© Berkeley Wellness
Arginiini (C6H14N4O2) on yksi luonnon 20 yleisimmästä aminohaposta.
Arginiini on aminohappo, jota saadaan mm. lihasta, kalasta, riisistä, pähkinöistä ja viljoista. Elimistö tuottaa arginiinia maksassa ja munuaisissa, mutta maksan tuottama arginiini riittää hädin tuskin sen omiin tarpeisiin ja munuaistenkin tuotanto alkaa heiketä keski-iän kynnyksellä. Arginiinia onkin hyvä saada ravinnon mukana. Kasvisravinnosta saatava arginiini on parhaiten hyödynnettävissä, sillä se sisältää vähemmän aminohappo lysiiniä. Arginiinin monipuoliset terveysvaikutukset ovat alkaneet selvitä tutkijoille vasta viime vuosien aikana.Arginiinin positiiviset vaikutukset välittyvät sen tuottaman typpioksidin (NO) kautta. Typpioksidi säätelee monia elimistön toimintoja, kuten verenkiertoa, verenpainetta, verihiutaleiden toimintaa, energiatasoja ja immuunivastetta. Esim. "nitron" sydänperäisiä kipuja lievittävä vaikutus perustuu lisääntyneeseen typpioksidin tuotantoon ja sen verisuonia laajentavaan vaikutukseen.

Typpioksidin tuotannon heikkeneminen vähentää mitokondrioiden määrää elimistössä. Mitokondriot ovat solujen voimalaitoksia, joita löytyy lähes jokaisesta elimistön solusta, erityisesti lihaksista ja sydämestä. Mitokondrioiden määrän väheneminen aiheuttaa mm. huonovointisuutta ja väsymystä. Lisäksi niiden väheneminen aivoissa hippokampuksen alueella on yhteydessä muistihäiriöihin, jotka ovat tavallisia pitkään jatkuneen stressin yhteydessä. Sama havainto on tehty myös Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien yhteydessä.


Kommentti: Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan eräät aivojen tulehduksilta suojelevat immuunijärjestelmän solut saattavat alkaa tuhoamaan aminohappo arginiinia, aiheuttaen muistihäiriöitä ja mm. Alzheimerin tautia. Tutkijat näkevät tässä potentiaalisen mahdollisuuden Alzheimerin taudin lievitykseen.


Arginiinia sydämelle ja verisuonille

Arginiinin tuottama typpioksidi vaikuttaa positiivisesti verenkiertoon (myös heikkoon ääreisverenkiertoon) sekä sydämen toimintaan. Typpioksidi estää verihiutaleiden tarttumista verisuonten seinämiin. Arginiini edistää sydämen, verisuonten ja lihasten hyvinvointia.

Arginiini ja stressi

Stressi aiheuttaa aineenvaihdunnan häiriöitä sekä nostaa verenpainetta ja kolesterolitasoja.
Stressi lisää kortisolin eritystä, mikä taas
© Clarion Enterprises
Stressi aiheuttaa lukuisia häiriöitä elimistössä.
kuluttaa elimistön arginiinivarastoja.
Arginiinin ja typpioksidin puute heikentää stressinsietokykyä ja pitkään jatkunut stressi voikin olla yhteydessä masennukseen. Stressi aiheuttaa myös keskivartalolihavuutta, jolloin rasva varastoituu sisäelinten ympärille. Insuliini ei toimi tässä tulehtuneessa solukossa, vaan rasvaa voi alkaa purkautua verisuoniin. Tämä insuliinille vastustuskykyinen rasva kulkeutuu maksaan, verisuonten seinämiin ja lihaksiin, jotka myös alkavat hylkiä insuliinin vaikutusta.

Arginiini, maksa ja insuliini

Insuliiniresistenssin suurin aiheuttaja on ei-alkoholiperäinen maksan rasvoittuminen (NAFLD). Keskeinen syy maksan rasvoittumiseen on pitkään jatkunut stressi, joka lisää stressihormoni kortisolin eritystä. Kortisoli taas kuluttaa elimistön arginiinivarastoja.

Arginiinin puutos voi johtaa maksan rasvoittumiseen ja rasvamaksa edelleen insuliiniresistenssiin. Insuliiniresistenssissä maksa- ja lihassolut rasvoittuvat, eivätkä ne enää pysty varastoimaan hiilihydraatteja. Solut eivät enää reagoi insuliiniin ja ota sokeria sisäänsä, vaan ovat resistenttejä insuliinin vaikutukselle. Stressaavassa tilanteessa lihakset alkavat kerätä rasvaa, koska elimistö valmistautuu fyysiseen ponnistukseen. Koska stressi nykyään on lähinnä henkistä, jää lihaksiin lähetetty rasva kuitenkin käyttämättä ja aiheuttaa matala-asteista tulehdusta.


Kommentti: Insuliiniresistenssiä voi myös ehkäistä vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, kts. artikkeli Ketogeeninen ruokavalio - yleiskatsaus


Urheilija ei tervettä päivää näe!

Urheilu kuluttaa arginiinivarastoja, ja mikäli liikuntaa harrastetaan enemmän kuin 5 tuntia viikossa, voi arginiinilisä jo olla tarpeen. Urheilijoiden toistuva sairastelu johtuu immuunivasteen heikkenemisestä, mikä taas voi johtua arginiinin puutteesta. Arginiinin puutteesta saattaa myös olla kyse, mikäli fyysinen suorituskyky heikkenee harjoituksesta huolimatta ja lihakset tuntuvat voimattomilta.

Liikunta ja arginiini lisäävät elimistön mitokondrioiden määrää. Lihas- ja mitokondriomassan suhde ratkaisee, kuinka hyvä hapenottokyky henkilöllä on. Liikunta usein lisää painoa, sillä se lisää mitokondrioiden määrää, jotka saattavatkin muodostaa jopa 10 % terveen ihmisen painosta.

Alentunut typpioksidin tuotanto

Alentunut typpioksidin tuotanto on monien tilojen taustalla. Monet sairaudet, tulehdustaudit ja sisäelinrasva alentavat arginiinivarastoja. Myös stressi kuluttaa arginiinia, mikä taas aiheuttaa maksan rasvoittumista ja edelleen insuliiniresistenssiä. Liikunta ei tunnu hyvältä, koska mitokondrioita ei ole riittävästi. Kierteen voi kuitenkin katkaista nauttimalla arginiinia ravintolisänä.

Arginiini on turvallinen ravintolisä jokaiselle, mutta erityisesti urheilijoille, ikääntyville, sairasteleville ja stressaantuneille.