma Oyj, STT sekä Yleisradio. Jotkut ovat jopa syyttäneet meidän tekevän härskiä bisnestä kopioimalla toisten kirjoituksia ja uutisartikkeleita. Voimme ymmärtää mediayhtiöiden haluavaa puolustaa itseään ja omaa bisnestään viittaamalla tekijänoikeuslakiin, mutta saamamme huomio tässä asiassa tuntuu hieman kohtuuttomalta, ottaen huomioon tämän päivän massiivisen uutistarjonnan sekä näiden yhtiöiden selkeän monopoliaseman Suomen informaatiomarkkinoilla. On selvää, että...</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/236-Uusi-tutkimus-selittaa-miksi-koira-sulattaa-ihmisen-sydamen-katseellaan</guid>
      <pubDate>Fri, 17 Apr 2015 08:29:00 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Tutkimus: Ihmiset valitsevat mieluummin kivun kuin 15 minuutin hiljaisuuden</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/158-Tutkimus-Ihmiset-valitsevat-mieluummin-kivun-kuin-15-minuutin-hiljaisuuden</link>
      <description>Teknologian nopeasta kehittymisestä on paljon hyötyä, mutta sillä on myös varjopuolensa. Älypuhelimet nimittäin ovat varmasti yksi syy siihen, että suuri osa nykypäivän ihmisistä ei pysty olemaan hetkeäkään paikoillaan tekemättä yhtään mitään. Puhelinta näprätään jopa silloin, kun istutaan lounaalla työkaverien kanssa tai ollaan näkemässä ystäviä. Virginian yliopiston tutkimustulokset eivät siis ole kovin yllättäviä. Niiden mukaan monille todella tuottaa vaikeuksia olla yksin tekemättä mitään, ja osa jopa ottaisi mieluummin vastaan sähköshokkeja. - Monelle ihmiselle tuottaa vaikeuksia käyttää omia aivoja itsensä viihdyttämiseen, ainakin kun heitä pyydetään tekemään niin käskystä. Nykypäivänä ihmiset täyttävät kaikki hetkensä erilaisia laitteita käyttämällä, tutkimusta johtanut psykologian professori Timothy Wilson selittää Science-lehdelle.</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/158-Tutkimus-Ihmiset-valitsevat-mieluummin-kivun-kuin-15-minuutin-hiljaisuuden</guid>
      <pubDate>Tue, 31 Mar 2015 08:38:07 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Yksinäisyys aiheuttaa valtavia henkisiä ja materiaalisia kustannuksia yhteiskunnalle</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/261-Yksinaisyys-aiheuttaa-valtavia-henkisia-ja-materiaalisia-kustannuksia-yhteiskunnalle</link>
      <description>Kommentti: Alkuperäinen artikkeli on poistettu. Syy selviää lukijalle alla olevasta Sott.net toimittajien kirjoittamasta artikkelistamme. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa: Suomen valtamedian tekopyhyydestä, lehdistönvapaudesta ja SOTT.net:in toiminnasta SOTT Toimittajat Sott.net la, 13 kesä 2015 16:06 UTC Suomen valtamedia on viime aikoina ottanut suomenkielisen SOTT.net-sivuston silmätikukseen, syyttäen sitä tekijänoikeuslakien rikkomisesta. Varoitusten lähettäjien joukossa on mm. Helsingin Sanomat omistava Sanoma Oyj, STT sekä Yleisradio. Jotkut ovat jopa syyttäneet meidän tekevän härskiä bisnestä kopioimalla toisten kirjoituksia ja uutisartikkeleita. Voimme ymmärtää mediayhtiöiden haluavaa puolustaa itseään ja omaa bisnestään viittaamalla tekijänoikeuslakiin, mutta saamamme huomio tässä asiassa tuntuu hieman kohtuuttomalta, ottaen huomioon tämän päivän massiivisen uutistarjonnan sekä näiden yhtiöiden selkeän monopoliaseman Suomen informaatiomarkkinoilla. On selvää, että...</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/261-Yksinaisyys-aiheuttaa-valtavia-henkisia-ja-materiaalisia-kustannuksia-yhteiskunnalle</guid>
