Sulkutila
Seuraavassa kuvaus siitä, kuinka lääkärit, sairaanhoitajat ja muu lääkintähenkilökunta sekä johtajat menettelevät tämän kriisin aikana.
Klinikoille ja sairaaloihin on pystytetty "saastuneita" hengitystiealueita, jotka on eristetty muista avohoitopotilaista ja terveyshenkilöstöstä. Tälle alueelle ohjataan kaikki sisääntulijat, jotka yskivät, aivastavat tai joilla on pieninkin merkki hengitysvaikeuksista ja heidät erotetaan muista saapuvista, joilla on esim. haavoja tai muita vaivoja, jotka eivät liity hengitystievaikeuksiin. Näin tartunta ei leviä koko rakennukseen, vaan säilyy eristettynä hengitystiealueella, jonka omat lääkärit ja henkilökunta hoitavat tapauksia. Toistan, kaikki sisääntulijat jotka osoittavat merkkejä hengitystievaikeuksista - jotka todellisuudessa voivat johtua tavallisesta vilustumisesta tai tyypillisestä kausi-influenssasta, tai jopa kausiallergian aiheuttamasta yskästä - ohjataan tälle hengitystiealueelle.
Joka kerta lääkärin kirjatessa jotakin liittyen potilaan konsultointiin, täytyy hänen tehdä merkintä tiettyyn kategoriaan kuuluvaan tiedostoon (joista valtaosa on elektronisessa muodossa). Eri kategorioilla on omat kansaiväliset koodinsa. Koska pandemia on nyt julistettu ja meneillään on maailmanlaajuinen sulkutila, on tälle tietyntyyppiselle koronavirukselle annettu myös omat kansainväliset kategoriakoodit. Tarvitsevathan ihmiset lääkäreiltä lääkärintodistuksen tai merkinnän eristäytymisestä, ja nämä lääkärit päättävät minkä todistuksen he antavat kellekin sen todennäköisyyden pohjalta ovatko he saaneet tartunnan tai olleet tartunnan saaneiden läheisyydessä.
Kansainvälisen tautiluokitusjärjestelmän ICD:n kymmenennen version (ICD-10) tämänhetkiset sulkutilanteeseen nimetyt kansainväliset koodit COVID-19:lle ovat seuraavat:
- B34.2 sekä varmennetuille COVID-19 tapauksille että LUULTAVILLE tapauksille
- Z20.828 sekä mahdollisille tapauksille että varmennettujen tai luultavien tapausten kanssa kosketuksissa olleille
Testaus, testaus, 1-2-3?
Kokeet tämän "uudenlaisen" koronaviruksen läsnäolon havaitsemiseksi tehdään ns. RT-PCR* -testin avulla, joka havaitsee viruksen antigeenejä tai viruksen geneettistä RNA-materiaalia tiettyjen proteiinien tai nukleiinihappojen muodossa. Nämä geneettiset testit, vaikkakin niihin sisältyy rajoituksia sen suhteen mitä ne voivat paljastaa, ovat virallinen ja paras tapa ihmisten testauksessa.
*(Real-time Reverse Transcription Polymerase Chain Reaction)
Toinen tapa testata on määrittää viruksen vastaisen immunivasteen esiintyvyys. Näitä on kutsuttu "pikatesteiksi", koska ne vievät huomattavasti vähemmän aikaa kuin geneettiset testit. Tässä tapauksessa, IgM vasta-aineita syntyy [infektion] aikaisemmassa vaiheessa ja IgG vasta-aineita myöhemmin. Molemmat vasta-aineet voidaan todeta tässä pikatestissä. Kuitenkin, erään julkaistun tutkimuksen mukaan:
"Vasta-aineiden serokonversio* tapahtui järjestyksessä ensin Ab (total antibodies), IgM ja sitten IgG, keskiarvoaikojen ollessa kutakin kohden 11, 12 ja 14 päivää. Sairauden ensimmäisten 7 päivän aikana oli vasta-aineita muodostunut alle 40:lle prosentille potilaista."Tästä syystä eivät pikatestit ole akuuteissa tapauksissa käyttökelpoisia COVID-19:än vastaisten vasta-aineiden (IgM tai IgG) esiintyvyyden mittaamiseen.
