Putin Russian economy
Vladimir Putin valittiin Venäjän presidentiksi ensimmäisen kerran vuonna 2000. Näin Venäjän talous on muuttunut Putinin aikana.

Elintaso

Ennen Putinin presidenttiyttä Venäjän bruttokansantuote ostovoimapariteetilla (PPP) mitattuna oli 9889 dollaria per asukas. Vuoteen 2017 mennessä tämä luku lähes kolminkertaistui: nyt se on 27900 dollaria per asukas. Venäjällä on BRICS-maista korkein BKT per asukas (listassa seuraavan eli Kiinan BKT on 16 624 dollaria per asukas). Ostovoimapariteetissa otetaan huomioon suhteelliset elinkustannukset ja inflaatio, jotta valtioiden elintasot saadaan mahdollisimman vertailukelpoisiksi.

Keskimääräinen kuukausiansio on noussut lähes 11-kertaiseksi: 61 dollarista 652 dollariin. Työttömyys on laskenut 13 prosentista 5.2 prosenttiin. Eläkkeet ovat samaan aikaan nousseet yli 1000 prosenttia, 20 dollarista 221 dollariin kuukaudessa.

Taloudellinen suorituskyky

Venäjä on maailman kuudenneksi suurin talous (ostovoimapariteetilla korjatulla) 4 biljoonan BKT:lla. PwC on ennustanut että vuoteen 2050 mennessä Venäjästä tulee Euroopan suurin talous, jättäen taakseen Saksan ja Iso-Britannian.

Vuonna 1999 Venäjän talous (PPP) oli arvoltaan vain 620 miljardia dollaria. Eli viimeisen 18 vuoden aikana Venäjän talous on kasvanut 600 prosenttia.

Inflaatio on laskenut 36.5 prosentista 2.5 prosenttiin. Venäjän pankkijärjestelmän varallisuus on kasvanut 24-kertaiseksi eli 1.43 biljoonaan dollariin. Venäjän pörssimarkkinat ovat kasvaneet 15-kertaisesti eli 621 miljardiin dollariin.

Julkinen velka ja valuuttavarannot

Venäjällä oli vain 12 miljardin dollarin valuuttavarannot Putinin aloittaessa presidenttina vuonna 2000. Tämän lisäksi Venäjän julkinen velka oli huima 92.1 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Asiat ovat muuttuneet valtavasti 18 vuodessa. Venäjän julkinen velka on kutistunut 17.4 prosenttiin BKT:sta ja varannot kasvaneet 365 miljardiin dollariin. Alhainen valtionvelka ja kasvavat varannot auttoivat maata selviytymään 2008 talouskriisistä ja 2014-2016 taantumasta, jonka öljyn hinnan lasku ja länsimaiden pakotteet aiheuttivat.

Venäjän kultavarannot ovat kasvaneet yli 500 prosenttia vuoden 2000 ajoista. Venäjän keskuspankki lisäsi varantoihinsa 9.3 tonnia kultaa viime joulukuussa, nostaen vuosittaisen ennätyksen 1838.211 tonniin - arvoltaan 76 miljardia dollaria.

Kullantuottajien keskusjärjestö The World Gold Councilin mukaan Venäjä on maailman johtava kullan ostaja ja kolmanneksi suurin tuottaja. Venäjän keskuspankki ostaa kultaa kotimaisilta kaivosyhtiöiltä liikepankkien kautta.

Maatalous

Venäjän talouden kivijalka on öljy- ja kaasuteollisuuden myyntituotto, mutta myös maataloussektori on kasvanut viime vuosina. Venäjän maanviljelijät tuottivat viime vuonna 130 miljoonan tonnin ennätysssadon, joka rikkoi neuvostoajoilta olevan 40 vuotta vanhan ennätyksen.

Vuonna 2016 Venäjästä tuli maailman suurin vehnän viejä. Venäjän osuus maailman vehnämarkkinoilla on nelinkertaistunut 2000-luvun alusta. Nykyään Venäjän markkinaosuus on 16 prosenttia.

Vaikka maatalouden vienti pysyy edelleen kaukana energiasektorin takana, on se noussut asemyynnin ohi maan toiseksi suurimmaksi vientialueeksi.

Venäjä aloitti vehnän viennin vuonna 2002, myyden hieman yli seitsemän miljoonaa tonnia vuodessa. Vuoteen 2017 mennessä myynti on kasvanut 600 prosenttia, 45 miljoonaan tonniin.