Kuva
WHO = VHH

Yhtäläisyysmerkki näiden kirjainyhdistelmien välillä siitä syystä, että Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee, ettei päivittäinen sokerimäärä ylittäisi 25 g. WHO:n suositus on täystyrmäys globaalin ruokateollisuuden suuntaan. Se on tämän vuosisadan tärkein terveyspoliittinen päätös. Tuohon 25 g:n tavoitteeseen pääsee vain noudattamalla VHH-ruokavaliota [VHH=vähähiilihydraattinen]. Tyypin 2 diabeetikolle vähähiilihydraattisen ruokavalio on ainoa keino saavuttaa lääkkeetön remissio. Kansainvälisesti myönnetään että meitä on johdettu ravintoasioissa täysin harhaan viimeiset 40 vuotta. Yhdysvalloissa tehdyn analyysin mukaan ravintotutkijat ovat tietoisesti harhauttaneet viranomaisia siinä, mikä koskee terveellistä ravintoa. On aiheellista väittää, että sama koskee Suomea, sillä kaikki maan tämän alan ihmiset ovat olleet kiinteässä yhteydessä amerikkalaisiin ja perustavat väitteensä kansainvälisiin suosituksiin. Niiden tausta on nyt paljastunut todelliseksi sylttytehtaaksi.

Koko ravintotiede on keinotekoinen kyhäelmä, joka ei täytä klassisen luonnontieteen peruskriteerejä. Ravintotiede ei tutki todellisuutta ja sitä, mikä koskee ihmistä. Se on lähtöisin meijereistä ja teurastamoista. Alun perin tarkoitus oli luoda kontrollijärjestelmä hygienian takaamiseksi. Kun 1970-luvulla Yhdysvalloissa luotiin terveellisen ruuan konsepti, sen ainoana tarkoituksena oli lisätä ruokateollisuuden myyntiä. Terveellisyys oli ainoa argumentti, joka upposi sairauksilla peloteltuun kansaan kuin häkä. Niin sitten keinotekoisuudesta tuli terveyttä ja luonnollisuudesta sairautta.

Ravintoon liittyvät tutkimusrahat ovat tulleet globaalilta ruokateollisuudesta joko suoraan tai erilaisten säätiöiden kautta. Pekka Puska, Matti Uusitupa, Mikael Fogelholm, Ursula Schwab, nämä median rakastamat asiantuntijat ovat vedättäneet meitä kaikki nämä vuodet raskaasti. Aiheesta löytyisi todellista työnsarkaa tutkivalle journalistille, jos sellaisia enää löytyy tästä hyväveli -maasta. Olisi hyvä tutkia näiden henkilöiden todellisia kytkentöjä ja puolueettomasti arvioida heidän työnsä todellinen taso. Matti Uusitupa on hyvä esimerkki teollisuuden ja yliopiston välisestä avioliitosta. Hän on se mies, joka sanoi tv-lähetyksessä, että karppaus on roskaa. Noin kärjekäs lausunto selittynee vain hänen taustaryhmästään. Uusitupa on ollut sokeritehdas Daniscon palkkalistoilla vuosia ja toiminut samanaikaisesti sekä Diabetesliton että Sydänliiton johdossa ja ohjannut hoitokäytäntöjä tässä maassa. Rahoitusta hän on saanut mm. seuraavilta yrityksiltä: Fazer Leipomot Oy, VAASAN Oy, Raisio Oyj, Raisio Benecol Ltd, Danisco Ltd, International Council of Olive Oil, Arla Foods, Carlshamn Mejeri AB, Svenska Nestlé AB, Van den Bergh Foods AB, Eridania Beghin-Say, Meadow Lea Foods, F Hoffman-La Roche Ltd ja Novo Nordisk Foundation. Listaa voi jatkaa potilasjärjestöjen suuntaan, missä lääketeollisuus maksaa ja manipuloi todellisuutta.

Ylen uutisstudiolta tuli 04.03.2015 kansalaisille todellinen tyrmäys. Pääuutislähetyksessä kyllästyneen oloinen dekkaristi-toimittaja Matti Rönkä käsitteli WHO:n suositusta sokerin rajoittamisesta, mutta tilaa annettiin vain Fogelholmin selityksille. Hän suulaana tyyppinä mitätöi WHO:n päätöksen kättelyssä väittämällä, ettei asia koske Suomea, vaan Suomen ongelma on suola. Näin hän väisti itselleen hankalan kysymyksen, mikä on tyypillistä Fogelholmia. Järkyttävintä asiassa oli se, ettei toimittaja millään tavalla kommentoinut tai esittänyt lisäkysymyksiä. Koko uutinen oli rakennettu niin, että vain suomalaiset asiantuntijat tietävät ja selittävät kaiken, mitä maailmassa tapahtuu. Ylen olisi kannattanut rakentaa uutinen siitä, ettei WHO:n tiedote koske Suomea vaan pelkästään koko muuta maailmaa.

