Suomen virallisterveelliset auktoriteetit vannovat hurmoshenkisesti hiilihydraattien nimeen.
Olen useamman kerran kuullut, kuinka vähähiilihydraattista- ja/tai paleoruokavaliota verrataan uskontoon. Väitteen pohjalla on olettamus, etteivät tällaiset ruokavaliot perustu tieteelliseen näyttöön, vaan uskomuspohjaiseen ajatteluun. Esimerkiksi Helsingin Sanomien Nyt-liite kirjoittaa aiheesta otsikolla Ruokavaliot ovat uusi uskonto, ja niiden varjolla niellään järjettömyyksiä, sanoo tiede:
Nykyisessä kaoottisessa ja yksilökeskeisessä länsimaisessa kulttuurissa dieetit ovat ottaneet uskonnon asemaa.

Ihmisten taipumus ajatella, että ennen oli kaikki paremmin, selittääkin Levinovitzin mukaan monien trendidieettien, kuten esimerkiksi "luolamiesaikojen ruokavalioon" nojaavan paleodieetin, suosiota.
Kommentissa oletetaan, ettei paleoruokavalion taustalla ei ole mitään tieteellistä pohjaa, vaan se perustuu ainoastaan jonkinlaiseen 'luonnollisuus' -argumenttiin ja nostalgiaan. Kyseessä on itse luotu olkiukko, sillä aiheeseen liittyvää tutkimusta on tehty vuosikymmenten ajan akateemisessa maailmassa, joita käsittelen artikkelissa myöhemmin.
Ongelmia ilmenee kun tiukat ravintosuositukset ottavat tuulta alleen ja vetävät mukaansa ihmisiä, joille dieeteistä ei ole mitään terveydellistä tai edes psyykkistä hyötyä.

Suhtautuminen ruokavalioihin voi saada helposti uskonnollisen fanatismin piirteitä. Silloin altistutaan helposti terveydelle haitallisille ylilyönneille, kuten liian yksipuoliselle ruoalle.

Siksi on tärkeää erottaa tunnepitoinen suhtautuminen ruokaan ja tieteellinen todistusaineisto ruoasta toisistaan.
Kyseessä on loppujen lopuksi varsin naiivi ja pinnallinen huomio aiheesta. Termeillä "tiukka" ja "yksipuolinen" pyritään viestimään, että ruokavalion rajoittaminen on huono asia ja monipuolisuus on hyvä asia. Tämä on hyvin subjektiivista, koska se riippuu tietenkin aina tilanteesta; ruokavalio joka perustuu vaikkapa pelkkien kivien syöntiin on "tiukka" ja "yksipuolinen" ja varmasti terveydelle haitallista. Toisaalta jos olet hengenvaarallisen allerginen pähkinöille, niin silloin ruokavalion rajoittaminen on luonnollisesti varsin järkevää ja perusteltua.

Toisin sanoen paleoruokavalio on "tiukempi" ja "yksipuolisempi" ruokavalio kuin viralliset suositukset, mutta se ei ole vielä mikään argumentti ruokavalion paremmuuden tai huonommuuden puolesta. Ainoastaan sillä on merkitystä edistääkö ruokavalio terveyttä ja hyvinvointia.

Tiede VHH-ruokavalion takana

Me ihmiset suoritamme ajattelumme pääosin erilaisten heuristiikkojen varassa. Tällaisiä ajattelun peukalosääntöjä ovat mm. 'kohtuus kaikessa' ja 'kultainen keskitie'. Ongelmia tulee esimerkiksi siinä, että määrittelemme normaaliuden nykyisen ympäristön perusteella. Kuitenkin kuka tahansa sata vuotta sitten elänyt näkisi nykyisen tapamme syödä täysin epänormaalina ja poikkeavana. Se mitä pidetään tällä hetkellä "normaalina" ravintona, on ollut poikkeavaa 99% ihmisen evoluution ajasta. Kohtuudellakin syödystä pullasta, leivästä, limusta, karkista, suklaasta, spagetista, mehusta ynnä muusta hiilihydraattipitoisesta arkiruoasta kerääntyy huomaamatta varsin suuret glukoosimäärät ilman, että pitäisimme sitä mitenkään epänormaalina. Kaupassa meitä ympäröivät valtavat hyllymäärät erilaisia hiilihydraatteja pursuavia ravinneköyhiä tuotteita, joita sokeriin addiktoituneet aivomme eivät kykene vastustamaan.