*(ajanjakso, jonka aikana spesifinen vasta-aine kehittyy ja tulee havaittavaksi veressä)
Eräs sulkutilan esiintuoma ongelma on että yleistä väestöä ei testata, koska kaikki kansalaiset ovat joka tapauksessa epäiltyjä tapauksia. Onhan kuitenkin kyse hätätilasta. Ne, jotka testataan ovat enimmäkseen sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita. Tämä luo otoksista numeroita, jotka eivät peilaa COVID-19:än kokonaistilannetta väestössä. Sairaalaan joutuneet ovat yksi asia, mutta muu väestö kodeissaan on täysin eri asia.
Kuten tämä New England Journal of Medicine -lehdessä 26.3.2020 julkaistu tutkielma toteaa,
"Mikäli oletetaan, että oireettomia tai vähäoireisia tapauksia on useita kertoja enemmän kuin tiedotettuja tapauksia, on tapauskuolleisuusaste huomattavasti vähemmän kuin 1%. Tämä viittaa siihen, että Covid-19:än yleiset kliiniset vaikutukset voivat lopulta olla pikemminkin samankaltaiset kuin vakavalla kausi-influenssalla (jonka tapauskuolleisuusaste on n. 0,1%) tai pandeemisella influenssalla (kuten vuosina 1957 ja 1968). Covid-19 ei vaikutuksiltaan ole vakavien sairauksien, kuten SARS ja MERS, kaltainen, joiden tapauskuolleisuusaste on 9-10% ja 36%.Kuinka voimme tietää tämän? Eräs maa testaa parhaillaan koko väestöään. Islannin hallituksen 25.3. julkaisemien numerotietojen mukaan, on Islanti testannut suhteessa enemmän kuin mikään muu maa maailmassa. Islannin pääepidemiologi Thorolfur Guðnason on todennut seuraavasti:
"deCode Genetics-yhtiön aikaiset tulokset viittaavat siihen, että pieni osa väestöstä on saanut virustartunnan ja että noin puolet positiivisen testituloksen saaneista ovat oireettomia. Toinen puolisko osoittaa hyvin kohtuullisia vilustumistyyppisiä oireita."Tästä huolimatta on yksityisiä vastaanottoja suljettu kaikkialla ja monet jotka ovat luottaneet näiden tarjoamaan apuun terveysongelmissaan joutuvat nyt toistaiseksi odottamaan. Tämä tarkoittaa, että perhe- ja yleislääkäreiden suorittama erittäin tärkeä perusterveydenhuolto on tosiasiassa seisokissa. Ja olen ehdottomasti enemmän huolissani potilaista, joiden ennalta sovitut konsultaatiot on nyt peruttu, syistä jotka selitän seuraavaksi.
Terveiset terveyden juoksuhaudoista
Eräs kirjeenvaihtotovereistani on lääkäri, joka työskentelee yhdessä Italian pahiten kärsineen alueen sairaalassa. Ensinäkemältä hänen todistuksensa tuki usein korostettua kuvausta: "epänormaalin suuri" joukko ihmisä, myös nuoria, jotka kärsivät hengitysvaikeuksista tai laaja-alaisesta keuhkokuumeesta jne.
Kiinnitin huomioni kuitenkin toiseen hänen kertomaansa asiaan: hän raportoi tavanneensa monta potilasta - niin sairaalahoidossa olevia kuin tätä tarvitsemattomia - joilla esiintyi lieviä kliinisiä oireita, ja hän tarkensi näiden potilaiden muodostavan "enemmistön" hänen potilaistaan.
Tämä on syytä toistaa: USEIMMILLA sairaalahoidossa olevilla ja sairaalahoitoa tarvitsemattomilla potilailla esiintyy lieviä kliinisiä oireita. Huolimatta siitä kuinka voimakkaasti lääkärit tietyissä kriisipesäkkeissä tuntevat olevansa nyt "sotavyöhykkeellä", tulevat heidän käsittelemät lukumäärät kuitenkin osoittautumaan - jälkikäteen tai asiayhteyteen liittyvien tietojen kanssa - vaastaaviksi kuin Islannista tuleva data osoittaa.
