Psykopaatit pitävät yllä normaaliuden maskia, piilottamalla todellisen patologisen luonteensa sen taakse.
Pieni mutta hyvin vaarallinen joukko väestöstä on kyvytön tuntemaan empatiaa. Psykopaatit "sopeutuvat" yhteiskuntaan pitämällä yllä ns. normaaliuden maskia. Osa heistä on oppinut piilottamaan patologisen käyttäytymisen niin taidokkaasti, ettei heitä koskaan diagnosoida. Psykiatri Hannu Lauerma kertoo Helsingin TEDx-luennossaan valkokauluspsykopaateista:
[persoonallisuushäiriöisten] joukossa on pienenpieni siivu psykopaatteja, jotka ovat niin etevästi sopeutuneita, että he eivät saa mitään persoonallisuushäiriödiagnoosia, koska se edellyttää näkyvää poikkeavaa käyttäytymistä ja häiriintymistä. Valkokauluspsykopaateista, hyvin harvalukuisista persoonallisuuksista, monet hakeutuvat ammatteihin, jotka ovat [heidän] kykyjä vastaavia. Eli he ovat poliitikkoja, yrityssaneerajia, liikemiehiä, upseereita, pappeja, psykologeja ja lääkäreitä.

[...]

Näiden ihmisten hermosto ei reagoi jännitykseen, vaaraan ja konflikteihin samalla lailla kuin muiden... [psykopaattien] hermoston sähköinen virittyminen on pohjimmillaan alikierroksilla, jolloin tavallinen elämä on psykopaatille kaameaa. Se ei tunnu miltään, vaan he joutuvat elämään eräänlaisessa turtuneisuuden tilassa... kysymys on nimenomaan siitä, että tämä tunteettomuus koskee myötätuntoreaktioita suhteessa muihin.... kysymys on myötäkärsimyksen puutteesta.

Normaali ihminen tuntee epämiellyttävää tunnetta, jos joku lähimmäinen makaa lattialla ja kiemurtelee kivusta. Psykopaatti ei reagoi siihen. Hän voi seurata esimerkiksi lapsen kiduttamista videolta, todennäköisesti näyteltyä sellaista, aivan ilman minkäänlaisia tunnereaktiota. Kaikki psykopaatit eivät ole väkivaltaisia, tai väkivaltaan taipuvaisia. Vaan tyylipuhtaaksi viljelty herrasmiespsykopaatti kykenee hankkimaan elannon aivan verettömästi, ainoastaan siten, että hän jättää jälkeensä mentaalisesti sortuneita ihmisiä.
Katso koko luento tästä: