Iran1
Mitä Iranissa on meneillään? Ovatko mielenosoitukset spontaani tapahtuma? Onko heillä oikeasti syytä valittaa? Vai onko taustalla ulkopuolisten toimijoiden vallanvaihdoksen juoni? Riippuen mihin suuntaan tapahtumat etenevät, niin minkälaisia geopoliittisia seurauksia tilanteella on?

Mielenosoitusten pääsyyksi on väitetty heikkenevää taloutta, mutta jotkut mielenosoittajat ovat vaatimassa jopa islamilaisen tasavallan lopettamista.

Lienee selvää, että kouluttautunut iranilainen keskiluokka haluaa päästä eroon sharia-laista, sillä Iran oli varsin maallistunut ennen vuotta 1979.

Mutta narratiivi taloustilanteesta ei käy järkeensä. Iranin taloudessa on ollut nousukausi sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin asettamia pakotteita poistettiin kaksi vuotta sitten. Taloudellisesta tilanteesta johtuva kansannousu olisi täytynyt tapahtua vuosien 2012 ja 2015 välillä. Alapuolella näet Iranin reaaliarvoisen BKT:n kasvun viimeisen seitsemän vuoden ajalta:

Iran1
Korkea työttömyys johtuu Yhdysvaltojen pakotteista, jotka iskivät pahasti Iranin vientiteollisuuteen. Korkea inflaatio taas on tulosta Wall Streetin harjoittamasta sodasta Iranin valuuttaa (rial) vastaan. Vuonna 2012 Obama sulki Iranin pois kansainvälisestä maksujärjestelmästä (SWIFT), ja jäädytti 100 miljardia dollaria Iranin valuuttavarantoja.

Tästä huolimatta Iran on onnistunut kukoistamaan luomalla uusia suhteita ja tekemällä erittäin tuottoisia taloussopimuksia eri maiden kanssa.
  • Qatar tekee yhteistyötä Iranin kanssa maailman suurimalla maakaasukentällä
Iran1
Ulkopolitiikan puolella Iran auttoi Syyrian hallintoa voittamaan sodan ja tuhoamaan ISIS:n. Iran onnistui myös neuvottelemaan ydinsopimuksen (JCPOA) Obaman hallinnon kanssa. Jopa Yhdysvaltojen valtamedia on julistanut Iranin olevan uusi lähi-idän suurvalta.

Joten iranilaisilla on niin sisä- kuin ulkopolitiikan suhteen paljon syitä olla tyytyväisiä ja ylpeitä.

Mitä seuraavaksi?

CIA ja Israelin viranomaiset ovat viimeisen vuoden ajan suunnitelleet avoimesti Iranin vallanvaihto-operaatioita. Kaikki nykyiset tapahtumat ovat pelkkää toisintoa aiemmasta: muistanet varmasti Libyan ja Syyrian tapahtumat vuonna 2011.

Tilanne on eskaloitumassa nopeasti, sillä mielenosoittajat ovat muuttamassa väkivaltaisiksi, ja terrori-iskuja on suoritettu tärkeisiin kohteisiin. On ilmaantunut videoita, jossa mielenosoittajat sytyttävät tuleen poliisiasemia, hyökkäävät hallintorakennuksiin ja heittävät kranaatteja. Sunni-jihadistit -nämä globalistien suosikkisotilaat- räjäyttivät öljyputkia mielenosoitusten kolmantena päivänä. Seuraavat pari viikkoa tulevat määräämään tämän vallankaappausyrityksen kohtalon.

Iranin geopoliittinen asema

On lukuisia syitä miksi Iranilla on geopoliittisesti keskeinen asema. Ensinnäkin, Iranilla on maailman neljänneksi suurimmat öljyvarannot ja se jakaa maailman suurimman maakaasukentän Qatarin kanssa.