Lata de Coca-cola
© AlamyWHO:n suositus: sokeria ei yli 25g/pvä. Esim tölkillisessä Coca-Colaa on sokeria 35g.
Ylen uutistoimitus osallistuu samaan kansalaisten harhautukseen kuin Fogelholm. Sitten neuvostonuoleskelun mikään ei ole muuttunut Ylen tavassa tehdä uutisia: hyvää iltaa, maassa kaikki hyvin ja hyvää yötä, vaikka nurkat olisivat liekeissä. Kas, kun ei tehty kuten tapana on ja menty dementiaosastolle haastattelemaan mummoja, että kyllä sokeri on makoisaa ja saahan sitä eläkeläinen vähän sokeria syödä ja sen jälkeen leikkipuistoon lapsia haastattelemaan, että karkki on ihan kiva juttu ja saahan sitä olla karkkipäiviä. Näin saadaan kansalaismielipidekin mukaan ja luotua illuusio, että ollaan kansan asialla. Ylen puolueettomuudesta kertoo sekin, että Ylen ajankohtaistoimituksen toimittaja esiintyi hiljattain insuliinitehdas Novo Nordiskin sponsoroimassa Pekka Puskan vaalitilaisuudessa shown juontajana, vaikka saa palkkansa verovaroista. Käsitys sopivuudesta on talosta tyystin kadonnut.

Ilmeisesti Ylen tarkoituksena on luoda illuusio, että kaikki on hallinnassa ja samalla suojella niin poliittista, taloudellista kuin lääketieteellistä eliittiä. Kun tuo klaani ottaa yhteyttä, niin uutisista löytyy aina tilaa, vaikka muu maailma vajoaisi suohon. Tämän politiikan ansiosta maa on menossa hurjaa vauhtia rupumaiden luokkaan. Milloinkaan Yle ei ole kysynyt mitään oleellista poliitikoilta eli miksi ei tehdä duunia suunsoiton sijaan. Jos vielä tätä ravintoasiaa katsoo juridiselta kannalta, niin väärennetyt tutkimukset ovat johtaneet satojentuhansien ellei miljoonien ihmisten ennenaikaiseen kuolemaan. Kuka siitä vastaa? Miksi Yle ei kysy?

Lainaan tanskalaisen kirjailijan Carsten Jensenin ajatuksia ristiriidasta eliitin ja ajattelevien ihmisten välillä. Niille, joilla ei ole pääsyä HS:n sivustolle, lainaan tekstistä osan, joka koskee yhtä hyvin Suomea kuin Tanskaa:
"Tanskassa sananvapauden ongelmana ei ole se, että sitä olisi käytetty väärin. Ongelma on se, ettei sitä ole käytetty riittävästi. Kyllin monet tanskalaiset eivät ole avanneet suutaan. Avoin avaramielinen Tanskakin on yhä olemassa. Kansalaisyhteiskunta, joka koettaa murtaa aukkoa medioiden ja hallinnon pystyttämään muuriin. Tätä suvaitsevaa Tanskaa poliitikot eivät kuitenkaan puhuttele. Se ei kiinnosta puolueita, eikä sitä kutsuta mikrofonien eteen puhumaan. Suvaitsevasta Tanskasta on tulossa mykkä, ja tästedes se pidetään entistä kauempana mikrofoneista".
Tässä tiivistyy Ylen ja myös koko Suomen median linja. Kun seuraatte, niin huomaatte, mistä on kysymys. Itse seuraan terveys- ja ravintoasioita, mutta ongelma koskee kaikkia elämän aloja. Nauramme Putinin Venäjän medialle, mutta kannattaisi katsoa peiliin.

