© tuntematonKrimin niemimaa
Kommentti: Viimeaikaiset tapahtumat Ukrainassa ovat saaneet lehdistössä paljon palstatilaa. Vaikutelma on kuitenkin ollut se, että Krimin niemimaan kansanäänestys tapahtui Venäjän painostamana ja ilman "oikeaa" kansan tahtoa. Historiansa osaava tietää kuitenkin, että Krimin niemimaa on jo useaan otteeseen aikaisemmin pyrkinyt irtautumaan Ukrainasta, järjestäen asiasta kansanäänestyksiä. Siis täysin kansan omasta tahdosta. Seuraavat otteet Ylen uutisesta koskien Krimin aikaisempia itenäistymispyrkimyksistä ja halusta liittyä Venäjään toimii hyvänä esimerkkinä ja kertauksena. Eikö ole mielenkiintoista kuinka nämä asiat ovat "unohtuneet" viime aikojen Ukrainaa koskevassa media-myllerryksessä?
Ylen artikkelissa Jukka Lindfors ja Juhana Säilynoja kirjoittavat:
Pieni Krimin niemimaa Mustallamerellä on hiostanut Ukrainan ja Venäjän suhteita vuosikymmeniä. Vuonna 1992 alue julistautui ensi kertaa itsenäiseksi. Monelle kriminvenäläiselle tämä tarkoitti ensiaskelta kohti Venäjään liittymistä.Vuonna 1992 Ukrainan ensimmäinen presidentti Leonid Kravtšuk tähdensi Eurooppa-suhteista puhuessaan myös läheisten taloussuhteiden ylläpitämistä Venäjään, selviää A-studion raportista. Samaan aikaan Venäjän ja Ukrainan välit olivat kuitenkin entisestään viilenneet, kun Krimin pääkaupungissa Simferopolissa vaadittiin keväällä 1992 kansanäänestystä Krimin irrottamiseksi Ukrainasta.
Kommentti: Kuten tästäkin artikkelista voimme todeta, on enemmistö Krimin kansalaisista (enemmistö venäjänkielisiä) jo pitkään halunnut liittyä Venäjään. Tietäen tämän, herättää viimeaikainen mediarummutus Putinin Krimin "invaasiosta" ihmetystä. Kannattaakin kysyä itseltään, kuka tästä median levittämästä russofobiasta oikein hyötyy. Lainataksemme Voltairea:
© tuntematon"Oppiaksesi kuka hallitsee sinua, selvitä ketä et saa arvostella!"
Myös jatko on mielenkiintoinen:
Krim kuului Venäjän neuvostotasavaltaan aina vuoteen 1954 saakka, jolloin se siirrettiin Ukrainan neuvostotasavaltaan. Krimin asukkaista suurin osa on venäläisiä. Maaliskuussa 1992 Krimin parlamentti sääti lain niemimaan itsenäisyydestä. Ukrainan keskushallituksen vaatimuksesta tuoretta perustuslakia kuitenkin muutettiin jo seuraavana päivänä säädöksellä, jonka mukaan Krim pysyisi osana Ukrainaa. Krimin kysymys liittyi läheisesti sotilaspoliittisiin kiistoihin Mustanmeren laivaston omistuksesta ja Ukrainan ydinaseiden kohtalosta. Heinäkuussa 1993 Venäjän duuma julisti laivaston ja Sevastopolin kaupungin Venäjän omaisuudeksi. Keväällä ja alkukesästä 1994 laivastokiista oli vähällä johtaa Ukrainan ja Venäjän väliseen aseelliseen konfliktiin. Ukrainassa oli myös runsaasti Neuvostoliiton vanhoja ydinaseita, joiden luovuttaminen Venäjälle politisoitui Krimin kriisin vuoksi. Kriisistä uhkasi tulla laajempi, kun samanaikaisesti suurvaltapoliittiset etupiirirajat olivat siirtymässä itään päin Naton laajentumisen myötä.