      <pubDate>Mon, 09 Mar 2015 08:56:00 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>SOTT-artikkeli: Onko ihmisillä vapaa tahto? Vain jos työstät koneistoasi</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/113-SOTT-artikkeli-Onko-ihmisilla-vapaa-tahto-Vain-jos-tyostat-koneistoasi</link>
      <description>Journalisti Oliver Burkeman pohdiskeli hiljattain Guardianin artikkelissaan vapaan tahdon kysymystä ja siihen liittyviä tutkimuksia. On olemassa selkeää näyttöä siitä, kuinka valintamme eivät ole niin vapaita, kuin tietoinen kokemuksemme antaa ymmärtää. Esimerkiksi elimistön eri tilat - kuten nälkä, väsymys tai lisääntymisvietti - voivat vaikuttaa perususkomuksiimme ja päätöksentekokykyymme. Olemme taipuvaisia erilaisiin ajatteluvirheisiin erityisesti silloin, kun nämä tekijät ovat epätasapainossa. Burkeman kertoo: Kyseessä on ehkä filosofian oudoin arvoitus: onko ihmisillä oikeasti vapaa tahto? (Juonipaljastus: en aio ratkaista kysymystä tässä.) Meillä on selkeästi kokemus vapaasta tahdosta: kun olen kaupassa poimimassa cheddar-juustoa ostoskoriini, on minulla silti mahdollisuus muuttaa suunnitelmia ja vaihtaa se wensleydale-juustoon. Silti tämä tuntuu rikkovan fysiikan lakeja: jokaista tapahtumaa (mukaanlukien aivojen toiminta) edeltää aiempi tapahtuma, aina ajanlaskun alkuun...</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/113-SOTT-artikkeli-Onko-ihmisilla-vapaa-tahto-Vain-jos-tyostat-koneistoasi</guid>
      <pubDate>Sat, 07 Mar 2015 19:19:35 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Luovuus on terapeuttista: Kirjoittaminen ja maalaaminen avaavat tunne-elämän solmuja</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/94-Luovuus-on-terapeuttista-Kirjoittaminen-ja-maalaaminen-avaavat-tunne-elaman-solmuja</link>
      <description>Elämän kriisi-ja muutospaikoissa voi olla hyvä asioita selvittää kirjoittamalla tai maalaamalla. Taidetta voi käyttää terapeuttisena apuvälineenä - maalaamalla voi jopa löytää kadoksissa olleita tunteita. Luovan kirjoittamisen päämääränä on usein joku kaunokirjallinen tuotos. Päämääriä voi kuitenkin olla myös toisenlaisia: itsetuntemus, ongelman käsittely tai selvyyden saaminen omaan elämään. - Kirjoitetaan siitä, mitä sisimmässä oikeasti on ja mitä ajattelee, Miisa Jääskeläinen, lehtori Haaga-Helia Ammattikorkeakoulusta Journalismin koulutusohjelmasta, kuvaa. Jääskeläinen on käynyt myös kirjallisuusterapiaohjaajakoulutuksen. Hän on vetänyt syksyllä 2014 kurssin Luova kirjoittaminen itsetuntemuksen ja elämänhallinnan välineenä, jossa käytettiin kirjallisuusterapeuttisia harjoituksia opiskelumaailmassa.</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/94-Luovuus-on-terapeuttista-Kirjoittaminen-ja-maalaaminen-avaavat-tunne-elaman-solmuja</guid>
      <pubDate>Thu, 26 Feb 2015 10:11:31 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Ahdistava työilmapiiri, kiire ja epävarmuus voivat johtaa krooniseen stressiin</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/271-Ahdistava-tyoilmapiiri-kiire-ja-epavarmuus-voivat-johtaa-krooniseen-stressiin</link>
