Opiskelijajoukko kokoontuu napatakseen kuvitteellisen eläimen Floridan kansainvälisellä ylopistolla.
Mobiilipeli Pokémon Go on viimeisin maailmanlaajuinen hullutus. Se on ohittanut Twitterin ja Facebookin aktiivien käyttäjien määrässä, kymmenien miljoonien viihdyttäessä itseään päivittäin tällä pelillä. Tämä itsessään on jo täysin älytöntä, mutta vielä järkyttävämpää on joidenkin käyttäjien kriittisen ajattelun ja terveen järjen täydellinen puuttuminen, heidän päätyessä sairaalahoitoon jahdatessaan vaikeasti tavoitettavia mielikuvitusolentoja.

Mitä seuraavaksi? Alkavatko ihmiset murtautumaan toisten koteihin, mikäli sieltä löytyy harvinainen Pokémon? Vaikuttaa siltä, että ihmiset ovat menettämässä kaiken todellisuudentajunsa ja vähäisen kykynsä erottaa oikea väärästä sekä järkevä typerästä. Ihmisistä on tullut zombeja, joiden arkipäivä on lähes täysin teknologian kontrolloima. Kyseessä on "koneiden valtaannousu", muttei Hollywoodin kuvittelemalla tavalla.


Otetaanpa tästä esimerkkeinä muutama uskomaton tapahtuma.

Ensimmäisessä esimerkissä kahden pelaajan mielestä oli riskin arvoista murtautua yöllä erääseen eläintarhaan napatakseen tietty Pokémon. Poliisi löysi heidät istumasta tiikeriaitauksen vierellä. Toinen heistä, nuori nainen, kertoi toimittajalle kuinka "se ei ollut ihan vastuullista toimintaa, mutta hei, kaikki ne on pakko pyydystää." Nämä nuoret aikuiset olivat siis vain pelin vuoksi valmiit ottamaan riskin joutua parhaimmassa tapauksessa pidätetyiksi ja pahimmassa tapauksessa tulla tapetuiksi eläimen tai poliisin toimesta. He eivät myöskään osoittaneet minkäänlaista tunnereaktiota johtuen tästä vaaratilanteesta, ikään kuin raja pelin ja todellisuuden välillä olisi heidän kohdallaan täysin kadonnut.

Seuraava esimerkki on video Saksasta, jossa ihmiset pelaavat Pokémon Go:ta veden lähettyvillä. Videossa esiintyy eräs mies, joka ällistelee pelaajien suurta määrää ja heidän täydellistä kyvyttömyyttään hahmottaa ympäristöä; pelaajat vaikuttavat kulkevan täysin nenät kiinni kuvaruudussa. Se mitä tapahtuu tämän miehen puhuessa on hulvatonta. Muistakaamme kuitenkin, että tässä tapauksessa kömmähdyksen tekivät vain kaksi kävelevää ihmistä, ilman että kukaan muu loukkaantui. Mitähän olisi tapahtunut, jos nämä yksilöt olisivat ajaneet esimerkiksi autoa? Voimme vain arvailla kuinka moni pelaaja ajaa samanaikaisesti autolla.


Eräässä toisessa tapauksessa vancouverilainen mies pystytti kyltin, jossa hän käski Pokémon Go:n pelaajia pysymään poissa asuinrakennuksensa nurmikolta, ohjeistaen heitä menemään lähipubiin, juomaan olutta ja miettimään elämänvalintojaan. Miksi? Koska alueelle ilmestyi jatkuvasti, päivin ja öin, näitä poké-ihmisiä, häiriten jatkuvasti asukkaita. Eräs pelaajista jopa kertoi haastattelussa, kuinka himo "pyydystää kaikki" tekee hänelle välttämättömäksi matkustaa ympäri maata, etsien joka paikasta uusia Pokémoneja - vaikka tämä edellyttäisi tunkeutumista yksityisalueille. Lainatakseni: "Homman nimi on se, että on olemassa Pokémoneja, jotka on vain pakko napata...joskus ei ole vaihtoehtoa."

Paitsi että toinen vaihtoehto on olemassa: älä pelaa tätä peliä! Tämä on yllä olevan kaveri kohdalla kuitenkin yksinkertaisesti mahdotonta. Toisten ihmisten ja heidän omaisuuden kunnioittamisella ei ole mitään merkitystä, sillä ainoa mikä on tärkeää on "pyydystää ne kaikki!" Ne, jotka pelaavat tätä peliä vaikuttavat menettävän kaiken tolkkunsa, eivätkä kykene ajattelemaan mitään muuta kuin seuraavan Pokémoninsa löytämistä, piittaamatta seurauksista oikeassa elämässä.

