Ranskalaisen pankkiirin, Nathan Rothschilding, on väitetty sanoneen: "Antakaa minulle kontrolli valtion rahoista, niin en välitä kuka säätää sen lait." Konservatiivisten äänten mukaan Yhdysvalloissa on jo pitkään epäilty Rothschildin olleen oikeassa ja useita pyyntöjä Yhdysvaltain keskuspankin toiminnan tarkistamiseksi on esitetty, koska se oletetusti ei ole aina toiminut amerikkalaisten etujen mukaisesti. Tämä oletus on melko varmasti oikea, kun otetaan huomioon kuinka vuoden 2008 talousromahduksen seurauksena Yhdysvaltojen hallitus pelasti vararikolta pankit, jotka olivat väärinkäytöksillään aiheuttaneet tämän onnettomuuden. Sen sijaan tavalliset amerikkalaiset -jotka menettivät kaiken- jätettiin kohtaamaan seuraukset.

Olipa miten tahansa, mikäli muodostaisimme Rothschildin kommentista modernin version, kuuluisi se jotakuinkin näin: "Antakaa minulle kontrolli Internetistä, niin kukaan ei enää tule koskaan tietämään mikä on totta." Internet, joka alunperin suunniteltiin alustaksi tiedon ja mielipiteiden vapaaseen vaihtoon, on vääjäämättömästi muuttumassa ohjatuksi mediaksi, jota johtaa yhä enenevässä määrin yhtiöiden ja hallitusten omat intressit. Ne eivät ole millään tapaa yhteensovitettavissa internettiä käyttävien kuluttajien tavoitteiden kanssa, jotka oikeasti käyttävät sitä järkevällä ja ei-uhkaavalla tavalla kommunikoidakseen ja jakaakseen erilaisia mielipiteitä.

Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa: Suomen valtamedian tekopyhyydestä, lehdistönvapaudesta ja SOTT.net:in toiminnasta

SOTT Toimittajat
Sott.net
la, 13 kesä 2015 16:06 UTC
Suomen valtamedia on viime aikoina ottanut suomenkielisen SOTT.net-sivuston silmätikukseen, syyttäen sitä tekijänoikeuslakien rikkomisesta. Varoitusten lähettäjien joukossa on mm. Helsingin Sanomat omistava Sanoma Oyj, STT sekä Yleisradio. Jotkut ovat jopa syyttäneet meidän tekevän härskiä bisnestä kopioimalla toisten kirjoituksia ja uutisartikkeleita. Voimme ymmärtää mediayhtiöiden haluavaa puolustaa itseään ja omaa bisnestään viittaamalla tekijänoikeuslakiin, mutta saamamme huomio tässä asiassa tuntuu hieman kohtuuttomalta, ottaen huomioon tämän päivän massiivisen uutistarjonnan sekä näiden yhtiöiden selkeän monopoliaseman Suomen informaatiomarkkinoilla. On selvää, että tekijänoikeuslaki on tärkeä osa demokraattista yhteiskuntaa, mutta sen tulkinta ei aina ole aivan yksiselitteistä.

Tässä artikkelissa tahdomme ensinnäkin tuoda esiin, kuinka SOTT.net:in toiminnan voidaan katsoa pysyvän ns. kohtuullisen käytön rajoissa, perustuen ei-kaupallisuuteen sekä sisällön tutkimusluonteeseen (kts. alla). Toisekseen haluamme osoittaa, kuinka Suomen valtamedia toimii usein tekopyhästi, syyllistyen itse asioihin, joista he itse syyttävät toisia (esim. sananvapauden rajoittaminen, trollaus). Artikkeliamme ei pidä nähdä kostotoimenpiteenä tai sanasotana, vaan - meille tyypilliseen tapaamme - tutkimuksena mahdollisten asiayhteyksien osoittamiseksi. Mikä tämä asiayhteys voisi olla? Tutkimusprojektimme todistusaineisto viittaa vahvasti siihen, että Suomen valtamedia haluaisi meidän mieluiten häipyvän informaationäyttämöltä. Valtavirran media haluaa mitä ilmeisimmin mielellään pysyä jatkossakin virallisena totuuden torvena, nauttien kansalaisten yksinomaisesta luottamuksesta. Julkaistessamme maailmantapahtumien vähemmälle huomiolle jääviä uutisia ja asioita, kommentoidessamme kriittisesti "virallisia" uutisia, tuodessamme vaihtoehtoisia perspektiivejä ja tulkintoja jo hyväksytyistä totuuksista sekä paljastamalla valtamedian propagandatempauksia, on selvää että norsunluutorneissa ei olla toiminnastamme mielissään.

Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa: Suomen valtamedian tekopyhyydestä, lehdistönvapaudesta ja SOTT.net:in toiminnasta

SOTT Toimittajat
Sott.net
la, 13 kesä 2015 16:06 UTC
Suomen valtamedia on viime aikoina ottanut suomenkielisen SOTT.net-sivuston silmätikukseen, syyttäen sitä tekijänoikeuslakien rikkomisesta. Varoitusten lähettäjien joukossa on mm. Helsingin Sanomat omistava Sanoma Oyj, STT sekä Yleisradio. Jotkut ovat jopa syyttäneet meidän tekevän härskiä bisnestä kopioimalla toisten kirjoituksia ja uutisartikkeleita. Voimme ymmärtää mediayhtiöiden haluavaa puolustaa itseään ja omaa bisnestään viittaamalla tekijänoikeuslakiin, mutta saamamme huomio tässä asiassa tuntuu hieman kohtuuttomalta, ottaen huomioon tämän päivän massiivisen uutistarjonnan sekä näiden yhtiöiden selkeän monopoliaseman Suomen informaatiomarkkinoilla. On selvää, että tekijänoikeuslaki on tärkeä osa demokraattista yhteiskuntaa, mutta sen tulkinta ei aina ole aivan yksiselitteistä.

Tässä artikkelissa tahdomme ensinnäkin tuoda esiin, kuinka SOTT.net:in toiminnan voidaan katsoa pysyvän ns. kohtuullisen käytön rajoissa, perustuen ei-kaupallisuuteen sekä sisällön tutkimusluonteeseen (kts. alla). Toisekseen haluamme osoittaa, kuinka Suomen valtamedia toimii usein tekopyhästi, syyllistyen itse asioihin, joista he itse syyttävät toisia (esim. sananvapauden rajoittaminen, trollaus). Artikkeliamme ei pidä nähdä kostotoimenpiteenä tai sanasotana, vaan - meille tyypilliseen tapaamme - tutkimuksena mahdollisten asiayhteyksien osoittamiseksi. Mikä tämä asiayhteys voisi olla? Tutkimusprojektimme todistusaineisto viittaa vahvasti siihen, että Suomen valtamedia haluaisi meidän mieluiten häipyvän informaationäyttämöltä. Valtavirran media haluaa mitä ilmeisimmin mielellään pysyä jatkossakin virallisena totuuden torvena, nauttien kansalaisten yksinomaisesta luottamuksesta. Julkaistessamme maailmantapahtumien vähemmälle huomiolle jääviä uutisia ja asioita, kommentoidessamme kriittisesti "virallisia" uutisia, tuodessamme vaihtoehtoisia perspektiivejä ja tulkintoja jo hyväksytyistä totuuksista sekä paljastamalla valtamedian propagandatempauksia, on selvää että norsunluutorneissa ei olla toiminnastamme mielissään.

Lääkärit, tutkijat ja viranomaistahot eri maissa ovat jo vuosia muistuttaneet lasten ja nuorten langattomaan teknologiaan liittyvistä mahdollisista terveysriskeistä. Päätellen nykyisten älypuhelimien ja tablettien laajamittaisesta käytöstä tärkeä sanoma ei ole tavoittanut kohderyhmäänsä. Kaupalliset tahot sen sijaan ovat onnistuneet paremmin.

Vuonna 2014 matkapuhelinoperaattori DNA selvitti 6 - 12-vuotiaiden koululaisten vanhemmilta lasten puhelimen käyttötottumuksiin ja hankintaan vaikuttavia tekijöitä. Suurin osa vastaajista piti 6 - 7 vuoden ikää sopivana matkapuhelimen hankkimiselle. Merkittävin taustalla vaikuttava tekijä oli lasten yhteydenpito vanhempiinsa — siis tavoitettavuus, tuo teollisuuden hyväksi havaitsema argumentti. DNA:n selvityksen mukaan noin 90 prosenttia suomalaislapsista omistaa kännykän ja jopa 75 prosentilla koululaisista on älypuhelin.

Sukupolvelta toiselle periytyvät ominaisuudet eivät määräydy kokonaan dna-emäsjärjestyksen perusteella, vaan informaatiota voivat kuljettaa myös muut molekyylit solun sisällä. Tähän tulokseen päätyi Edinbughin yliopistossa tehty tutkimus, joka julkaistiin Science-lehdessä.

