Kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka kirjoitti viime viikolla artikkelin pedofilian normalisoinnista ja siihen liittyvistä tekijöistä. Puolimatkan pohjimmaisena teesinä on, että seksuaalisuuteen liittyvää ideologista retoriikkaa voidaan käyttää hyväksi pedofiilien "seksuaalioikeuksien" ajamisessa.

Puolimatka kirjoittaa:

Kun pedofilia aletaan medioissa esittää synnynnäisenä ja muuttumattomana seksuaalisena suuntautumisena ja tähän yhdistetään aikamme seksologian käsitys lapsesta seksuaalista nautintoa etsivänä ja tarvitsevana olentona, jolla on seksuaalioikeuksia, luodaan perusta prosessille, joka voi vähitellen johtaa ensin pederastian ja sitten pedofilian hyväksymiseen ja laillistamiseen.

Professori Puolimatka siteeraa asiantuntijoita ja tutkijoita, joiden mielestä on merkkejä siitä, että media pyrkii elokuvien, TV-sarjojen, dokumenttien ja lehtikirjoitusten kautta normalisoimaan pedofiliaa. Tämä vaikuttaminen pyrkii hyödyntämään samoja mielikuvia, joilla ajetaan eteenpäin esimerkiksi sukupuolineutraalia politiikkaa.

Ei ole vaikeaa kuvitella, kuinka liberaali ideologia on altis korruptiolle: kun seksuaalinen monimuotoisuus on absoluuttinen itseisarvo, niin tällöin "looginen" johtopäätös on hyväksyä kaikki "seksuaaliset suuntaukset" - pedofiilit kuuluvat seksuaalivähemmistöön ja ovat näin ollen "heteronormatiivisten valtarakenteiden" uhreja.

Seksuaalikasvatuksessa onkin jo vakiintunut käsitys lapsesta seksuaalisena toimijana, joten seuraava vaihe on istuttaa ajatus pedofiliasta seksuaalisena suuntauksena.

Vladimir Putinin vieressä seissyt presidentti Donald Trump lausui Helsingin huippukokouksen jälkeen seuraavat sanat koko maailman kuultaviksi:

"Ottaisin mieluummin poliittisen riskin rauhan vuoksi, kuin vaarantaisin rauhan politiikan vuoksi."

Tämän hän myös nähtävästi teki. USA:n "eliittiluokka" on reagoinut Trumpin lausuntoihin vahvasti - monet ovat nimittäneet häntä maanpetturiksi ja jotkut ovat vaatineet jopa sotilasvallankaappauksen toteuttamista.

Entinen CIA-johtaja John Brennan kommentoi Helsingin huippukokousta seuraavanlaisesti:

"Donald Trumpin esiintyminen Helsingin lehdistötilaisuudessa saavuttaa ja ylittää vakavien rikosten ja väärinkäytösten* kynnyksen. Kyseessä oli valtiopetos."

_{*(suom.huom. Yhdysvaltain perustuslain 4. artiklan "high crimes and misdemeanors")}

Useimmat demokraatit olivat samaa mieltä.

Vastikään tehdyn mielipidetutkimuksen mukaan, johon osallistui 1011 rekisteröityä äänestäjää, 71 prosenttia republikaaneista ei välitä pätkääkään Helsingin huippukokouksen aiheuttamasta hysteriasta, vaan antaa edelleen tukensa Trumpin Venäjä-suhteisiin. Lähes 70 prosenttia itse asiassa hyväksyy Trumpin toiminnan huippukokouksessa. Määrä republikaaneja, jotka uskovat Venäjän olevan USA:n liittolainen on yllättäen noussut 22 prosentista (2014) 40 prosenttiin (7/2018), juuri ennen huippukokousta. Vielä mielenkiintoisempi tulos löytyy äskettäisestä molemmille puolueille esitetystä gallup-kyselystä: valtaosa amerikkalaisista, riippumatta puolueesta, eivät edes aseta "Venäjä-salaliittoa" USA:n tärkeimpien ongelmien joukkoon!

Te kaikki lukijani tiedätte, kuinka olen ollut älyllisesti ihastunut Jordan Petersoniin jo kuukausien ajan, siitä asti kun löysin hänet Lindsay Shepherdin tapauksen yhteydessä, viime joulukuussa. Entäs myöhemmin, kun hän äly-läimäytti Cathy Newmania, tuossa kaikkien haastattelujen äidissä tammikuussa? No, olin täysin myyty. Jäin niin sanotusti koukkuun ja olen siitä lähtien kuluttanut lukuisia tunteja katsoen hänen videoitaan. Hän on parhaillaan puhekiertueella, mainostaen menestyskirjaansa "12 Rules for Life" - joka kuuluu sarjaan pakollista luettavaa.

Huomattuani, että hänen kiertueensa on tulossa Indianapolikseen, olimme mieheni kanssa tästä varsin täpinöissämme. Ostimme liput ja maksoimme hieman ylimääräistä saadaksemme VIP-passit, jotka oikeuttivat henkilökohtaiseen tapaamiseen sekä osallistumiseen pienimuotoisempaan kyselyhetkeen.