Kommentti: Ylen toimittajat puhuvat tässä siis estotta Naton laajentumisesta! Tänä päivänä, skitsofreenista kyllä, puhutaan vain Venäjän laajentumisaikeista. Hupaisa esimerkki on esimerkiksi puhe siitä, kuinka Venäjä uhkaa Natoa laajentumalla Ukrainan kautta. Jopa siinä tapauksessa että väitteet Venäjän tuesta Kiova-vastaisille joukoille olisivat totta, on kenellä tahansa päivänselvää että Itä-Ukrainan asukkaat eivät ole valloittamassa lisäalueita - mitään "laajentumista" ei todellakaan ole nähtävissä. On mielenkiintoista myös lukea kuinka tämä tapahtuma uutisoitiin Helsingin Sanomissa vuonna 1954.
Kommentti: Alkuperäisen artikkelin sivulla löytyy myös joukko aiheeseen liittyviä vanhoja uutispätkiä, jotka kannattaa katsoa.
Lindfors ja Säilynoja kertovat Itsenäisyyspyrkimyksistä vuonna 1994:
Alkuvuodesta 1994 Krimin niemimaan presidentinvaalit saivat aikaan poliittisen kriisin Mustallamerellä. Ennakkosuosikkina vaaleihin lähti venäläismielinen Juri Meškov, jonka tavoitteena oli liittää Krim osaksi Venäjää. Vaalit olivat vaikeat, sillä kuusi ehdokasta murhattiin ennen kuin kansa pääsi uurnille. Ukraina julisti vaalit laittomiksi. Neuvostoajan taakseen jättäneessä Ukrainassa eläkekupongit eivät riittäneet edes maksamaan maitoa. Kurjuus ja elämän kalleus saivat ihmiset kaipaamaan vanhaa järjestelmää."Me haluamme takaisin ruplavyöhykkeeseen. Kommunistit alas, mutta Neuvostoliitto takaisin", huusi vanha nainen simferopolilaisella torilla toimittaja Jyrki Saarikoskelle. Tammikuussa 1994 Ukraina uhkasi perua ydinasesopimuksen, mikäli Venäjä yrittäisi hyödyntää presidentiksi valitun Meškovin vaalivoittoa Krimin-politiikassaan. Meškov viittasi kintaalla Ukrainan hallituksen näkemyksille. Hän vaati Krimin erityisaseman vahvistamiseksi kansanäänestystä, joka toteutettiinkin. Poliittinen hajaannus Krimillä syveni entisestään, kun Krimin parlamentti hyväksyi uudelleen vuoden 1992 perustuslain, joka mahdollisti alueen irtautumisen Ukrainasta ja liittymisen Venäjään. Päätös salli jopa asekaartin perustamisen. Venäjä varoitti Ukrainaa voimankäytöstä Krimiä vastaan.
Kommentti: Vuoden 1994 vaaleissa päästiin siis hyvin lähelle nykyistä tilannetta!
Myös nationalismi nosti päätään Ukrainassa:
Venäläissyntyinen Juri Meškov kannatti Krimin jälleenyhdistämistä Venäjään mahdollisimman nopeasti ja ilman kompromisseja. Hän oli ajanut asiaansa jopa nälkälakon avulla. Ylen haastattelussa kesällä 1994 Meškov perusteli jyrkkää linjaansa mm. ukrainalaisella nationalismilla ja maan katastrofaalisella taloustilanteella. Hän syytti ongelmista Ukrainan johtoa ja uskoi Venäjään liittymisen tuovan myös taloudellisen pelastuksen.
Kommentti: Huomaatteko? Jo 90-luvun alussa kokivat eräät Ukrainan nationalistisuuntaukset uhkaaviksi. Tänä päivänä länsimedia ei mainitse sanallakaan Ukrainassa esiintyvää äärioikeistolaisuutta ja uus-natsismia, mutta aina välillä tarkkaavainen lukija saattaa nähdä tämän sensuurin "lipsumista".
Lue Ylen alkuperäinen artikkeli kokonaisuudessaan täältä.
Kommentti: Lue myös: