Suunnitteilla ovat jo
- Pakolliset DNR-päätökset (elvytyskielto) joillekin vanhuksille
- Biometriset mikrosirut tai rannekkeet monitoroimaan onko sinulla lupa oleskella kotisi ulkopuolella tai puuhastella töissä
- Dronevalvonnan normalisointi
- Mobiilisovellukset, jotka voivat havaita kaikki itse-eristäytymiskäytännön rikkomukset
- Suunnattomat uudet valtaoikeudet poliisille pidättää ja vangita kenet tahansa, jonka epäillään kantavan virusta
- Vaalien lykkäys määrämättömäksi ajaksi hallituksen harkinnan mukaan
Tämä on painajaisainesta. Pahimman luokan kauhutarina, joka on täydellinen perikuva siitä kaikesta, jota vaihtoehtomedian tulisi vastustaa.
Voisit varmasti luulla, että kuka tahansa itseään kunnioittava vaihtoehtomediapersoona vastustaisi tätä koko olemuksellaan, vielä kun heidän äänensä tulee kuulluksi.
No, tietenkin jotkut meistä vastustavat. Tulemme myös antamaan linkkejä sivuille, jotka tällä hetkellä tekevät hyvää työtä kyseenalaistaessaan tätä vyörytystä.
Kuitenkin muutama viikko kriisin alkamisesta löytyy muutamia huomattavia ääniä, jotka yhä kieltäytyvät joko kyseenalaistamasta virallista pandemianarratiivia tai yksiselitteisesti tuomitsisivat tämän uljaan uuden maailman: "uuden normaalin".
Olemme jonkin aikaa pidättäytyneet uhmaamasta tätä. Tuumimme, että ihmiset tarvitsevat aikaa sopeutuakseen tai herätäkseen tapahtumien todellisuuteen. Kaikki tämä on loppujen lopuksi shokeeraavaa ja syvästi hämmentävää, ja erilaiset yksilöt tarvitsevat eri määrän aikaa päästä jaloilleen kun heidän maailmankuvaansa ravistellaan.
Sopeutumisen aika on kuitenkin ohitettu/ohi jo kauan aikaa sitten.
Selvyyden vuoksi, emme tuomitse ihmisiä vain koska he ovat eri mieltä kanssamme. Odotamme erimielisyyttä tietyistä asioista. Se on voiman lähde meille kaikille.
Mutta tässä ei ole kyse suhteellisen pienistä mielipiteiden tai tulkintojen eroavaisuuksista.
Kyseessä ovat sivistyneet analyytikot, resursseineen ja kokemuksineen, jotka epäonnistuvat tuomitsemaan tilanteen, joka tosiasiallisesti merkitsee kansainvälistä poikkeustilaa, jopa kannattaen tätä.
Kyseessä ovat vain viikko sitten Boris Johnsonia murhaajaksi ja psykopaatiksi kutsuneet Labour-aktivistit, jotka nyt hurraavat kun Johnsonille annetaan täydellinen valta heidän ja lastensa elämistä.
Kyseessä ovat suureen ääneen kyyniset valheet joukkotuhoaseista tai "kemiallisista hyökkäyksistä" Dumassa, tekaistuista videoista ja valkokypäristä (White Helmets) tuominneet arvostetut toimittajat, kommentaattorit ja akateemikot, jotka nyt yhtäkkiä kritiikittömästi hyväksyvät kaikki hallitusten virusnarratiivit, kaikki lähteettömät videot ja mediameemit joissa esiintyy hashtagi #covid19.
Kyseessä ovat Patriot Act:ia vastaan 19:sta vuoden ajan kampanjoineet ihmiset, jotka nyt mukisematta allekirjoittavat uudet anti-covid19 lainsäädännöt; jotka tietävät hallitusten aina väärinkäyttävän valtaansa, mutta ajattelevat ettei tässä tapauksessa näin voi käydä.
Kyseessä ovat Guantanamosta sekä Julian Assangen nöyryytyksestä ja rääkkäämisestä tietävät, jotka jotenkin ajattelevat että ihmiset jotka tekivät nämä teot eivät käyttäisi uutta covid-jälkeistä poliisivaltiota tehdäkseen samoja tekoja vieläkin enemmän.
Tässä on kyse muusta kuin yksinkertaisesta kiistämisestä. Tässä on kyse - mistä?
Ovatko he yksinkertaisesti lamaantuneita pelosta, joko kohutun viruksen tai yhtäkkiä meitä ympäröivän pelottavan dystopian takia? Kärsivätkö he Tukholma-syndroomasta? Onko joidenkin heistä mahdollista vielä herätä tai sulaa kohmelostaan nähdäkseen mitä on tapahtumassa?
Ovatko jotkut heistä portinvartijoita, nukkuvia pelinappuloita, jotka nyt aktivoidaan tämän äärimmäisen tilanteen aikana erityisesti harhauttamaan ja käännyttämään heitä seuraavat ihmiset, jotka kyselevät ja epäilevät tapahtumia?
No, emme kait voi täysin sivuuttaa tuon olevan mahdollista, vaikkakaan en halua nimetä tällaiseksi ketään tiettyä.