Mikael Fogelholmin kytköksistä sen verran, että hän on mukana projektissa, jonka ainoana rahoittajana on Coca-Cola. Coca-Cola rahoittaa lasten lihavuutta koskevaa tutkimusta. Siihen Fogelholm on sitonut laitoksensa. Mikään muu firma tai taho ei ole mukana tutkimuksessa. Kyse on laajasta, kansainvälisestä, useamman vastaavan laitoksen yhteistyöstä, jonka tuloskin on ennalta arvattavissa: sokeriset virvoitusjuomat eivät aiheuta lasten ylipainoa. Tämä kertonee Fogelholmin etiikan tajusta. Useampi yliopisto on vajonnut noin alas, että ovat sitoneet itsensä osaksi suuryhtiön markkinakoneistoa. On idioottimaista yrittää edes selittää, että tuo firma ajattelisi ihmisten hyvää, sillä pörssiyhtiön ainoa tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen. Ollaan taas mukana siellä, missä on rahaa.

Suomesta poiketen Yhdysvalloissa on herätty todellisuuteen ja suivaannuttu ruokateollisuuden manipulaatioon. Ruokateollisuus kaiken lisäksi on valumassa yhä harvempiin käsiin. Kymmenen firman johtajat hallitsevat koko maailmaa, missä maiden hallituksilla on vain kumileimasimen asema. Washington Post julkaisi selkeän kartan tästä verkostosta. Maailman kuninkaita ovat Nestlè, PepsiCo, General Mills, Kellogg´s, Coca-Cola, Unilever, Danone, Mars, Mondelez (entinen Kraft) ja Associated British Foods. Firmat toimivat yhdessä yhteiskuntia vastaan. Jos haluatte muutosta, niin jättäkää hyllyyn näiden tuotteet ja ostakaa vain paikallista. Älkää myöskään luottako mediaan, sillä kaikki sen julkaisemat ruokauutiset tulevat tuosta lähteestä.

Helsingin Sanomat julkaisi uutisen ruokateollisuuden manipulaatiosta ja kuinkas ollakaan, haasteltavana oli itse Mikael Fogelholm. Jälleen kiemurtelua. Kertoi kerran olleensa tekemisissä Fazer-yhtymän (Fogelholmin vaimon työpaikka) kanssa, kun ajatuksena oli tutkia suklaata, joka jonkun tiedon mukaan pitäisi laskea verenpainetta. Koko tutkimusidea oli täysin tuulesta temmattu. Todennäköisesti Fogelholm halusi vain saada joulusuklaat itselle ja kavereille. Aito (sokeroimaton) suklaa sisältää paljon kaikkea terveellistä, mutta Fazerin suklaa on aivan eri juttu. Ehkä parhaiten Fogelholmin tieteellistä kykyä kuvaa myös tieto, ettei suola, vaan sokeri nostaa verenpainetta. Fogelholm pitää suolaa epäterveellisenä ja fruktoosia terveystuotteena. Erityisesti fruktoosi vaikuttaa verenpainetta nostavasti. "Terveellisten" hedelmä-mehujen fruktoosi on siten haitallista. Fogelholm väittää, ettei hedelmien fruktoosi nosta verenpainetta. Hän voisikin selittää meille tietämättömille, miten hedelmien fruktoosi eroaa hedelmämehujen fruktoosista. Onko tämänkin väitteen takana jokin erikoinen suomalainen totuus ja ominaisuus vai onko tuo kymmenen ryhmä antanut ohjeet, mitä sanoa?

Suola nousi esille myös nettiklinikassani. Yksi jäsenistä kertoi sukulaistytön opiskelevan Fogelholmin laitoksessa ravintotieteitä. Siellä oli vähätelty luonnonsuoloja ja erityisesti mollattu Himalajan suolaa. Laitoksen opettajan mukaan Himalaja suolakaivoksiin on upotettu ydinjätteitä, joten suolaa ei tulisi missään tapauksessa käyttää. Se tuntui todella merkilliseltä, sillä suola tulee Khewran alueelta Pakistanista. Kaivos on hyvin tärkeä Pakistanille ja se on tunnettu Aleksanteri Suuren ajoista lähtien. Vain mielipuoli upottaisi ydinjätteitä tuohon luonnonrikkauteen. Tai sitten vain sairas mieli voi esittää moista. Himalajan suola on ehkä terveellisin luonnon suola koko maailmassa.

Yle julkaisi uutisen, jossa Timo Statiini-Strandberg lyttäsi tyystin Himalajan suolan. Strandberg on kiihkeä kolesterolilääkkeiden kannattaja vauvasta vaariin-periaatteella. Sen lisäksi hän on julkisuudessa myöntänyt tekevänsä kiinteästi yhteistyötä lääketeollisuuden parissa. Siinä mielessä hän rehellisempi kuin Fogelholm ja muut. Mutta tämäkin juttu kertoo Ylen politiikasta. Tuutti on täysin avoinna näille tyypeille. Kuinka oikeassa Carsten Jensen onkaan. Vain eliitti saa puhua, ja toimittajat myötäilevät.

