Zašto komunisti ne mogu izdražati Jordan Petersona
Te kaikki lukijani tiedätte, kuinka olen ollut älyllisesti ihastunut Jordan Petersoniin jo kuukausien ajan, siitä asti kun löysin hänet Lindsay Shepherdin tapauksen yhteydessä, viime joulukuussa. Entäs myöhemmin, kun hän äly-läimäytti Cathy Newmania, tuossa kaikkien haastattelujen äidissä tammikuussa? No, olin täysin myyty. Jäin niin sanotusti koukkuun ja olen siitä lähtien kuluttanut lukuisia tunteja katsoen hänen videoitaan. Hän on parhaillaan puhekiertueella, mainostaen menestyskirjaansa "12 Rules for Life" - joka kuuluu sarjaan pakollista luettavaa.

Peterson-12-rules-FI
Jordan Petersonin menestyskirja ilmestyy
pian myös suomeksi.
Huomattuani, että hänen kiertueensa on tulossa Indianapolikseen, olimme mieheni kanssa tästä varsin täpinöissämme. Ostimme liput ja maksoimme hieman ylimääräistä saadaksemme VIP-passit, jotka oikeuttivat henkilökohtaiseen tapaamiseen sekä osallistumiseen pienimuotoisempaan kyselyhetkeen.

Olin hyvin yllättynyt yleisön nuoruudesta. En tiedä tarkalleen mitä odotin, mutta mieheni pysäköidessä autoamme, seisoin Murat-teatterin sisäänkäynnillä katsellen, kuinka ihmiset saapuivat paikalle ja läpäisivät turvallisuus-tarkastuksen. Uskaltaisin sanoa, että suurin osa yleisöstä oli alle 30-vuotiaita. Teatteriin mahtuu 2500 henkilöä ja tilaisuus oli lähes loppuunmyyty. Näin monta homoparia, moottoripyöräjengiläisiä, siistejä opiskelijanuorukaisia. Yleisö oli monimuotoisempi kuin olin uskaltanut kuvitella. Olin tästä hyvin mielissäni.

Tohtori Petersonin astellessa lavalle olisi voinut luulla tulleensa rock-konserttiin. Vastaanotto ei koostunut kohteliaista aplodeista, niin kuin tämän tyyppisessä tapahtumassa voisi olettaa, vaan riehakkaista ja kiljuvista hurraa-huudoista. Paikkamme olivat viidennellä rivillä, josta oli helppo nähdä Petersonin reaktion. Hänen katsoessa yleisöön - hymyillen nöyrästi ja hiukan nyökäten - kohdatessaan tuon kaiken, vaikutti siltä ettei hän ollut kovinkaan tottunut tämän tapaiseen vastaanottoon. Uskon hänen kokevan vastaavaa usein, mutta hän vaikutti silti yllättyneeltä.

Tämä muistuttaa minua siitä, kuinka Daisy [kollega] ja minä järkytymme vieläkin, kun joku on innoissaan tavatessaan meidät. Noina hetkinä olet samanaikaisesti ilahtunut ja nöyrä siitä, että sinulla voi olla ilmeinen merkitys toiselle ihmiselle. Se on valtava tunne, emmekä ainakaan me tule koskaan tottumaan siihen.

Hän puhui vähän yli tunnin ja hyvät ystävät - olin HALTIOISSANI. Me kaikki olimme. Hän puhui uskomattoman lempeällä tavalla. Huolimatta siitä, että hän puhuu mikrofoniin (me istuimme myös hyvin lähellä), tulee sinulle tarve nojautua eteenpäin ja höristää korviasi, kuullaksesi jokaikisen sanan. Esitys oli osaksi tarinointia, osaksi yliopistoluento ja osaksi kannustuspuhe. Puhe nivoutui odotetusti kirjan sisältöön, mutta valtaosa puheesta käsitteli havainnointia vasten todellisuutta - kuinka ihmiset näkevät vain sen mitä he arvostavat, ollen usein sokeita sille mikä on oikeasti tärkeää. Hän puhui myös siitä, kuinka meidän on mahdollista lähestyä elämää tavalla, joka parhaiten tuo esiin tärkeimmiksi kokemamme arvot.