      <description>Kommentti: Alkuperäinen artikkeli on poistettu. Syy selviää lukijalle alla olevasta Sott.net toimittajien kirjoittamasta artikkelistamme. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa: Suomen valtamedian tekopyhyydestä, lehdistönvapaudesta ja SOTT.net:in toiminnasta SOTT Toimittajat Sott.net la, 13 kesä 2015 16:06 UTC Suomen valtamedia on viime aikoina ottanut suomenkielisen SOTT.net-sivuston silmätikukseen, syyttäen sitä tekijänoikeuslakien rikkomisesta. Varoitusten lähettäjien joukossa on mm. Helsingin Sanomat omistava Sanoma Oyj, STT sekä Yleisradio. Jotkut ovat jopa syyttäneet meidän tekevän härskiä bisnestä kopioimalla toisten kirjoituksia ja uutisartikkeleita. Voimme ymmärtää mediayhtiöiden haluavaa puolustaa itseään ja omaa bisnestään viittaamalla tekijänoikeuslakiin, mutta saamamme huomio tässä asiassa tuntuu hieman kohtuuttomalta, ottaen huomioon tämän päivän massiivisen uutistarjonnan sekä näiden yhtiöiden selkeän monopoliaseman Suomen informaatiomarkkinoilla. On selvää, että...</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/271-Ahdistava-tyoilmapiiri-kiire-ja-epavarmuus-voivat-johtaa-krooniseen-stressiin</guid>
      <pubDate>Tue, 24 Feb 2015 12:00:00 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Vihan oikeanlainen käsittely ehkäisee stressiä ja kehittää tunne-elämää</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/273-Vihan-oikeanlainen-kasittely-ehkaisee-stressia-ja-kehittaa-tunne-elamaa</link>
      <description>Kommentti: Alkuperäinen artikkeli on poistettu. Syy selviää lukijalle alla olevasta Sott.net toimittajien kirjoittamasta artikkelistamme. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa: Suomen valtamedian tekopyhyydestä, lehdistönvapaudesta ja SOTT.net:in toiminnasta SOTT Toimittajat Sott.net la, 13 kesä 2015 16:06 UTC Suomen valtamedia on viime aikoina ottanut suomenkielisen SOTT.net-sivuston silmätikukseen, syyttäen sitä tekijänoikeuslakien rikkomisesta. Varoitusten lähettäjien joukossa on mm. Helsingin Sanomat omistava Sanoma Oyj, STT sekä Yleisradio. Jotkut ovat jopa syyttäneet meidän tekevän härskiä bisnestä kopioimalla toisten kirjoituksia ja uutisartikkeleita. Voimme ymmärtää mediayhtiöiden haluavaa puolustaa itseään ja omaa bisnestään viittaamalla tekijänoikeuslakiin, mutta saamamme huomio tässä asiassa tuntuu hieman kohtuuttomalta, ottaen huomioon tämän päivän massiivisen uutistarjonnan sekä näiden yhtiöiden selkeän monopoliaseman Suomen informaatiomarkkinoilla. On selvää, että...</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/273-Vihan-oikeanlainen-kasittely-ehkaisee-stressia-ja-kehittaa-tunne-elamaa</guid>
      <pubDate>Thu, 19 Feb 2015 11:51:00 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Musiikki vaikuttaa monella tavoin ihmisen hyvinvointiin</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/72-Musiikki-vaikuttaa-monella-tavoin-ihmisen-hyvinvointiin</link>
      <description>Viimeinen vuosikymmen on ollut aikaa, jolloin on toden teolla havahduttu musiikin merkittäviin vaikutuksiin ihmiselle, kirjoittaa Jyväskylän yliopiston professori Jaakko Erkkilä. Millaisia vaikutuksia tutkimuksissa on löydetty? Suomi on musiikkikansaa. Meillä on asukasta kohden enemmän musiikkikoulutusta kuin kenties missään muussa maassa. Myös musiikin tutkimus, erityisesti musiikin vaikutusten ja psykologisten merkitysten tutkimus on Suomessa maailman huippua. Tästä eräs osoitus on Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksella koordinoitu monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö (2008-2013), jossa tutkittiin muun muassa musiikin vaikutuksia aivoihin, tunteisiin, musiikin ja liikkeen välistä suhdetta ja musiikkiterapian vaikuttavuutta.</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/72-Musiikki-vaikuttaa-monella-tavoin-ihmisen-hyvinvointiin</guid>