Rakas päiväkirja, monet kollegoistani ovat tyytymättömiä Syyrian viimeaikaisiin tapahtumiin. He surevat sitä, että Assad on yhä vallassa. Näen kuitenkin kuuluisan metaforisen lasin olevan tämän asian suhteen puoliksi täynnä. Äskettäisen kyselyn mukaan, tukee 58% amerikkalaisista Syyrian pommittamista, kun taas 19%:lla "ei ole asiasta mielipidettä". Tämä on mainio uutinen, sillä se osoittaa kuinka suuri enemmistö ihmisistä koostuu helposti manipuloitavista ja apaattisista yksilöistä. Demokratian tärkein, mutta vähiten ymmärretty työkalu, on propaganda. Sallikaa minun kertoa, mistä menestyksekäs propagandakampanja koostuu.

Kaikki, jotka omaavat mielipiteen Skripalin myrkytystapauksesta ovat tähän mennessä päättäneet pitävätkö he virallista narratiivia uskottavana. Itse tapahtuman yksityiskohtien ja siihen liittyvän uutisoinnin tarkasteleminen tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden lisätä ymmärrystämme enemmän kuin saattaisimme uskoa.

Britannian hallituksen väite on, että Venäjä altisti Salisburyssa Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä novichok-tyyppiselle "armeijatason hermomyrkylle", (novichok on käännettynä yksinkertaisesti tulokas). He päättelivät Venäjän olevan syyllinen, koska käytetty hermomyrkky oli "Venäjällä kehitettyä tyyppiä".

Kävisikö tämä otsikosta? McDonaldsin ranskalaisissa esiintyvä kemikaali saattaa estää kaljuuntumista, tutkimus paljastaa. Ottaen huomioon vallalla olevan "lue-vain-otsikko"-kulttuurin, en yllättyisi jos Mäkkärin autokaistat tukkeutuisivat tällä viikolla kaikkien kaljujen rynnätessä paikalle. Tai kuinka päivystysasemilla ympäri maan nähtäisiin pian joukoittain palaneita päänahkoja, joita on yli-innokkaasta hierottu kuumilla ranskalaisilla.

Tässäpä ote Newsweekin artikkelista:

Japanilaiset tiedemiehet ovat saattaneet löytää parannuksen kaljuuntumiseen - ja se löytyy eräästä kemikaalista, jota käytetään McDonaldsin ranskalaisten valmistuksessa.

Yokohaman kansallisen yliopiston kantasoluihin erikoistunut tutkijaryhmä käytti "yksinkertaista" menetelmää kasvattamaan hiirien karvoja dimetyylipolysiloksaanin avulla. Tätä silikonia lisätään McDonaldsin ranskalaisiin estämään keittoöljyä vaahdottumasta.

Hetkonen, siis mitä? He lisäävät McDonaldsin ranskalaisiin silikonia, jotta öljy ei vaahtoaisi. Ahaa, siis sitä ainetta. Jatkakaa.

Pitkän linjan poliitikko ja presidenttiehdokas Paavo Väyrynen esiintyi tänään MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa. Haastattelussa käytiin läpi hänen ulkopoliittisia näkemyksiään. Väyrysellä olikin paljon mielenkiintoista sanottavaa tältä saralta.

Hän toi esille kuinka erityisesti mediassa liioitellaan uhkakuvia Venäjästä, esimerkiksi harhaanjohtavilla väitteillä sotilaallisesta uhasta. Väyrysen mielestä länsimaat pystyvät vaikuttamaan Suomeen huomattavasti Venäjää enemmän. Väyrynen puhui myös Ukrainan tilanteesta ja siihen liittyvistä geopoliittisista taustoista, jotka media on yksipuolisesti jättänyt huomioimatta.

Haastattelija: Monien asiantuntijoiden mukaan Venäjä on eittämättä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suurin haaste - jos sitä sanaa nyt käytetään. Jaatteko tämän näkemyksen?

Väyrynen: Mitähän tuolla nyt sitten tarkoitetaan. Suomeenhan ei kohdistu minkäänlaista erillistä sotilaallista uhkaa. Puhuminen hyökkäyskynnyksestä Suomeen on täysin harhaanjohtavaa, koska ei ole mitään hyökkäyksen uhkaa, joka kohdistuisi Suomeen.

Haastattelija: Haasteilla tarkoitetaan mm. sitä, että Venäjän tulevaisuuden kehitys näyttää eriarvoiselta. Siellä on valtavia alueellisia eroja suurten kaupunkien ja maaseudun välillä. Ulostuloja tästä on vaikea nähdä hirveän myönteisinä. Miten te näette tuon tilanteen?