Puheen jälkeen hän poistui hetkeksi lavalta, palaten takaisin mukanaan kannettava tietokone. Ihimiset olivat verkon välityksellä lähettäneet etukäteen hänelle kysymyksiä ja seuraavaksi hän käytti n. 20-30 minuuttia lukien ja vataten näihin kysymyksiin. Eräs erityisen huvittava kysymys kuului:
"Katsoessani luentojasi ja videoitasi, mistä tiedän että en ole ajautumassa osaksi kulttia?"
Pidin paljon hänen vastauksestaan. Hän sanoi, että ensinnäkin jokaisen meistä tulisi useista syistä olla skeptisiä KAIKKIA kohtaan ketä he seuraavat. Hän jatkoi, että me kaikki [häntä seuraavat] voimme olla varmoja ettemme ole osana kulttia, koska:
1. Hän [Peterson] ei ole autoritäärinen hahmo
2. Hän ei rohkaise tai ehdota, että me olisimme yhteyksissä ainoastaan Jordan Petersonia seuraavien kanssa.
3. Hän ei halua rajoittaa itsenäistä ajattelua - itse asiassa hän suosittelee juuri päinvastaista.
4. Hän ei rohkaise sinua erkautumaan lähmmäisistäsi, pyytämällä sinua arvostamaan enemmän hänen opetuksiaan kuin heitä.
Kysymys oli hilpeä ja Peterson lähestyi sitä huumorilla, samalla kuitenkin lempeästi tunnustaen kysymyksen oikeutuksen, sillä tiedämmehän kuinka helposti ihmiset joutuvat, mielestään elämää-suurempien yksilöiden, pauloihin.

Seuraavaksi hän luki kysymyksen, joka säilyi mielessäni lopun iltaa ja joka jopa kummitteli mielessäni vielä herätessäni seuraavana aamuna. Peterson varoitti yleisöä sanomalla kuinka hän nyt aikoi lukea vakavan kysymyksen. Hän vaikutti hetken jopa hieman vastahakoiselta lukemaan sen, mutta muutaman sekunnin mietinnän jälkeen hän kuitenkin esitti kysymyksen. Kysymys kuului:
"Olen hyvin pian aikeissa tehdä itsemurhan. Miksi en tekisi sitä?"
Olisit voinut kuulla neulan putoavan.

Toivon että olisin voinut tallentaa Petersonin vastauksen kokonaisuudessaan, sillä mitkään yritykseni kirjoittaa siitä sinulle kooste eivät tekisi sille oikeutta (suom.huom. myöhemmin ilmeni, että eräs yleisöstä itse asiassa tallensi tämän vastauksen, kts. video alla).


Kaverihan on kliininen psykologi, joten hän on tietenkin kohdannut vastaavaa myös aiemmin. Kaikki kliiniset psykologit eivät vastauksissaan kuitenkaan osoita samaa yhdistelmää myötätuntoa, vakavuutta ja pohdiskelua, kuin Peterson. Samalla hän onnistui antamaan harkittuja, maalaisjärjellisiä ja loogisia neuvoja, miksi kysyjän ei kannattaisi riistää henkeään.

Hän käytti varsin paljon aikaa vastatakseen tähän kysymykseen. Hän mainitsi mm. kuinka ei ensinäkään ole mitään syytä kiirehtiä tämän teon kanssa. Voit vähintäänkin lykätä asiaa muutaman päivän tai enemmän, hän jatkoi. Hän neuvoi kysyjää puhumaan jonkun läheisen kanssa, hakeutua sairaalaan, kokeilla masennuslääkkeitä ja ajatella mitä seuraamuksia hänen poissaolollaan olisi toisille. Hän jatkoi kertomalla ihmisistä, jotka kokivat musertavaa syyllisyyttä läheisen tehtyä itsemurhan.

En tiedä muista yleisön joukossa olleista, mutta ainakin minun oli vaikea päästä tuon kysymyksen yli. En voinut olla ajattelematta, kuinka joku tuon illan yleisön joukosta, ollen samassa huoneessa, oli saavuttanut sellaisen masennuksen pisteen että hän pyysi Petersonilta apua tällä tavoin. Sallikaa minun palata äskeiseen hetken päästä, sillä se mitä tapahtui tämän jälkeen oli varsin ainutlaatuista.

Kerron kuitenkin tähän väliin illan lopputapahtumista.

Kyselyhetken jälkeen saivat VIP-lippujen haltijat tavata toht. Petersonin, otattaa kuvan hänen kanssaan sekä osallistua intiimimpään kyselyhetkeen (VIP-lippulaisia oli n. 200, joten "intiimi" ei ehkä ole oikea sana!).