      <pubDate>Tue, 17 Feb 2015 19:44:45 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Mieli ja Kosmos: Thomas Nagel etsii vaihtoehtoja materialismin ja teismin välille</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/42-Mieli-ja-Kosmos-Thomas-Nagel-etsii-vaihtoehtoja-materialismin-ja-teismin-valille</link>
      <description>Thomas Nagel on viime vuosien kiistellyimpiä ateistisia filosofeja. Keväällä Areiopagilla arvosteltiin hänen teoksensa Mieli ja kosmos, joka on juuri ilmestynyt suomeksi. Mikä olikaan hänen ajatustensa pihvi? Nagelin runsaasti huomiota ja keskustelua herättänyt teos Mieli ja kosmos (Basam Books, 2014) on nyt julkaistu suomeksi. Suomentamassani teoksessa Nagel arvostelee voimakkaasti materialistista maailmankuvaa, jonka mukaan fysiikan lait ovat kaiken selitys. Nykyisessä keskustelussa materialismia pidetään usein itsestään selvänä. Erityisesti Suomessa materialistiset tutkijat pystyvät esittämään oman filosofisen maailmankuvansa tieteen uusimpina löytöinä. Materialismin kritiikkiä pidetäänkin nykyisessä älyllisessä ilmapiirissä helposti punaisena vaatteena. Materialistit ovat pitäneet Nagelin teosta pseudotieteellisenä ja oppimattomana tekeleenä, joka vain hyödyttää kreationisteja. Materialistinen maailmankuva edellyttää kokonaisuuksien ja lopulta myös henkisen todellisuuden...</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/42-Mieli-ja-Kosmos-Thomas-Nagel-etsii-vaihtoehtoja-materialismin-ja-teismin-valille</guid>
      <pubDate>Thu, 05 Feb 2015 21:20:35 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Viisi yleistä kognitiivista vääristymää</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/19-Viisi-yleista-kognitiivista-vaaristymaa</link>
      <description>Ihmisten aivot ovat kehittyneet ratkaisemaan selviytymisen ja lisääntymisen kannalta oleellisia ongelmia, mutta maailma on kehittynyt osin aivoja nopeammin. Älä usko kaikkea, mitä ajattelet -tietokirjan kirjoittanut Joni Martikainen kertoo joistain yleisistä ajatteluvirheistä, joita ihmiset tekevät arkipäivässä. 1. Vahvistusharha Joni Martikainen selittää, että ihminen valikoi tiedosta todennäköisimmin sen, joka vahvistaa sitä kuvaa maailmasta, mikä hänellä on jo valmiiksi. Näin toimitaan sitä todennäköisemmin, mitä tunnepitoisemmasta asiasta on kyse. Tätä kutsutaan psykologiassa vahvistusharhaksi. - Usein käsitykset esimerkiksi uskonnosta ja politiikasta ovat tällaisia tunteilla latautuneita ajatuksia, Martikainen selventää. Vahvistusharhasta voi Martikaisen mukaan päästä eroon etsimällä tietoisesti oman maailmankuvan kanssa ristiriitaista ja sen kanssa vastakkain asettuvaa tietoa. Paras tapa tutkia esimerkiksi tieteellisen teorian paikkansapitävyyttä on yrittää tietoisesti kumota...</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/19-Viisi-yleista-kognitiivista-vaaristymaa</guid>
      <pubDate>Thu, 22 Jan 2015 20:20:56 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Meditaation hyödyistä uutta tietoa - Aiheuttaa kehossa solutason muutoksia</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/1-Meditaation-hyodyista-uutta-tietoa-Aiheuttaa-kehossa-solutason-muutoksia</link>