Cochrane-yhteisön analyysi toteaa, ettei suola aiheuta verenpainetta, eikä suolan rajoitus estä kuolemia, ei edes verenpainepotilailla. Suolan rajoitus nostaa LDL-kolesterolia. Suolan rajoitus lisää myös insuliiniresistenssiä. Yksi tutkimus toteaa, että ikääntyvillä suolan rajoitus lisäsi verenpainetta sairastavien miesten kuolemaa 4.3-kertaisesti. Suolan rajoituksesta ei ole hyötyä estettäessä sydäntautia. Vähäsuolaisuus lisäsi huomattavasti diabetespotilaiden kaikkinaista kuolemaa. Jo 2007 esitettiin, että fruktoosi nostaa verenpainetta. Siitä huolimatta tämä äijäklaani jaksaa jauhaa suolan vaarallisuudesta. On aina tiedetty, että suolan puute on hyvin vakava tila terveille ja kaikenikäisille.

Sitten THL yhdessä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kanssa suosittelee jodioidun suolan käyttöä. Miksi ihmeessä ja mikä koukku tässäkin piilee, sillä eivätkö he ole tietoisia jodioidun teollisuussuolan vaaroista? On todettu eri puolilla maailmaa, että nämä jodioidun suolan kampanjat aiheuttavat todellisia ongelmia. Keinotekoisesti jodioitu suola aiheuttaa autoimmuunisairauksia. Erityisesti kilpirauhanen on ollut tulehduksen kohteena ja lopputuloksena on ollut sitten pysyvä hypotyreoosi. Oheisena pari tutkimusta aiheesta, joihin konsuleiden olisi syytä tutustua. Tätä ilmiötä ei ole tavattu Himalajan suolalla. Jos sitten vertaa Himalajan suolaa tähän THL:n rakastamaan kemikaalikoktaili-suolaan (sisältää paljon erilaisia paakkuuntumisen estoaineita mm. alumiinia), THL:n suola sisältää noin 75 mcg jodia yhdessä grammassa suolaa, kun taas puoli grammaa Himalajan suolaa sisältää vähintään 100 mg-250 mcg jodia. Kaiken lisäksi Himalajan suolassa on vähemmän natriumia (85%) kuin THL:n suolassa (97%). Natriumin vähäisempi määrä johtuu Himalajan suolan sisältämästä yli 80 eri muusta mineraalista. Suolaa vastustavat sanovat, että natriumkloridi on se aine, joka aiheuttaa ongelmia. Jos edetään tämän logiikan mukaan, niin miksi käytetään keinosuolaa, jossa on enemmän natriumia ja huomattavasti vähemmän jodia kuin Himalajan suolassa. Kaiken lisäksi tiedetään, että teollisuussuolan jodipitoisuus on teoreettinen ja kertoo vain lähtötilanteen. Jodi nimittäin haihtuu suolasta ja voi olla niin, ettei ruokapöydän suolassa ole lainkaan jodia. Tässäkin suhteessa Himalajan suola on ylivoimaisen. Se on karkearakeista, jolloin jodi ei haihdu ja suola annostellaan suolamyllyn kautta. Tämäkin asia on jäänyt valtion viisaiden tietoisuuden ulottumattomiin. Mutta edelleen ihmettelen, miksi Yle repii Stranbergin möykkäämään omiin uutisiinsa tästä aiheesta.

Jodia saa ruuasta: 2 dl maitoa ja jugurttia antaa 120 mcg jodia. Kun siihen lisää kaksi munaa, niin saa 60 mcg lisää ja se tekee yhteensä jo 180 mcg. 100 g turskasta saa 100 mcg, ja sama määrä naudan maksaa antaa 50 mcg. Jostain syystä karpaloissa on hurja määrä jodia, jopa 400 mcg/100 g. Myös merilevässä on todella suuri määrä jodia: 7 g kuivattua merilevää voi sisältää jodia jopa 4.5 mcg, joten jo yksi sushi-rulla antaa riittävästi jodia. Päivittäinen jodisuositus on 150 mcg ja raskaana oleville noin tuplamäärä.

Scientific American -lehti kertoo, kuinka kotioloissa voi itse analysoida, onko tuotteessa jodia. Samainen lehti kirjoitti taannoin, että on aika lopettaa suolasota. On aika pistää koko aihe mappi Ö:hön. Suomen lääketieteen eliitti elää menneisyydessä ja suosituksillaan vaarantaa kansanterveyden.