"Mielestäni tuo video on todella huomiohakuinen... [se on sairaalastani] jossa teho-osaston potilaat eivät voineet nukkua sohvalla ja he pyysivät luvan käyttää lattiaa, jotta voisivat nukkua. Tämä oli ikävää, mutta näiden 120 ihmisten odottaessa pääsyä sairaalahoitoon oli mahdotonta tarjota heille kaikille sänkypaikkaa. Siitä huolimatta tilanne muuttui parempaan suuntaan, ja olemme tuplanneet vapaiden sänkypaikkojen lukumäärän. Vaikka meillä ei ole liikaa tarvikkeita, niin henkilökunnassa ei ole ollut vajetta..."Tätä enimmäkseen hallinnollista kriisiä kärjistää se, että monet ihmiset - jotka muutoin olisivat kodeissaan perusterveydenhuollon hoidettavana- ovat nyt joutuneet turhaan jäämään sairaalaan. Tämä on luksusta, johon hyvin ikääntyneen populaation mailla ei yksinkertaisesti ole varaa, ja mikä tahansa yksinkertainen pöpö voi aiheuttaa heille hengitysvajauksen. Lisäksi tänä päivänä väestössä esiintyy hyvin paljon samanaikaisia sairauksia.
On totta että Covid-19 viruksella on rooli sairastumisessa atyyppiseen keuhkokuumeeseen, jota on nähty nuorilla ihmisillä, ja joille voi kehittyä äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä. Mutta JAMA:ssa 17.3 julkaistun tutkimuksen mukaan lähes 87 prosenttia Italiassa kuolleista potilaista on ollut yli 70 vuotiaita - aivan kuten minkä tahansa influenssa-kauden aikana. Italian kansanterveyslaitoksen johtaja tiedotti äskettäin seuraavaa:
"Tähän mennessä tutkittujen sairaskertomusten (vähän yli 100 tapausta) perusteella valtaosa Covid-19-tautiin kuolleista italialaisista ovat olleet hyvin iäkkäitä. Keski-ikä heillä on 80.3 vuotta. Suurimmalla osalla kuolleista oli kolme tai useampi vakava terveysongelma. Kahdella kuolleella potilaalla ei ollut yhtäkään yleisimmistä terveysongelmista, vaikkakin muita tekijöitä saattaa ilmaantua tutkimusten edetessä. Vain kaksi alle 40-vuotiasta on menehtynyt, molemmat 39-vuotiaita - toisella oli ennestään syöpä ja toisella diabetes, liikalihavuus ja muita terveysongelmia.Paniikki yhdistettynä hallinnon ja sairaalan säädöksiin on johtanut siihen, että KAIKKI henkisesti ja fyysisesti stressaantuneet potilaat on lähetetty sairaaloihin. Fakta on silti, että USEIMMAT ihmiset valtaväestöstä eivät tule kärsimään hengitysvaikeuksista. Meidän tulisi laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin, jotta sairaalajärjestelmä ei pettäisi.
Ymmärtääksemme minkälaisia vaivoja iäkkäillä potilailla on, otetaanpa fiktiivinen tyyppiesimerkki :
Sanotaanpa että 86-vuotiaalla potilaalla on kuumetta. Hän on yskinyt muutaman päivän ajan. Lääkäri saattaa havaita että hänellä on hengitysvajausta. Sairaskertomuksesta selviää, että potilaalla on krooninen munuaisten vajaatoiminta (kuten useimmilla vanhuksilla on), sydämen vajaatoiminta, krooninen keuhkoahtaumatauti, diabetes, korkea verenpaine, eteisvärinä ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Tälläinen sairauksien kasautuminen ei ole poikkeuksellista tämän ikäiselle potilaalle, minkä vuoksi hänellä saattaa olla jopa 12 eri lääkitystä, mukaan lukien voimakkaita verenohennuslääkkeitä. Hänet saatetaan luokitella esimerkiksi vaikeutuneeksi COPD (keuhkoahtauma) -tapaukseksi. Sairaalaan joutuessaan häneltä testataan mahdolliset bakteeri- ja virustartunnat. Jos potilaan tila ei parane, hänen sisäelimensä voivat alkaa pettämään. Tai ehkä hänen tilansa menee parempaan suuntaan. Mutta jotkut eivät elvy, ja - koita kestää tämä - ... he kuolevat.
Eurooppalaiset sairaalat ja klinikat ovat kuormittuneet näistä tapauksista, koska nykyään on niin paljon vanhuksia, joilla on samanaikaisia sairauksia (liitännäissairaus). Tästä huolimatta hoivaa ja varsin hyvää terveydenhoitoa on aina annettu - ihan loppuun asti. Olen monesti tullut iloisesti yllätetyksi siitä, kuinka paljon eurooppalaiset välittävät vanhuksistaan. Nyt olen jo tottunut siihen. Muissa maissa ei valitettavasti nähdä samanlaista vaivaa.
