Viimeinen vuosikymmen on ollut aikaa, jolloin on toden teolla havahduttu musiikin merkittäviin vaikutuksiin ihmiselle, kirjoittaa Jyväskylän yliopiston professori Jaakko Erkkilä. Millaisia vaikutuksia tutkimuksissa on löydetty?

Suomi on musiikkikansaa. Meillä on asukasta kohden enemmän musiikkikoulutusta kuin kenties missään muussa maassa. Myös musiikin tutkimus, erityisesti musiikin vaikutusten ja psykologisten merkitysten tutkimus on Suomessa maailman huippua.

Tästä eräs osoitus on Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksella koordinoitu monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö (2008-2013), jossa tutkittiin muun muassa musiikin vaikutuksia aivoihin, tunteisiin, musiikin ja liikkeen välistä suhdetta ja musiikkiterapian vaikuttavuutta.

Viimeinen vuosikymmen onkin ollut aikaa, jolloin on toden teolla havahduttu musiikin merkittäviin vaikutuksiin ihmiselle. Aivokuvantamismenetelmien kehittyminen, erilaiset sensoripohjaiset kaappausmenetelmät (esim. liikekaappaus) ja tietokonepohjaiset analyysimenetelmät ovat tuoneet tutkimustoimintaan sen, mikä aiemmin on puuttunut. Monia teoreettisia oletuksia on päästy viime vuosina testaamaan ja uuttakin on löydetty. Tiivistetysti voidaan sanoa, että musiikin vaikutukset ovat merkittävämpiä kuin mitä yleisesti luullaan.

Suvi Saarikallion tutkimukset ovat valottaneet nuorten musiikinkäytön perusteita. Isoihin otoksiin perustuen on havaittu, että nuoret käyttävät musiikkia monipuolisesti tunteiden säätelyyn ja että musiikki on monelle nuorelle varsin merkityksellinen kasvun, kehittymisen ja emotionaalisen säätelyn tuki.

Petri Toiviaisen tutkimusryhmä on osoittanut fMRI-kuvaukseen perustuvassa tutkimuksessa kuunneltavan musiikin aktivoivan erittäin laajasti eri aivoalueita. Kenties suurimpana yllätyksenä tässä tutkimuksessa oli se, että musiikki aktivoi myös kuuntelutilanteessa - kun ihminen ei liiku - aivojen motorisia alueita. Tässäkö perussyy kaikissa kulttuureissa ilmenevään musiikkiliikuntaan, jota usein myös tanssiksi nimitetään?

Tuomas Eerolan tutkimusryhmä havaitsi, että jo vauvaikäiset reagoivat selvästi musiikkiin sekä ilmein että kehollisin liikkein. Kävi myös ilmi, että eivät kuitenkaan samalla tavoin vaan että orastavan persoonallisuuden piirteitä voidaan havaita musiikillisen liikkeen perusteella jo vauvaikäisenä.

© Desconocido
Musiikki aktivoi laajasti eri aivojen alueita, koska se sisältää mm. auditiivista, visuaalista, kielellistä ja motorista hahmottamista. Muusikoilla on esimerkiksi havaittu olevan isompi aivokurkiainen kuin ei-muusikoilla. Lisäksi musiikin kokeminen aktivoi tunteisiin ja luovuuteen liittyviä alueita; sillä on terapeuttisia vaikutuksia meidän henkiseen hyvinvointiin.
Minna Huotilaisen ja Mari Tervaniemen tutkimukset ovat osoittaneet sen, kuinka varhainen altistuminen musiikille, toisin sanoen varhainen musiikkiharrastus, kehittävät tiettyjä aivojen osa-alueita. On havaittu eroja myös muusikkojen ja ei-muusikkojen aivotoiminnoissa musiikillisen harjaantumisen seurauksena. Näyttääkin selvältä, että varhainen musiikkiharrastuneisuus ja myöhempikin musiikkikoulutus toimivat eräänlaisena "vitamiinina" aivoille.

Teppo Särkämön ja kumppanien tutkimus osoitti, että kun aivohalvauksen saanut henkilö kuuntelee säännöllisesti omaa mielimusiikkiaan, tapahtuu tietyillä kognitiivisilla ja emotionaalilla osa-alueilla suotuisaa toipumista. Siis pelkkä itsehoito musiikilla tuo jo tuloksia!

Oma tutkimusryhmäni osoitti, että kun vapaaseen improvisaatioon perustuva musiikkiterapia yhdistetään masennuspotilaiden perushoitoon, hoitovaste kaksinkertaistuu, masennus ja ahdistus lievenevät ja yleinen toimintakyky paranee.

Olen tässä viitannut vain joihinkin viimeaikaisiin suomalaisiin tutkimustuloksiin. On vahvaa tieteellistä näyttöä, että musiikki on ihmiselle hyvin merkityksellinen ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline, sekä tunteiden ja moninaisten mielensisältöjen kohtaamispinta.

Luulenpa, että monellakaan musiikintekijällä ja artistilla ei ole tarkkaa käsitystä siitä, kuinka merkittävää ja monipuolista työtä he tekevät ihmisten yleisen hyvinvoinnin eteen.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston professori.