Leipä nostaa verensokeria nopeammin kuin pöytäsokeri.
Vähähiilihydraattisen ruokavalion tarkoituksena on laskea hiilihydraattien saanti alas ja korvata puuttuva energiansaanti erilaisilla rasvoilla proteiininsaannin pysyessä samana. Koska ihmiset ovat yksilöitä niin kokonaishiilihydraattien saanti vaihtelee useimmiten n. 20-100 gramman välillä. Ruokavaliossa suositaan mahdollisimman vähän prosessoitua ravintoa ja otetaan huomioon myös ruoantuotantoon liittyviä eettisiä näkökulmia.

Hiilihydraattien rajoittaminen oli ennen 1900-luvun puoliväliä täysin normaali tapa laihduttaa, kunnes Ancel Keys julkisti sittemmin paljon kritiikkiä saaneen kuuden maan tutkimuksen (ja myöhemmin seitsemän maan tutkimuksen). Tämä toimi ruokateollisuuden lobbaamana lähtölaukauksena kohti nykyisiä suosituksia, jotka ovat johtaneet maailmanlaajuiseen lihavuusepidemiaan muutamassa vuosikymmenessä.

Ravinnon valinta ja laatu vaikuttavat eniten mitokondrion ATP-tuotantoon ja toimintaan. Mitokondrio on solujemme energiatehdas ja ATP-molekyyli sen tuottama polttoaine. Mitä paremmin mitokondrio toimii sen vähemmän tapahtuu oksidatiivista stressiä, apoptoosia (solukuolema) sekä häiriöitä ATP-tuotannossa.

Ihmisen soluhengitys eli aineenvaihdunnallinen energiatuotanto voi tapahtua kahdella tapaa: glykolyysin tai beta-oxidaation kautta. Glykolyysissä saamme energian sokerista (glukoosi), kun taas beta-oxidaatiossa rasvasta ja keto-aineista. Soluhengitykseen liittyy yhteensä kolme päävaihetta: glykolyysi/beta-oxidaatio, sitruunahappokierto ja elektroninsiirtoketju. Beta-oxidaatio on energiatehokkaampi vaihe kuin glykolyysi (asetyylikoentsyymi-A:n muuntoprosessin vuoksi) tehostaen ATP-tuotantoa. Glykolyysin kautta mitokondriossa muodostuu 36 ATP-molekyyliä per glukoosimolekyyli kun taas beta-oxidaatiossa muodostuu 48 ATP-molekyyliä per rasvamolekyyli.

Sokeria voi siis verrata pieniin tikkuihin, joilla yritetään pitää nuotio liekissä. Rasva on taas kuin iso halko, joka palaa nuotiossa paljon tehokkaammin ja kauemmin. Kun elimistö on sopeutunut käyttämään rasvaa pysyy verensokeri tasaisena, eikä ole tarvetta syödä seitsemää kertaa päivässä jatkuvasti välipaloja napostellen. 2-3 ateriaa on täysin riittävä määrä, eikä edes paastoaminen tuota ongelmaa, mikäli sellainen tilanne tulee eteen.

Ketoosiksi kutsutaan tilaa jossa veressä esiintyy keto-aineita normaalia enemmän. Tällöin elimistö on ns. "keto-adaptoitunut" eli sopeutunut käyttämään rasvaa ja keto-aineita tehokkaasti polttoaineena. Tähän menee useimmiten n. 1-2kk aikaa. Tyypillinen tutkimusvirhe liittyen ketogeenisen ruokavalion suorituskykyyn tapahtuu silloin, kun tämä aikaväli jätetään huomioimatta. Ketogeenisen ruokavalion päivittäinen hiilihydraattien saanti on alle 60 grammaa ja proteiinin määrä pidetään suositusten mukaisena, riippuen hieman fyysisen aktiviteetin määrästä. Ylimääräinen energia korvataan hyvillä rasvoilla.