Teho-osastoiden kannattaisi miettiä asioita maalaisjärjen kautta. Vanha potilas, jolla on infektio, useita sairauksia ja monielinhäiriöitä, voi viestiä siitä, että on ehkä kyseisen henkilön aika edesmennä rauhassa, ja että hänen kärsimyksensä pyritään minimoimaan. On usein tyypillistä, että vanha potilas on ilmaissut etukäteen haluavansa lähteä kun hänen aikansa koittaa, ja ettei häntä tule elvyttää enää tuolloin. Joskus voi käydä niin, että hoitohenkilökuntaa takertuu liiallisesti hoitamaan vanhoja potilaita, jolloin nuorelle ihmiselle ei jääkään teho-osaston vuodepaikkaa kun sitä tarvittaisiin, kuten äkillisissä hengitysvaikeustapauksissa.
Yllä antamassani esimerkissä potilaasta löydetyt sairaudet ja infektio luokitelllaan omilla kansainvälisillä koodeilla. Kuten selitin alussa, on koronavirus luokitelty tilastointia varten tietyillä koodeilla. Tämä EI tarkoita, että COVID-19 tappoi kyseisen henkilön! Joillakin ihmisillä on niin paljon sairauksia, että mikä tahansa arkipäiväinen pöpö voi olla liikaa ja johtaa kuolemaan. On hienovarainen mutta erittäin tärkeä ero siinä, kuoleeko potilas suoraan koronavirukseen vai ainoastaan sen kanssa.
Perusterveydenhuollon alasajo
Potilaat joilla on diabetes, sydämen vajaatoimintaa, keuhkoahtaumatauti jne. joutuvat odottamaan kodissaan eristettyinä niin kauan, kunnes saadaan taas lupa aloittaa uudestaan tavalliset sairaskäynnit ja -tarkistukset. Harmi vain, jos he saavat flunssan tms. tämän pandemian synnyttämän stressin seurauksena. Jos he päätyvät sairaalaan, heille tehdään koronavirustesti. Sillä välin he odottelevat kärsivällisesti kotonaan, pysyen ymmärtäväisinä järjestelmälle, joka käski heidät pysymään kodeissaan, koska "nyt on vähän tärkeämpiä asioita hoidettavana".
Tiedän useita COVID-19 vahvistettuja tapauksia, jotka voisivat sairaalan sijaan olla kotona hoidettavana. Tänä päivänä useimmat, joilla on hengitystieoireita ja ovat kotona, eivät kärsi hengitysongelmista. Silti protokollana on, että COVID-19 potilaat saavat seurantatarkistuksia yhden viikon jälkeen, koska he voivat sairastua siihen myöhemmin uudestaan.
Ennen kuin tämä kaikki alkoi, saattoi terveyskeskukseen jossa työskentelen ilmestyä pelkästään YHTENÄ aamuna jopa 60 influenssa- tai nuhakuumepotilasta. Mutta sulkutilan vuoksi nämä potilaat ovat joko kotona tai he päätyvät kaikki teho-osastolle ja/tai sairaalaan. Useimpien kohdalla riittäisi vain puhelinsoitto, jolla voitaisiin varmistaa kuinka he voivat. Nyt perusterveydenhuolto on käytännössä keskeytetty. Tämä huolestuttaa minua, koska yleislääkärit tekevät erittäin tärkeää työtä, jotta dekompensaatioilta (elinjärjestelmän pettäminen) vältytään potilaiden kohdalla, joilla on paljon samanaikaisia sairauksia, ja jotka muutoin päätyisivät sairaalaan. Potilaat, joilla on sydämen vajaatoimintaa, syöpä, keuhkoahtaumatauti, diabetes, korkea verenpaine, ahdistusta, vakava masennus jne. tarvitsevat jatkuvaa seurantaa ja hoitoa.