Toiseksi, 40 prosenttia maailman kaikista öljytankkereista kulkee Persianlahden kautta. Sota Iranin kanssa voisi tuhota koko maailmantalouden.
Iran1
Lisäksi shiian puolikuuksi kutsuttu alue (Shiite Crescent) kulkee läpi neljän valtion: Iranin, Irakin, Syyrian, Libanonin. Tällä alueella on hyvin vahva shiiaenemmistö, jota Saudi-Arabia ja Israel pelkäävät. Neokonservatiivit eivät ole pystyneet tuhoamaan Syyriaa kuuden vuoden sijaissodankäynnin aikana. Tämä on lisännyt painetta neutralisoida Iran, jolla on tärkeä rooli Assadin tukemisessa.
Iran1
Maantieteellisesti Iran toimii linkkinä Lähi-idän ja Kaukasian, Keski-Aasian sekä Etelä-Aasian välillä.

Iranilla on runsaslukuinen koulutettu keskiluokka sekä massiiviset öljy- ja kaasuvarannot. Tämän vuoksi Iranissa on potentiaalia nousta vahvaksi talousmahdiksi ja valtioksi. Se ei ole vain saanut mahdollisuutta tähän.

Iran on ollut eristettynä 38 vuotta ja on valmis nousuun - tässä kohtaa Venäjä ja Kiina astuu mukaan.

Iranin, Venäjän ja Kiinan liittouma
Iran1
Trumpin hallinto on nimitellyt Venäjää ja Kiinaa revisionistivoimiksi. Venäjä ja Kiina pyrkivät vahvistamaan Irania, jotta he voivat voittaa taistelun Euraasiasta.

Venäjälle ystävällismielinen Iran tarkoittaa lisääntynyttä Lähi-idän vaikutusvaltaa ja turvattua Syyrian sotilastukikohtaa. Putin on tuonut myös Turkin ja Iranin yhteen: molemmat ovat tehneet kauppaa Venäjän kanssa aseista ja ohjuspuolustusjärjestelmistä.
Iran1
Kiinalle Iran on avainasemassa uuden silkkitien suhteen, sillä Kiinasta lähtevät tavarajunat kulkevat Iranin kautta lukuisiin päätepisteisiin Lähi-idässä, Afrikassa ja Euroopassa. Iran on myös ilmaissut halukkuutensa luopua dollarista ja hyväksyvänsä Kiinan juanin maksuksi öljystä. Kiina voisi käyttää tätä pakottaakseen Saudi-Arabian ja muut valtiot tekemään samoin. Tämä muuttaisi juanin (renminbin) maailmanlaajuiseksi varantovaluutaksi - joka olisi painajainen petrodollarille, Wall Streetille ja Yhdysvaltain hallinnolle.

Iranin jälkeen Kiinan seuraava tähtäin on Pakistanin ja Iranin välissä sijaitseva Afganistan. Pakistan on jo aika pitkälti jättäytynyt Yhdysvaltojen kelkasta tekemällä Kiinan kanssa valtavan 60 miljardin dollarin sopimuksen CPEC-infrastruktuuriprojekteista. Huomasitte varmaankin, kuinka Trump äskettäin haukkui Pakistanin hallintoa. CPEC on menestynyt niin hyvin, että Afganistan käy neuvotteluita liittyäkseen mukaan projektiin. Yhdysvallat voi menettää Afganistanin, vaikka se on viimeiset 17 vuotta tuhlannut sinne yhteensä 1 biljoonaa dollaria.

Joten tämä on amerikkalaisten pahin skenaario: Venäjän, Kiinan ja Iranin muodostama liittouma potkaisee lopulta Yhdysvallat pois kaikista maista Turkin ja Kiinan välillä. Geopolitiikan asiantuntijoiden mukaan se, joka hallitsee Euraasiaa, hallitsee koko maailmaa.
Iran1
Jotta voisi ymmärtää Iranin skeptisyyttä länttä kohtaan, tulee tarkastella Iranin historiaa viimeisen 150 vuoden ajalta.

Siirtomaa-aika

Venäjä, Iso-Britannia ja muut valtiot himoitsivat pitkään Irania. Vuonna 1872 paroni Reuter (uutistoimisto Reutersin perustaja) osti valtavan osan Iranin infrastruktuuria, resursseja ja maita itselleen, joista joutui luopumaan asiasta pian nousseen vastustuksen vuoksi. Vuonna 1909 britit löysivät öljyä Iranista ja pitivät 90% saaduista tuloista. He käyttivät häikäilemättömästi hyväkseen iranilaisia työntekijöitä, jotka joutuivat asumaan slummeissa. Lopulta vuonna 1951 Iranin suosittu pääministeri kansallisti öljyteollisuuden.

