Kuva
Ystävät, älkää menettäkö toivoa. Olemme syntyneet näitä hetkiä varten. Olen kuullut monen kertovan minulle olevansa syvästi sekaisin ja ymmällään. He ovat huolissaan maailman nykyisestä tilasta. Aikaamme kuvastaa kaikkein tärkeimpien asioiden alennustila. Tämä alennustila ymmärrettävästi hämmästyttää monia ja aikaansaa (usein oikeutetun) raivotilan.

Olet käsittänyt tilanteen aivan oikein. Lapsia, vanhuksia, rahvaita, köyhiä ja avuttomia kohtaan hirvittäviin tekoihin syyllistyneiden ylimielisyys tuntuu henkeäsalpaavalta ja käsittämättömältä. Silti kehoitan ja pyydän sydämeni pohjasta ettet sure itseäsi tyhjäksi näiden vaikeiden aikojen vuoksi. Ennen kaikkea ettet menetä toivoa. Sanon tämän siksi, koska olemme syntyneet näitä hetkiä varten. Kyllä, vuosien ajan olemme harjoitelleet ja valmistautuneet käymään läpi juuri tämän aavikkoisen taistelun.

Synnyin Pohjois-Amerikan Suurten järvien rannalla ja tunnistan merikelpoisen aluksen sellaisen nähdessäni. Heränneiden sielujen tapauksessa ei ole koskaan aikaisemmin ollut ympäri maailman näin kyvykkäitä aluksia vesillä kuin tällä hetkellä. Milloinkaan ihmiskunnan historiassa eivät ne ole olleet näin varustautuneita ja kyvykkäitä viestimään keskenään.

Katso keulaa pidemmälle; kanssasi vesillä käy miljoonia muita oikeamielisiä sieluja. Vaikka veneesi heiluisi myrskyn aalloissa niin vakuutan että kokkasi ja airosi puu on peräisin kaikkein jaloimmasta metsästä. Tämän materiaalin tiedetään kestävän tuhoisia myrskyjä ja pitävän suuntansa mistä tahansa huolimatta.

Synkkyyden aikana on aina taipumus häkeltyä ja kuormittua liiaksi kaikesta maailman vääryydestä jota ei voi korjata. Älä keskity tähän. On myös taipumus märehtiä kaikkea ulottumattomissa olevaa, mitä ei vielä voi olla. Älä keskity siihen. Tämä on kuin tuulessa ajo ilman purjeiden nostoa.

Meitä tarvitaan - tämä on ainoa asia jonka voimme tietää. Vaikka kohtaamme vastarintaa, tapaamme silti enemmän suuria sieluja jotka tervehtivät, rakastavat ja opastavat meitä. Tunnistamme heidät kohdatessa. Uskotko johonkin? Kuulitko kutsun? Pyysitkö armoa? Armo on suuren äänen seuraamista.

Meidän tehtävänä ei ole korjata kerralla koko maailmaa, vaan parantaa sitä osaa joka on ulottuvissamme. Jokainen toista sielua auttava vähäinen ja tyyni teko on suunnattoman tärkeä - vaikka se avustaisi tämän kurjan ja kärsivän maailman pienintä osaa. Ei ole meidän käsissä tietää mikä ja kenen teko aikaansaa kriittisen massan ylittymisen kohti pysyvää hyvää.

Dramaattiseen muutokseen vaaditaan tekojen karttuvuus; että ne jatkuvat ja lisääntyvät askel kerrallaan. Tiedämme ettei oikeudenmukaisen ja rauhaa kunnioittavan maailman luomiseen vaadita jokaista maapallon asukasta, vaan pieni määrätietoinen ryhmä, joka ei luovuta ensimmäisella, toisella tai sadannellakaan vastoinkäymisellä.

Yksi kaikkein rauhoittavimmista ja voimakkaimmista teoista laannuttamaan maailman myrskyä on nousta ylös ja näyttää sielusi. Synkkinä aikoina laivankannella seisova sielu valaisee yön kuin timantti. Sen valo kipinöi ja roihuaa merkkitulena jonka leviämistä ei voi estää. Se on kuin lyhty varjoissa. Peloton mutta armollinen muita kohtaan - molemmat äärimmäisen rohkeita ja välttämättömiä asioita.

Sisäistä kamppailua käyvät sielut saavat valoa niiltä, jotka palavat kirkkaana tähtenä ja uskaltavat näyttää sen. Jos sinulla on mahdollisuus auttaa ja tyynnyttää tätä tuoksinaa, niin se on yksi suurimmista teoista jonka voit tehdä.

Aina tulee aikoja jolloin tunnet olosi lannistuneeksi. Minäkin olen tuntenut epätoivoa monta kertaa elämässäni, mutta en ole jäänyt aloilleni. Kiellän sen vallan enkä suostu sitä ruokkimaan.

Syy on tässä: syvällä sisälläni tiedän jotakin, aivan kuten sinäkin. Tiedän että ei voi olla epätoivoa kun muistamme miksi olemme täällä ja ketä palvelemme. Hyvät sanat jotka sanomme sekä oikeat teot jotka teemme eivät ole meidän omia. Ne ovat peräisin siitä ykseydestä, joka meidät tänne toi. Siksi toivon että kirjoitat tämän ylös: Kun mahtava alus on satamassa ankkuroituna on se turvassa, tästä ei ole epäilystäkään. Mutta tätä varten ei mahtavia aluksia ole rakennettu.
Tohtori Clarissa Pinkola Estes on amerikkalainen runoilija, traumalääkäri, jungilaisen koulukunnan psykologi sekä Women Who Run With the Wolves kirjan tekijä.