Ihmisillä on kylläkin sisäsyntyinen tarve aika ajoittaiseen dissosiaatioon, jota tämä ilmiö nyt korvaa. Dissosiaation tarpeen voi täyttää tietoisella tavalla (tiettyjen tekniikoiden avulla joilla voi saavuttaa tärkeitä sisäisiä oivalluksia), minkä kautta saadaan etäisyyttä "tavallisen elämän" stressimäisistä piirteistä. PG-pelin ja monien muiden viihdeteollisuuden ilmiöiden kohdalla ihmisiltä näyttää puuttuvan kriittinen arviointikyky niiden hyödyllisyyden suhteen. Ihmiset näkevät kuinka miljoonat pelaavat Pokémon Go:ta ja haluavat liittyä "hauskanpitoon", ilman sen enempää kyseenalaistamista tai ajattelua. Tätä prosessia ohjaavat erilaiset yhteiskunnan ja kulttuurin luomat, syntymästä asti läsnä olleet alitajuiset tarpeet, halut ja ohjelmat. Ketään ei tunnu hetkauttavan, että pelin suunnittelijoilla on kytköksiä tiedustelupalveluihin, että peliä pelaamalla teemme CIA:n ja NSA:n likaisen työn heidän puolestaan, että hyväksymällä pelin sopimustekstin luovumme tietyistä oikeuksistamme, ja että kyseessä saattaa olla ensiaskel hyvin kiistanalaisen teknologian hyödyntämisessä. Mitäpä pikku yksityiskohdista!

Vielä vähemmän näitä tekno-zombeja tuntuu kiinnostavan maailman tapahtumat, joista he ovat kääntäneet ajatuksensa täysin pois.

Esimerkiksi hiljattain julkistettiin kauan odotettu Irak-raportti (Chilcot). Siinä paljastettiin asioita, jotka olivat jo monen tiedossa; Tony Blair valehteli täysin tietoisesti Irakin "joukkotuhoaseista", manipuloiden ihmisiä vääristetyillä todisteilla edistääkseen Yhdysvaltojen Lähi-idän invaasion ja väliintulon politiikkaa. Hyökkääminen Irakiin johti lopulta yli miljoonan ihmisen kuolemaan ja ISIS-järjestön syntyyn. Pokemon-pelailun vuoksi miljoonilta länsimaalaisilta tuntuu menevän ohi, että heidän omat johtajansa ovat syypäitä globaalin terrorismin vitsaukseen.

Äskettäin julkistettiin myös Yhdysvaltojen kongressin raportin 28 salattua sivua, joista paljastuu kuinka Saudi-Arabian hallinnon jäsenet olivat rahoittaneet oletettuja 9/11-kaappaajia. Miettikää tätä hetki: Yhdysvaltojen hallinto on tiennyt asiasta viimeiset 15 vuotta, mutta ovat silti koko tämän ajan pitäneet hyvin läheiset välit saudeihin. Monet terroristiryhmät ovat saaneet koulutuksensa ja rahoituksensa Saudi-Arabialta, samalla kun Yhdysvallat on seurannut sivusta puuttumatta asiaan. Edelleen: Pokemon-pelailun vuoksi miljoonilta länsimaalaisilta tuntuu menevän ohi, että heidän omat johtajansa ovat syypäitä globaalin terrorismin vitsaukseen.

Lisäksi esillä on ollut myös Clintonin sähköpostiskandaalin tutkimus. Hillary Clinton käytti ulkoministerinä ollessaan henkilökohtaista, turvaamatonta sähköpostipalvelinta salaisten dokumenttien lähettämiseen ja vastaanottoon. Toimiessaan näin hän tarjosi lukuisille ilman asianomaista turvallisuusselvitystä omaaville henkilöille pääsyn hallituksen huippusalaisiin dokumentteihin. Clinton rikkoi liittohallinnon asiakirjalakia, mutta tämän lisäksi vaaransi myös Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden, jonka pitäisi olla kaikkein pyhin ja tärkein valtion elementti - tästähän hallitus kansalaisiaan aina jaksaa muistuttaa polkiessaan heidän oikeuksiaan. Tosipaikan tullen FBI päätti kuitenkin yksinkertaisesti kirjoittaa lain uusiksi, jotta Hillary ei joutuisi vankilaan. Jotta aihe pysyy haudattuna, ei kukaan tutkimuksen asianomainen voi salassapitosopimuksen vuoksi tuoda yksityiskohtia julkisuuteen.

Yllä olevien esimerkkien kaksoistandardit ja kaksinaamaisuudet ovat kuvottavia, mutta ketäpä kiinnostaa oikeus ja vastuu, kun voi metsästää pokémoneja? Jos vain murto-osa Pokémon-pelaajista omistautuisi samalla innokkuudella oppimaan, ymmärtämään ja jakamaan tietoa maailmaa kohtaavien ongelmien syistä, muuttuisi todellisuus yhdessä yössä. Valitettavasti tämä ei vaikuta olevan kovinkaan monen suunnitelmissa.

Suuret massat jotka dissosioivat Pokémon Go:n kaltaisilla tavoilla, eivätkä kiinnitä huomiota siihen mitä maailmalla oikeasti tapahtuu, linjautuvat lopulta empatiakyvyttömän kaaoksen ja tuhon kanssa. Nämä ihmiset antavat hyväksyntänsä näille julmuuksille, koska he hylkäävät totuuden, luovuuden ja pysyvät vaiti. Tämä antautuminen psykopaattiselle koneistolle peilaantuu luonnonmullistusten aiheuttaman kärsimyksen kautta, joita tapahtuu nykyään niin säännöllisesti, että niistä on tullut arkipäiväisiä tapahtumia.

Mutta vaikka luontoäiti on toimissaan suorapuheinen, on niillä vielä toivoa, jotka kiinnittävät huomiota merkkeihin ja verkostoituvat toistensa kanssa jakaakseen tietoisuutta todellisuudesta ja pyrkiäkseen aktiivisesti luomaan parempaa maailmaa. Heille, jotka tietoisesti linjautuvat maailmankaikkeuden luovien voimien kanssa, on tulevaisuus vielä auki.