Histonit ovat proteiineja, joiden ympärille dna kiertyy. Ne eivät ole osa geneettistä koodia, mutta niiden tiedetään vaikuttavan siihen, milloin ja missä geenit kytkeytyvät päälle ja pois päältä, eli missä soluissa ja milloin ne tuottavat proteiineja.

Kännyköiden ahkera käyttö ei välttämättä tee hyvää aivotoiminnalle. Jos pitää suorittaa laskutoimitus, esimerkiksi jakaa ravintolalasku viiden ihmisen kesken, moni suorittaa laskutoimituksen kännykällä, vaikka omia aivojakin voisi käyttää. Tuoreen tutkimuksen mukaan tällainen toiminta voi tehdä ihmisestä laiskan, mutta samalla tyhmemmän.

Waterloon yliopiston tutkijat testasivat 200:n ihmisen kognitiivisia taitoja ja päättelykykyä. Testissä tarkastettiin, ovatko henkilöt tunne- vai loogisia ajattelijoita, ja samalla tiedusteltiin henkilöiden kännykän käyttötapoja.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että intuitiivisesti ja tunneperäisesti asioista ajattelevat ratkaisivat ongelmansa paljon useammin kännykän avulla kuin loogisemmin ja analyyttisemmin asioihin suhtautuvat.

Vaikka epävarmuus omista kyvyistä saattaa käynnistää tapahtuman, laiskuus on kuitenkin suurin syy siihen, että ihminen tukeutuu kännykkäänsä. Ihminen saattaa ajatella, että on helpompaa tarkistaa asia netistä kännykän kautta kuin pohtia dilemmaa hetki itsekseen.

Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa: Suomen valtamedian tekopyhyydestä, lehdistönvapaudesta ja SOTT.net:in toiminnasta

SOTT Toimittajat
Sott.net
la, 13 kesä 2015 16:06 UTC
Suomen valtamedia on viime aikoina ottanut suomenkielisen SOTT.net-sivuston silmätikukseen, syyttäen sitä tekijänoikeuslakien rikkomisesta. Varoitusten lähettäjien joukossa on mm. Helsingin Sanomat omistava Sanoma Oyj, STT sekä Yleisradio. Jotkut ovat jopa syyttäneet meidän tekevän härskiä bisnestä kopioimalla toisten kirjoituksia ja uutisartikkeleita. Voimme ymmärtää mediayhtiöiden haluavaa puolustaa itseään ja omaa bisnestään viittaamalla tekijänoikeuslakiin, mutta saamamme huomio tässä asiassa tuntuu hieman kohtuuttomalta, ottaen huomioon tämän päivän massiivisen uutistarjonnan sekä näiden yhtiöiden selkeän monopoliaseman Suomen informaatiomarkkinoilla. On selvää, että tekijänoikeuslaki on tärkeä osa demokraattista yhteiskuntaa, mutta sen tulkinta ei aina ole aivan yksiselitteistä.

Tässä artikkelissa tahdomme ensinnäkin tuoda esiin, kuinka SOTT.net:in toiminnan voidaan katsoa pysyvän ns. kohtuullisen käytön rajoissa, perustuen ei-kaupallisuuteen sekä sisällön tutkimusluonteeseen (kts. alla). Toisekseen haluamme osoittaa, kuinka Suomen valtamedia toimii usein tekopyhästi, syyllistyen itse asioihin, joista he itse syyttävät toisia (esim. sananvapauden rajoittaminen, trollaus). Artikkeliamme ei pidä nähdä kostotoimenpiteenä tai sanasotana, vaan - meille tyypilliseen tapaamme - tutkimuksena mahdollisten asiayhteyksien osoittamiseksi. Mikä tämä asiayhteys voisi olla? Tutkimusprojektimme todistusaineisto viittaa vahvasti siihen, että Suomen valtamedia haluaisi meidän mieluiten häipyvän informaationäyttämöltä. Valtavirran media haluaa mitä ilmeisimmin mielellään pysyä jatkossakin virallisena totuuden torvena, nauttien kansalaisten yksinomaisesta luottamuksesta. Julkaistessamme maailmantapahtumien vähemmälle huomiolle jääviä uutisia ja asioita, kommentoidessamme kriittisesti "virallisia" uutisia, tuodessamme vaihtoehtoisia perspektiivejä ja tulkintoja jo hyväksytyistä totuuksista sekä paljastamalla valtamedian propagandatempauksia, on selvää että norsunluutorneissa ei olla toiminnastamme mielissään.