Iso-Britannia raivostui asiasta ja sen tiedustelupalvelu MI6 pyysi CIA:ta apuun. Yhdessä he käyttivät miljoonia dollareita masinoidakseen keinotekoisen vallankumouksen, jonka siivin demokraattisesti valittu pääministeri Mossadeq syöstiin vallasta vuonna 1953. Vastapalveluna Yhdysvaltalaiset öljy-yhtiöt saivat 40% Iranin öljystä. (Myöhemmin julkaistun, vuodelle 1953 päivätyn CIA-dokumentin otsikkona lukee: "kampanja länsimielisen hallinnon asettamiseksi Iraniin")
Iran1
Hallitsijaksi asetettu itsevaltainen Iranin šaahi puolusti länsimaisia öljy-yhtiöitä ja osti paljon aseita Yhdysvalloilta. Tämän vuoksi Yhdysvaltojen/Euroopan eliitti rakasti häntä, eikä šaahin ihmisoikeusrikkomuksiin ja poliittiseen sortoon puututtu. Hän ei silti ollut läpikohtaisen paha, sillä šaahi kannatti sekularismia, rakensi menestyneitä autotehtaita ja uudisti Irania monin tavoin.

Yhdysvallat petti Iranin ja vaihtoi Saudi-Arabiaan

1970-luvun öljykriisin aikana Kissinger ja muut globalistit löysivät uuden kumppanin: Saudi-Arabian. Saudit suostuivat myymään öljyä vain dollareita vastaan ja kierrättämään öljykaupasta tekemiä voittoja takaisin tekemällä investointeja ja ostamalla Yhdysvaltojen velkakirjoja. Ehkä he kävivät myös keskusteluja jihadistien rekrytoimisesta Afganistanin sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Palkkioksi tästä kaikesta Yhdysvallat suostui tiputtamaan Iranin pois liittolaisistaan ja tekemään saudeista Lähi-idän suurvallan.

Onkin hyvin mahdollista, että länsi antoi Khomeinin ottaa Iran valtaansa. Äskettäiset julkaistujen dokumenttien mukaan Jimmy Carter vakuutti Khomeinille, ettei Iranin armeija puutu vallankumoukseen. Lisäksi Khomein oli viettänyt vuoden Pariisissa ennen vuoden 1979 vallankumousta. Tästä huolimatta tilanne antoi Yhdysvalloille hyvän tekosyyn eristää Iran ja tukea Saudi-Arabiaa. Tämän jälkeen amerikkalaiset luonnollisesti aseistivat Saddam Husseinia käymään sotaa, jossa miljoona irakin ja iranin kansalaista menetti henkensä, tuhoten molempien maiden talouden. Tehtävä suoritettu.

Toisiko Yhdysvalloille myötämielinen Iran rauhan alueelle? On vaikea nähdä onnellista loppua mikäli vallanvaihto onnistuisi nyt. Iran saisi toki väliaikaista helpotusta pakotteista, mutta talous ei kehittyisi pitkällä aikavälillä. Länsimaiset yritykset saattaisivat pystyttää muutaman öljyjalostamon ja putkiston, mutta Irania ei päästettäisi kasvamaan amerikkalais- ja saudiyritysten kilpailijaksi.

Tällöin Iranin sotilaallinen kyky ja ulkopoliittinen asema tehtäisiin välittömästi vaarattomaksi. Iran muuttuisi Irakin kaltaiseksi vasallivaltioksi, jossa Yhdysvaltojen sotilastukikohdat pitäisivät painetta yllä. Heistä tulisi Israelin ja Saudi-Arabian alamaisia. Suhteet Libanoniin ja Syyriaan katkaistaisiin, jotta ne olisivat helppoja kohteita Israelille, johtaen uusiin sotiin Lähi-idässä. Tilanne johtaisi todennäköisesti myös Iranin sisällissotaan, mikäli islamistit eivät hyväksyisi uutta hallintoa.

Seuraavat pari viikkoa tulevat todennäköisesti määräämään hyvin paljon, miten koko Lähi-idän tilanne tulee kehittymään sotien suhteen lähivuosina.