Mikäli sairaalat eivät luovu LIEVISTÄ Covid-19 -tapauksia, ovat ne pian suurissa vaikeuksissa. Pystyn helposti kuvittelemaan n. 1500 potilaasta (joillain alueilla 1900 potilasta, mikäli vanhainkodit otetaan huomioon) vastaavan yksittäisen lääkärin kohdalla olevan noin 100-300 potilasta, jotka ovat riskiryhmässä saada hengitysvajauksen tai jonkin muun välitöntä hoitoa vaativan kohtauksen, mikäli heidän tarkistuskäynnit pidetään jäissä yhtään pidempään, ja/tai mikäli he sairastuvat flunssaan. Kyllä, tämä COVID-19 on todella leviävä ja sillä on omat erikoisuutensa. Mutta fakta on, että ihmisillä on useita samanaikaisia sairauksia ja elämän täytyy jatkua. COVID-19 ei ole ainoa terveydenhuollolle murhetta tuottava asia maailmassa juuri nyt:
Ja taas kerran, USEIMMAT ihmiset -erityisesti he joilla ei ole muita sairauksia- sairastavat koronaviruksen vain lievänä. Loput, eli valtaosa populaatiosta, eivät saa lainkaan oireita.
Suurin osa terveysalan työntekijöistä on perusterveyshuollossa, ei sairaaloissa. Tällä hetkellä jos jollekin käy jotain, niin hoidosta vastaa sairaalan päivystysosasto, koska perusterveydenhuollon lääkärit eivät ole käytettävissä. Säännöllistä hoitoa tarvitsevien ei myöskään ole mahdollista jatkaa tavanomaisia tarkistuskäyntejä sairaaloissa. Ihmisillä on monimutkaisia sairauksia ja traagisia taustoja. Perusterveydenhuollon työntekijät ovat antamansa hoidon lisäksi usein myös henkisenä tukena sairaille, ikään kuin psykologin tai papin roolissa. Eikö jonkun olisi kannattanut ottaa tämä kaikki huomioon? Jotkut sairaalalääkärit ylenkatsovat perusterveydenhuollon henkilökuntaa, koska heillä ei ole kärsivällisyyttä tehdä tuonlaista työtä, jossa on tärkeää tuntea kunnolla ihmisten perheet ja heidän surulliset taustansa.
Median sankarit nyt ja aiemmin
Perusterveydenhuollon työ on aina tärkeää, mutta siitä ei kerrota koskaan uutisissa. Juuri nyt media tietenkin tekee juttuja sairaalan sankareista, ja siitä, kuinka teho-osaston henkilökunnalla ei ole aikaa syödä, ja kuinka teho-osaston hoitaja teki itsemurhan sairastuttuaan COVID-19:sta. Mutta perusterveydenhuollon väkeä arvostaa heidän säännölliset potilaansa, erityisesti nyt kun hoitokäynnit on rajoittettu puhelinsoittoihin, koska lääkäri-potilastapaamisia ei suositella. Kun tätä ennen heillä ei ollut aikaa syödä, käydä vessassa, tai olivat neljättä peräkkäistä vuorokautta putkeen töissä vähäisellä unella, samalla kun päällä oli neljä kiireellistä hätätapausta, ei kovin montaa kiinnostanut nämä terveysalan henkilökunnan murheet, koska he eivät olleet koskaan kuulleet uutisissaan tästä jatkuvasta "sodasta" sairauksia vastaan. Tälläistä elämä on.
Tähän lopuksi Stanfordin yliopiston lääketieteen (sekä epidemiologian, kansanterveyden, biolääketieteen ja tilastotieteen) professori tohtori John Ioannidisin näkökulma asiaan. Hän on alansa yksi arvostetuimmista tiedemiehistä, tehnyt todella faktapohjaista työtä, ja sanoo seuraavaa tästä tilanteesta:
"Meneillään olevaa koronavirusairautta Covid-19:sta on kutsutta vuosisadan pandemiaksi. Mutta sen todisteita voisi myös kutsua vuosisadan FIASKOKSI."Hän lisäsi myöhemmin eräässä toisessa julkaisussa:
"Jos COVID-19 ei ole niin vaarallinen kuin on esitetty, ovat todistusaineiston korkeat standardit yhtäläisen oleelliset. Liioittelu ja ylireagointi voivat todella pahasti vahingoittaa tieteen, kansanterveyden, median ja päätöksentekijöiden mainetta. Se voi lisätä yleistä epäuskoa, joka vaarantaa mahdollisuudet reagoida asianmukaisella voimakkuudella, jos ja kun tulevaisuudessa iskee vakavampi pandemia."Tai kuten lääketieteen etiikan tärkein ohjenuora sanoo:
Ennen kaikkea vältä vahingoittamasta potilasta
Lukijoiden kommentit
meidän uutiskirje