110 vuotta sitten Albert Einstein oivalsi, että valon erikoiset ominaisuudet johtuvat sen kaksinaisesta luonteesta: valo on sekä aaltoja että hiukkasia. Kun säteily lankeaa metallipinnalle, se irrottaa atomeista elektroneja.

Einsteinin selitys tälle "valosähköiselle ilmiölle" toi hänelle vuonna 1921 Nobelin palkinnon, ei suinkaan suhteellisuusteorian kehittäminen. Valon ja ylipäätään sähkömagneettisen säteilyn kaksoisluonne tulee esiin monissa yhteyksissä ja runsaan vuosisadan aikana molemmat ominaisuudet on pystytty havaitsemaan useilla eri tavoilla.

University of Southern Californian biologin Kenneth Nealsonin laboratoriossa tutkitaan elämää, jota ei biologian oppikirjojen perusteella pitäisi olla edes olemassa.

Elämässä kaikki on lopulta kiinni energiasta. Jättimäisistä sinivalaista aina kaikkein pienimpiin mikrobeihin kaikkien organismien elämä perustuu viime kädessä elektronien liikkeeseen.

Myös Nealsonin laboratoriossaan kasvattamat Shewanella-bakteerit tarvitsevat energiaa, mutta se saa sen aivan eri tavalla kuin mikään tähän asti tunnetuista elämänmuodoista. Shewanella-bakteerit saavat kaiken energiansa suorana sähköstä.

- Kaikki biologian oppikirjat sanovat, että sen ei pitäisi olla mahdollista, mutta siellä ne vaan kasvavat elektrodissa, vaikka niillä ei ole mitään muuta energianlähdettä, Nealson sanoo Popular Sciencen haastattelussa.

Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa: Suomen valtamedian tekopyhyydestä, lehdistönvapaudesta ja SOTT.net:in toiminnasta

SOTT Toimittajat
Sott.net
la, 13 kesä 2015 16:06 UTC
Suomen valtamedia on viime aikoina ottanut suomenkielisen SOTT.net-sivuston silmätikukseen, syyttäen sitä tekijänoikeuslakien rikkomisesta. Varoitusten lähettäjien joukossa on mm. Helsingin Sanomat omistava Sanoma Oyj, STT sekä Yleisradio. Jotkut ovat jopa syyttäneet meidän tekevän härskiä bisnestä kopioimalla toisten kirjoituksia ja uutisartikkeleita. Voimme ymmärtää mediayhtiöiden haluavaa puolustaa itseään ja omaa bisnestään viittaamalla tekijänoikeuslakiin, mutta saamamme huomio tässä asiassa tuntuu hieman kohtuuttomalta, ottaen huomioon tämän päivän massiivisen uutistarjonnan sekä näiden yhtiöiden selkeän monopoliaseman Suomen informaatiomarkkinoilla. On selvää, että tekijänoikeuslaki on tärkeä osa demokraattista yhteiskuntaa, mutta sen tulkinta ei aina ole aivan yksiselitteistä.

Tässä artikkelissa tahdomme ensinnäkin tuoda esiin, kuinka SOTT.net:in toiminnan voidaan katsoa pysyvän ns. kohtuullisen käytön rajoissa, perustuen ei-kaupallisuuteen sekä sisällön tutkimusluonteeseen (kts. alla). Toisekseen haluamme osoittaa, kuinka Suomen valtamedia toimii usein tekopyhästi, syyllistyen itse asioihin, joista he itse syyttävät toisia (esim. sananvapauden rajoittaminen, trollaus). Artikkeliamme ei pidä nähdä kostotoimenpiteenä tai sanasotana, vaan - meille tyypilliseen tapaamme - tutkimuksena mahdollisten asiayhteyksien osoittamiseksi. Mikä tämä asiayhteys voisi olla? Tutkimusprojektimme todistusaineisto viittaa vahvasti siihen, että Suomen valtamedia haluaisi meidän mieluiten häipyvän informaationäyttämöltä. Valtavirran media haluaa mitä ilmeisimmin mielellään pysyä jatkossakin virallisena totuuden torvena, nauttien kansalaisten yksinomaisesta luottamuksesta. Julkaistessamme maailmantapahtumien vähemmälle huomiolle jääviä uutisia ja asioita, kommentoidessamme kriittisesti "virallisia" uutisia, tuodessamme vaihtoehtoisia perspektiivejä ja tulkintoja jo hyväksytyistä totuuksista sekä paljastamalla valtamedian propagandatempauksia, on selvää että norsunluutorneissa ei olla toiminnastamme mielissään.