gluten_carbohidratos_pan_pasta
© ArchivoAsiantuntijaraportissa esitetään, että gluteenisensitiivisyys ilman keliakiaa on olemassa.
Yllättävä löydös tehtiin Tel Avivin Medical Centerissä tehdyssä tutkimuksessa. Tutkijat korostavat, että yhteys ALS-taudin ja gluteeniherkkyyden välillä saattaa koskea vain joitain potilaita.

Amyotrofinen lateraaliskleroosi eli ALS on etenevä neurologinen sairaus, joka rappeuttaa liikehermoja niin, että ne tuhoutuvat vähitellen. Sairaus johtaa kuolemaan keskimäärin 3 - 5 vuoden sisällä oireiden alkamisesta. Suomessa ALSiin sairastuu noin 130 henkilöä vuodessa. Tautia sairastavia on maassamme noin 350 - 400.

Tutkimuksessa perehdyttiin muun muassa keliaakikkojen kehon tuottamaan TG2- vasta-aineen tuotantoon. Tätä vasta-ainetta syntyy, jos keliaakikko syö gluteenipitoista ruokaa.

Tutkimuksen johtaja Vivian E. Drory varoittaa ALS-potilaita tekemästä itse itsestään gluteenikoekaniineja. Droryn mukaan ei kannata omin päin ryhtyä gluteenittomalle dieetille, koska lopputuloksena voi olla tasapainoton ruokavalio. Tasapainoinen ruokavalio on ALS-potilaalle erityisen tärkeä.


Kommentti: Mistä ravintoaineesta (jota ei muualta voi saada) ihminen jää paitsi, mikäli jättää viljatuotteet pois?


Yhteys ei ole sama kuin seuraus ja kyseessä on vasta yksi tutkimus. Droryn mukaan lisätuloksia saadaan odotella ainakin kaksi vuotta.

Gluteeniherkkyys on totta

Gluteeniherkkyys eli gluteenisensitiivisyys on noussut esiin erityisesti viime vuosina. Gastroenterologi Katri Kaukinen luonnehtii pronutritionist.com:n haastattelussa, että gluteenittomasta ruokavaliosta suorastaan kohutaan sosiaalisessa mediassa.

Kaukinen kertoo, että vähän aikaa sitten joukko keliakiatutkijoita ja gastroenterologeja eri puolilta maailmaa päätti ottaa selvää onko gluteenisensitiviisyyttä todellakin olemassa ja miten kaikki gluteeniin liittyvät eri sairaudet olisi järkevää luokitella.

Asiantuntijaraportissa esitetään, että gluteenisensitiivisyys ilman keliakiaa on olemassa. Se tarkoittaa, että henkilö saa mahasuolikanavan oireita gluteenipitoisista viljoista, vaikka hänellä ei ole keliakiaa.

Gluteeniherkkyyden yleisyydestä ei ole olemassa kunnollista selvitystä, mutta asiantuntijoiden arvioiden mukaan sitä lienee yhtä paljon kuin keliakiaakin. Keliakiaa sairastaa yksi tai kaksi sadasta. On myös esitetty, että vanhemmiten gluteeniherkkyys voisi kasvaa.

Lääketieteellisen Aikakauslehti Duodecimin lehdessä asiantuntijoiden mukaan näyttää siltä, että gluteeniherkkyys ilman keliakiaa on yleistä. Lääkärin pitäisikin artikkelin mukaan kertoa potilaalle gluteeniherkkyyden oleva tavallinen oire, johon viljatuotteiden vähentäminen saattaa auttaa.

Lähteet: Reuters, Duodecim, JAMA, pronutritionist.com