      <description>Meditaatiosta on todettu olevan hyötyä masennuksen ja ahdistuneisuuden hoitoon. Uusi tutkimus antaa viitteitä siitä, että meditaatio saa aikaan myös fysikaalisia muutoksia kehossamme. Tutkimukseen osallistui yhteensä 92 henkilöä, jotka olivat sairastuneet rintasyöpään, kokivat sairastumisestaan emotionaalista stressiä ja olivat saaneet kaikki syöpään liittyvät lääkehoidot päätökseen vähintään kolme kuukautta ennen tutkimukseen osallistumista.</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/1-Meditaation-hyodyista-uutta-tietoa-Aiheuttaa-kehossa-solutason-muutoksia</guid>
      <pubDate>Wed, 14 Jan 2015 16:40:20 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Kaunokirjoitus jää historiaan - kouluissa halutaan opettaa tekstaamista ja näppäintaitoja</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/246-Kaunokirjoitus-jaa-historiaan-kouluissa-halutaan-opettaa-tekstaamista-ja-nappaintaitoja</link>
      <description>Kommentti: Alkuperäinen artikkeli on poistettu. Syy selviää lukijalle alla olevasta Sott.net toimittajien kirjoittamasta artikkelistamme. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa: Suomen valtamedian tekopyhyydestä, lehdistönvapaudesta ja SOTT.net:in toiminnasta SOTT Toimittajat Sott.net la, 13 kesä 2015 16:06 UTC Suomen valtamedia on viime aikoina ottanut suomenkielisen SOTT.net-sivuston silmätikukseen, syyttäen sitä tekijänoikeuslakien rikkomisesta. Varoitusten lähettäjien joukossa on mm. Helsingin Sanomat omistava Sanoma Oyj, STT sekä Yleisradio. Jotkut ovat jopa syyttäneet meidän tekevän härskiä bisnestä kopioimalla toisten kirjoituksia ja uutisartikkeleita. Voimme ymmärtää mediayhtiöiden haluavaa puolustaa itseään ja omaa bisnestään viittaamalla tekijänoikeuslakiin, mutta saamamme huomio tässä asiassa tuntuu hieman kohtuuttomalta, ottaen huomioon tämän päivän massiivisen uutistarjonnan sekä näiden yhtiöiden selkeän monopoliaseman Suomen informaatiomarkkinoilla. On selvää, että...</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/246-Kaunokirjoitus-jaa-historiaan-kouluissa-halutaan-opettaa-tekstaamista-ja-nappaintaitoja</guid>
      <pubDate>Tue, 18 Nov 2014 13:10:00 +0000</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Luento narsismista: "Miksi minusta tuli luonnehäiriöisen uhri, miten pääsen eroon alistajastani"</title>
      <link>https://fi.sott.net/article/265-Luento-narsismista-Miksi-minusta-tuli-luonnehairioisen-uhri-miten-paasen-eroon-alistajastani</link>
      <description>Kommentti: Alkuperäinen artikkeli on poistettu. Syy selviää lukijalle alla olevasta Sott.net toimittajien kirjoittamasta artikkelistamme. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa: Suomen valtamedian tekopyhyydestä, lehdistönvapaudesta ja SOTT.net:in toiminnasta SOTT Toimittajat Sott.net la, 13 kesä 2015 16:06 UTC Suomen valtamedia on viime aikoina ottanut suomenkielisen SOTT.net-sivuston silmätikukseen, syyttäen sitä tekijänoikeuslakien rikkomisesta. Varoitusten lähettäjien joukossa on mm. Helsingin Sanomat omistava Sanoma Oyj, STT sekä Yleisradio. Jotkut ovat jopa syyttäneet meidän tekevän härskiä bisnestä kopioimalla toisten kirjoituksia ja uutisartikkeleita. Voimme ymmärtää mediayhtiöiden haluavaa puolustaa itseään ja omaa bisnestään viittaamalla tekijänoikeuslakiin, mutta saamamme huomio tässä asiassa tuntuu hieman kohtuuttomalta, ottaen huomioon tämän päivän massiivisen uutistarjonnan sekä näiden yhtiöiden selkeän monopoliaseman Suomen informaatiomarkkinoilla. On selvää, että...</description>
      <guid>https://fi.sott.net/article/265-Luento-narsismista-Miksi-minusta-tuli-luonnehairioisen-uhri-miten-paasen-eroon-alistajastani</guid>
      <pubDate>Thu, 09 Dec 2004 14:54:00 +0000</pubDate>
    </item>
  </channel>
</rss>