On totta, että tarvitsemme glukoosia pysyäksemme hengissä. Tarvittava glukoosin määrä verenkierrossa on kuitenkin vain n. 1-2 teelusikallista. Loppu glukoosi varastoidaan glykogeeniksi, rasvaksi ja käytetään energiaksi. Vaikka ravinnosta ei tulisi yhtään hiilihydraattia niin elimistö kykenee silti muodostamaan glukoosia jonkin verran glukoneogeneesin avulla. Aivot käyttävät myös keto-aineita tehokkaasti energiaksi, vähentäen glukoosin tarvetta. Sekä sydän että aivot toimivat tehokkaammin keto-aineiden avulla. On jopa näyttöä ketogeenisen ruokavalion toimivuudesta aivokasvaimen hoidossa.


Paleoruokavalio katsoo ruokavaliota makroravinteita syvemmälle ottaen huomioon tiettyjen ravintoaineiden vaikutukset mm. ihmisen immuunijärjestelmään. Ruokavalio perustuu siihen, että ihminen on evoluution kautta sopeutunut suosimaan 99% olemassaolonsa ajasta tietynlaista ravintoa. Emme yksinkertaisesti ole sopeutuneet tarpeeksi käyttämään maanviljelyksen ja teollistumisen myötä yleistynyttä ravintoa kuten vilja- ja maitotuotteita, palkokasveja, teollisia kasvirasvoja sekä puhdistettua sokeria.

Viljatuotteet häiritsevät immuunijärjestelmää ja ruoansulatusta. Gluteeniherkkyys on yhdistetty monenlaisiin terveysongelmiin kuten autoimmuunisairauksien syntyyn. Skitsofrenian ja gluteenin suhdetta on tutkittu yli 60 vuotta. Nivelsairaudet, osteoporoosi, erilaiset ihosairaudet, pälvikaljuisuus, atopia, krooninen väsymys, erilaiset suolistosairaudet, keliakia ja ataksia voivat muiden tekijöiden lisäksi olla gluteenin aiheuttamia sairauksia. Täysjyväviljat sisältävät paljon antiravinteita kuten fytiinihappoa ja letkiinejä, jotka haittaavat hyödyllisten ravinteiden imeytymistä ja häiritsevät suoliston toimintaa. Täysjyväviljan terveysvaikutukset ovat markkinoinnin ja mielikuvien kautta luotuja illuusioita.

Myös maitotuotteet ovat ongelmallisia. Maitotuotteiden proteiini kaseiini voi aiheuttaa vastaavanlaisia reaktioita kuin gluteeni. Lisäksi maidon pastorointi tuhoaa hyödyllisiä ravinteita ja homogenointi aiheuttaa joillekin erilaisia oireita kuten ihottumaa, vatsavaivoja ja niveloireita. Monessa maassa karjalle syötetään paljon antibiootteja ja hormoneja, jotka kerääntyvät meidän elimistöömme maidonkulutuksen kautta. Tehotuotetun karjan yleistyneet E.coli ja S. aureus -bakteeritartunnat voivat näkyä myös tuotetussa maidossa. Ainoastaan täysrasvaiset maitotuotteet (kuten voi) voivat kuulua paleoruokavalioon, mikäli niistä ei tule oireita.

Kasveilla on omat puolustusmekanismit, joilla ne suojautuvat ympäristön uhkia vastaan. Koska kasvit eivät voi juosta pakoon, niillä on erilaisia antiravinteita käytössä. Näitä ovat esimerkiksi fytaatit, lektiinit ja saponiinit. Niitä on erityisesti viljatuotteissa ja palkokasveissa mutta myös muissa kasvikunnan tuotteissa. Ravinnon kypsentäminen tuhoaa osan näistä antiravinteista, jonka vuoksi raakaruokavaliota kannattaa välttää. Ihmisissä on yksilöllisiä eroja sen suhteen, minkälaisia vaikutuksia tietyt ravintoaineet aiheuttavat. Tämän vuoksi jokaisen kannattaa kuunnella omaa kehoaan ja seurata mitkä ruoat sopivat itselle ja mitkä eivät. Viljatuotteet eivät ole millään tavoin välttämättömiä meille eikä niiden käytölle ole mitään tieteellistä perustetta.