Tässä oma kuvani:

Jordan Peterson Miriam
Sain noin 20 sekuntia hänen kanssaan, joten ehdin periaatteessa vain kertoa mikä ilo minun oli tavata hänet. Nähtyäni hänen poseeravan edellisten osallistujien kanssa, tiesin että sivuttaishalaukset olivat täysin ok (näet, että minulla oli hyvä ote hänestä).🙂

Olin innoissani saadessani mahdollisuuden esittää kysymykseni, sillä ryhmässä oli MONTA kättä pystyssä tuon puolituntisen aikana. Monet kysyivät neuvoja koskien heidän ihmissuhteitaan, vanhemmuuttaan jne. Minun kysymykseni koski sen sijaan toht. Petersonia itseään. Tiedustelin, että hänen tähteytensä ollessa nousussa ja hänen kohdatessaan niin julmaa kritiikkiä ihmisiltä, jotka vääristelivät hänen sanomisiaan, mistä hän koki saaneensa eniten väärinymmärrystä. Lisäksi kysyin oliko hän ollut yhteydessä Cathy Newmaniin heidän ensitapaamisensa jälkeen ja oliko uusi haastattelu hänen kanssaan tiedossa. Hän vastasi kohdanneensa eniten väärinymmärrystä koskien "pakotettua yksiavioisuutta" ja että hän itse asiassa oli ottanu yhteyttä Cathy Newmaniin kauan haastattelun jälkeen, ehdottaen toista keskustelua. Cathy vastasi haluavansa odottaa pölyn laskeutumista, mutta yhä kuukausien jälkeen Peterson ei ole kuulut hänestä mitään.

Tuo ilta oli kaiken kaikkiaan unohtumaton. Herätessäni seuraavana aamuna oli tuo itsemurhaa koskeva kysymys yhä mielessäni. Jokin minussa sai tarkistamaan Petersonin Twitter-viestit, joiden joukossa näin tämän:
Olen hyvin ilahtunut kuullessani tämän.
- Jordan B Peterson (@jordanbpeterson) June 16, 2018
Klikkasin viestiä, pidätellen hengitystäni, lopulta nähden tämän:
Hei Toht. Peterson. Chad tässä. Luit tänä iltana luennon aikana vakavan kysymykseni. Halusin vain sinun tietävän, että olet ehkä kääntänyt minut uudelle polulle. Kirjaudun luultvasti sairaalaan huomenillalla. Kiitos.
- 𝓒𝓱𝓪𝓭 (@chadjustin98) June 16, 2018
Petersonin vastauksen jälkeen Chad kirjoitti:
En oikeastaan usko kohtaloon, mutta en ole koskaan kokenut niin vahvaa adrenaliinipuuskaa, kuin sinä hetkenä kun aloit lukemaan kysymystäni. En miljoonaan vuoteen uskonut että lukisit kysymykseni. Ja se [että Peterson luki kysymyksen] oli vahva varoitusmerkki minulle. Vielä kerran, kiitos toht.
- 𝓒𝓱𝓪𝓭 (@chadjustin98) June 16, 2018
Minkä jälkeen osallistuin keskusteluun:
Kuultuani kysymyksesi eilen illalla en ole kyennyt olla ajattelematta sinua. Olen niin iloinen nähdessäni tämän keskustelun. Olet tärkeä ja kallisarvoinen!
- Chicks On The Right (@chicksonright) June 16, 2018
Chad vastasi:
Suuret kiitokset sinulle.
- 𝓒𝓱𝓪𝓭 (@chadjustin98) June 16, 2018
Seurasin [Twitterissä] Chadia ja hän seurasi meitä ja päätin kysyä häneltä mikäli voisin julkistaa hänen kysymyksensä artikkelissani. Kirjoitin hänelle suoraviestin ja teidän on aivan pakko nähdä tämä keskustelu (suom.huom. jatkokeskustelua ei ole suomennettu. Linkki englanninkieliseen).

Olen täysin ällikällä lyöty koko tästä kokemuksesta. Mikäli teillä on mahdollisuus nähdä Toht. Peterson livenä, TEHKÄÄ SE, ihmiset. Tilaisuus ei ole ainoastaan puhetta, luennointia tai "performanssi". Se on elämys.

Ja joillekin se on elämän pelastus.