Ovatko jotkut vain itsekkäitä ja pinnallisia, teeskennellen olevansa toisinajattelijoita kun hinta siitä oli vielä tarpeeksi alhainen? Oliko suositun vaihtoehtomediablogin ylläpito heille helppo tapa olla muodikas, vaikka heillä ei koskaan ollut aikomustakaan seistä sanojensa takana riskien yltyessä.
Tarkoitan, että et tule saamaan tuota himottua paikkaa RT:ssä tai Buzzfeedissä vastustelemalla tätä uutta suurta "uuden normaalin" narratiivia? Joten tämä on eräs mahdollinen tekijä/syy.
Näet kuinka hurmaavaa on istua aidalla puhuen epämääräisin termein siitä kuinka tämä fasismi-hömpötys on hieman huolestuttavaa, mutta varoen sen tosiasiallista tuomitsemista. Tällä tavoin voit säilyttää mahdollisuuden olla taas "radikaali" kun tilanne vaikuttaa tarpeeksi turvalliselta, mutta samalla et riskeeraa mukavaa ja tuottoisaa suhdettasi vasemmistolaisvallanpitäjiin, jotka kaikki innokkaasti ovat ottamassa vastaan joukkovangitsemisen uudet ajat, tahtoen sinun tekevän samoin.
Ovatko jotkut, - niin kuin on epäystävällisesti ehdotettu - vain liian tyhmiä nähdäkseen mitä on tapahtumassa? Satuttaako epidemiologian statistiikat heidän aivojaan? Viekö liiallinen ajattelu liikaa kallisarvoista aikaa keittiöpsykologi-lörpötykseltä? Ovatko tyrannian mustien pilvien vyöryntä vaikea nähdä, kun pääsi on tiukasti istutettu omaan omituiseen ahteriisi?
Tai - meidän on pakko kysyä - ovatko jotkut heistä yksinkertaisesti, siis, fasisteja? Tukevatko he itse asiassa tyrannimaista ylhäältä-alas-autoritaarisuutta? Ovatko heidän valituksensa vallanpitäjistä johtuneet ainoastaan siitä, että he eivät itse ole hierarkiassa tarpeeksi korkealla? Ja näkevätkö he covid19-vyörytyksen jonkinlaisena vallankumouksena, joka tulee auttamaan heidät ja kaverinsa niihin makoisiin ylivallan asemiin, jotka he aina ovat tienneet ansainneensa?
Oletan, että on helppo saarnata pysyvästä sulkutilasta ja biometrisen mikrosirun orjuudesta, kun tiedostat että mikään niistä ei tule koskemaan sinua ja perhettäsi.
Kaikki nämä mahdolliset selitykset saattavat osua oikeaan joissakin tapauksissa. Näiden syiden lisäksi löytynee satoja lisää.
Mutta loppujen lopuksi, onko näillä selityksillä mitään merkitystä? Muuttavatko ne mitään? Antavatko ne mitään anteeksi?
Tosiasia on, että nämä ihmiset hurrasivat barrikadeilla ja yllyttivät ihmismassoja siihen asti kunnes tankkien nähtiin rullaavan kaduille - silloin he viipymättä vaihtoivat vallanpitäjien puolelle.
Voiko tähän enää mitään lisätä, ja kuinka jatkamme tästä eteenpäin?
Kommentti: Tämän poliisivaltiollisen sulkutilan eräs hopeareunus on, että se on selkeästi auttanut erottamaan jyvät akanoista. Se on pakottanut meidät kaikki todella näyttämään missä seisomme tyrannian uhatessa - paljastammeko sen todellisen luonteen vai alistummeko yhtymällä sortajiin? Ne meistä, jotka vielä seisovat lujina tietävät nyt ainakin ketkä ovat todellisia liittolaisiamme.
Tämä on todellakin ollut silmiä avaavaa, eikö? Jordan Peterson varoitti siitä, että tämänlaisen kriisitilanteen tullessa voi melkein kenestä tahansa meistä tulla "keskitysleirin vanginvartija". Mutta tuo on ehkä liioittelua. Olettakaamme ennemmin että noin 50% ihmisistä "menisi näin pitkälle". Tuo arvio on määrällistä; mutta entäs laatu? "Fasisti" on kenties myös liian vahva termi. Monet vain "menevät virran mukana" pärjätäkseen, mutta toki jotkut heistä nauttivat tilanteesta.
Autoritaariset seuraajat muodostavat huomattavan osuuden mistä tahansa populaatiosta, kenties jopa 50 prosenttia väestöstä. Se mitä huomaamme tämän "pandemian" aikana on, että monet jotka ovat esittäytyneet "skeptikkoina vallanpitäjiä kohtaan" eivät ole sanansa veroisia ajattelijoita. Heille tämä asenne olikin vain pelkkää tyhjää sananhelinää.
Irlantilais-brittiläinen valtiomies, kirjailija ja poliittinen filosofi Edmund Burke totesi tunnetusti:
"Paha saa vallan, koska hyvät ihmiset eivät tee mitään."
Modernimpi ajattelija ja aktivisti James Corbett jatkaa tältä pohjalta ja miettii allaolevassa videossa mihin olemmekaan hiljaisesti suostumassa (valitettavasti ei suomenkielistä tekstitystä):