Väyrynen: Näitä kielteisiä tulevaisuudenkuvia liioitellaan. Venäjällä on valtavat luonnonvarat ja lahjakas väestö, -hyvin koulutettu väestö- ja nyt kun länsimaat ovat panneet pakotteita, niin Venäjä on hakeutunut tiiviimpään yhteistyöhön mm. Kiinan kanssa, joka on teknologisessa kehityksessä ja monessa suhteessa länsimaiden edellä. Näitä uhkakuvia levitellään ja niitä levittelevät lähinnä ne, jotka haluaisivat, että Suomi liittyisi Natoon. Meillä on yleensäkin syntynyt tälläinen outo Venäjän vastainen mieliala - lähinnä mediassa.

Väyrynen on selvästikin hyvin perillä geopoliittisista suunnanmuutoksista. Länsimaiden agressiivinen toiminta pakotteineen on ironisesti työntänyt Venäjän ja Kiinan yhä lähemmäs toisiaan. Molemmat maat ovat kasvattaneet kultavarantojaan ja suunnittelevat vaihtoehtoja dollarille. Kiina pyrkiikin haastaamaan dollarin öljykaupan valuuttana lähitulevaisuudessa. Tämän lisäksi Kiina toteuttaa massiivista "yksi tie, yksi vyöhyke" -infrastruktuuriprojektia, jossa on tarkoitus yhdistää 60 valtiota yhdeksi talousvyöhykkeeksi. Tämä on win-win tilanne, jossa kumppanuussuhteita luodaan ja ylläpidetään diplomatian ja taloudessuhteiden avulla - ei pakottamalla muita maita vasalleiksi.

Yhdysvaltojen globaali valta-asema sen sijaan jatkaa heikkenemistään. Kuolevat imperiumit käyttäytyvät aina irrationaalisesti, eikä Yhdysvallat ole poikkeus nykyisine toimintatapoineen (terrorismin, vallankumousten ja muun kaaoksen synnyttäminen ja sillä tienaaminen - huonolla menestyksellä, lisättäköön).

Oliver Stonen uraauurtava dokumentti "Ukraine on Fire" (Ukraina liekeissä) on vihdoin nähtävissä länsimaissa.

Venäjän ja "sivistyneen" Euroopan rajamailla sijaitseva Ukraina on liekeissä. Vuosisatojen ajan Ukraina on ollut Venäjän ja sen vastavoimien kädenväännön kohteena. Venäjä on taistellut pääsystä välimerelle ja sen kilpailijat ovat pyrkineet kontrolloimaan Ukrainan rikkauksia.

Maidanin verilöyly vuonna 2014 laukaisi väkivaltaisen kansannousun, jossa presidentti Viktor Janukovytšilta kaapattiin valta. Tämän johdosta Itä-Ukrainassa syttyi sisällissota ja Krim irroittautui Ukrainasta, liittyen osaksi Venäjää.

Länsimainen valtamedia väitti Venäjän olevan syyllinen tapahtumiin. Poliittinen koneisto tuomitsi Venäjän ja otti käyttöön pakotteet. Mutta oliko Venäjä todella vastuussa Ukrainan tapahtumista?

Mitä Iranissa on meneillään? Ovatko mielenosoitukset spontaani tapahtuma? Onko heillä oikeasti syytä valittaa? Vai onko taustalla ulkopuolisten toimijoiden vallanvaihdoksen juoni? Riippuen mihin suuntaan tapahtumat etenevät, niin minkälaisia geopoliittisia seurauksia tilanteella on?

Tänä jouluna sain erään parhaimmista lahjoista, jota saatoin toivoa - tutkimuksen, joka repii palasiksi viranomaisten ruokavalio-ohjeistukset. Tunnet minut niin hyvin, joulupukki.

Tutkimuksesta on raportoitu täällä, mutta mikäli omaat Medscape-tilin (se on maksuton), voit löytää alkuperäisen tutkimuksen täältä. On mielenkiintoista, että eräs tämän tutkimuksen toteuttajista on Tri Dr. Zoë Harcombe. Hän on kirjoittanut kirjan The Harcombe Diet ja on iso nimi ravitsemusterapeuttien joukossa. Hänen Twitter-kirjoituksensa ovat yleensä erittäin valaisevia.

Tämä tutkimus on itse asiassa erään tutkimussarjan neljäs osa. Jokainen näistä tutkimuksista on osoittanut, kuinka viranomaisten ravitsemussuosituksille (erityisesti USA:ssa ja Englannissa) liittyen yhteyteen sepelvaltimosairauden aiheuttamien kuolemien ja rasvankulutuksen välillä ei löydy ainuttakaan todistetta. Tämä tutkimussarja on merkittävä monista syistä, mutta mielestäni listan ykköseksi nousee seuraava tutkimuksissa todettu tosiasia: ravitsemussuositukset, joissa suositellaan totaalisen rasvankulutuksen (erityisesti tyydyttyneiden rasvojen) rajoittamista sepelvaltimotautien välttämiseksi, eivät ole milloinkaan perustuneet tieteelliseen näyttöön.