Ennen kuin joku kommentoi, että metsästäjä-keräilijät elivät vain 30-vuotiaiksi niin kannattaa huomioida, että lyhyeen elinikään vaikutti suuri lapsikuolleisuus, joka laskee keskiarvoa alas. Emme myöskään kohtaa tänä päivänä mammutteja, sapelihammaskissoja tai luolaleijonia. Kivikauden ympäristössä ei myöskään ollut sairaaloita, kauppoja tai muita mukavuuksia. Todellisuudessa metsästäjä-keräilijät elivät huomattavasti pidempään, mikäli selviytyivät näistä ympäristön vaaroista.

Voit tutustua VHH-ruokavalioiden tieteeseen yksityiskohtaisemmin lukemalla esimerkiksi nämä kirjat:
Kuva
Virallisten suositusten uskonnolliset johtajat

Väitteet tunnepitoisesta suhtautumisesta ja uskonnollisesta fanaattisuudesta ovat äärimmäisen mielenkiintoisia. Niitä yhdistetään toisinaan karppaukseen ja paleodieettiin, koska ihmisten on vaikea ymmärtää, miksi joku ei voi syödä esimerkiksi vilja- ja maitotuotteita.

Kuitenkin monelle ihmiselle aamupala ruisleivällä, puurolla ja maitolasilla ovat kuin koti, uskonto ja isänmaa. Ruoan kautta meillä on mahdollisuus palata takaisin erilaisiin onnellisiin muistoihin; äidin salaisella reseptillä leivotut pullat tuovat mieleen maalla vietetyt kesälomat ja tutut tavaramerkit muistuttavat koulun välitunnilla viikkorahoilla ostetuista cola-juomista ja karkeista. Syntymäpäiväjuhlat vietettiin onnellisessa sokerihumalassa lahjojen ympäröimänä. Tämänkaltainen tunnepitoinen suhtautuminen sokeriin on luonut sen ylle viattomuuden auran, joka estää näkemästä sokerin vaarallisuutta. Kannattaa muistaa, että heroiinia käytettiin yskänlääkkeenä vielä sata vuotta sitten.

Uskonnollisesta fanaattisuudesta syytetään karppaajia, jotka eivät juhlapöydässä suostu syömään vaivannäöllä leivottua kakkua, vaan kieltäytyvät kohteliaasti. Tästä pahastutaan, koska ei ymmärretä, että jotkut ihmiset voivat reagoida hyvin voimakkaasti viljatuotteisiin. Toisten on myös vaikea hahmottaa sitä, että sokeriaddiktiosta irtipääsemisen jälkeen makeaa ei yksinkertaisesta tee niin paljon mieli eikä vanhoihin tapoihin halua palata takaisin. Kakun rituaalinomainen syöminen siksi, että sen leiponeelle tulee hyvä mieli ja itselle huono, ei tunnu kovin järkevältä.

Ruoasta kieltäytyminen voidaan kokea henkilökohtaisena loukkauksena itseään kohtaan. Taustalla voivat olla erilaiset tiedostamattomat pelot, kuten hylkäämisen tunne ja luottamuksen puute. Tiedostamatonta vihamielisyyttä voi ilmetä karppaajaa kohtaan myös siksi, koska he ovat pystyneet luopumaan ruoka-aineista, jotka aiheuttavat todistetusti riippuvuutta. Joitakin ihmisiä voi yksinkertaisesti ärsyttää se, että joku pystyy tyynenviileästi jättämään kakunpalan väliin.

Glukoosi laukaisee dopamiinin tuotannon limbisessä järjestelmässä, joka on meidän aivojemme primitiivinen osa. Dopamiinin tarkoitus on ohjata käyttäytymistä, jonka vuoksi suosimme sokeripitoisia ruokia. Viljassa on exorfiineja, aminohappoketjuja jotka käyttävät samoja opioidireseptoreja kuin esimerkiksi morfiini, heroiini tai endorfiini. En tietenkään tarkoita, että ruisleipä olisi sama asia kuin heroiini, mutta viljatuotteet ja sokeri ovat tietyllä tavalla paljon petollisempia "huumeita", koska niiden käyttö on sosiaalisesti täysin normaalia, jolloin riippuvuutta on vaikeampi havaita ja terveyshaitat ilmenevät petollisemmin.

Uskonnollinen fanaattisuus on huono yhdistelmä virallista valtiovaltaa edustavien ja auktoriteettiasemasta nauttivien "asiantuntijoiden" kanssa. Itä-Suomen yliopiston dosentti ja valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen Ursula Schwab on uhannut VHH-ruokavaliota noudattavia perheitä lasten huostaanotolla:
Ainakin yhtä karppaususkovaista perhettä on jo jouduttu käännyttämään lasten huostaanoton uhalla.

- Täytyy kummastella, että pakkoko on ruveta hyvinvointivaltiossa temppuilemaan, kun kaikki olisi hyvin, ihmettelee karppausintoa Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab.
Myös THL:n entinen pääjohtaja Pekka Puska on todennut saman asian:
THL:n pääjohtaja Pekka Puska pitää huostaanottoa äärimmäisenä toimenpiteenä. Hänen mielestään perheen äärikarppaus kuitenkin voisi oikeuttaa jopa lapsen huostaanoton.

- Sellainen voi tietysti syntyä, jos on äärikarppaaminen kysymyksessä. Silloinkin lääkärin pitää todeta, että lapsen terveys on kärsinyt ja vanhemmat eivät reagoi, Puska pohtii.
Puska ei kuitenkaan avaa "äärikarppaus" termiä tämän enempää. Eikö olekin hieman outoa, että pizzaa, karkkia ja limua tuputtavat vanhemmat voivat kaikessa rauhassa aiheuttaa kakkostyypin diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän lapsilleen, mutta hiilihydraattien käyttöä rajoittavia pelotellaan huostaanotolla? Täyttävätkö Puskan ja Schwabin kommentit uskonnollisen fanaattisuuden merkit? Heidän sanomisillaan on paljon vaikutusvaltaa.

Suomen ehkä tämän hetken tunnetuin ravitsemusauktoriteetti Mikael Fogelholm kommentoi Ylen artikkelissa personal trainer Tomi Kokon paleoruokavalion pohjalta koostettua ruokalistaa seuraavasti:
- Hyvää esitetyssä päiväohjelmassa on ainoastaan ja vain vihannesten suuri määrä ilta-aterialla. No, eihän tässä ole sokeripitoisia ruokia ja juomia, eikä vaaleaa viljaa jne. Toisaalta minusta lista on iloton, sanoo Fogelholm.
sekä:
- Paastopäivä on kummallinen ja tarkoitukseton. 5:2 dieetillä (pari paastopäivää viikossa) pystyy ehkä laihtumaan, mutta ymmärsin että tämä ei ole laihdutusruokavalio. Palaan ruokavalion iloon: ei ole kovin iloinen asia, että jonain päivänä syöminen on kiellettyä.
Fogelholmin perustelut ovat varsin tunnepohjaisia, sillä ilo on subjektiivinen käsite. Lisäksi paaston ja kalorivajeen terveyshyödyt ovat kiistämättömät. Helpoiten se onnistuu pätkäpaastolla, kun elimistösi on sopeutunut käyttämään rasvaa ja keto-aineita energiaksi. Voit lukea paastosta lisää täältä, täältä, täältä ja täältä.

Loput argumentit perustuvat denialismiin:
- Täysjyväviljan ja hedelmien puuttuminen ei ole millään tavoin tieteellisesti perusteltua. Nämä molemmat ruokaryhmät on toistuvasti kytketty hyvään terveyteen ja ne ovat osa terveyttä edistävää ruokavaliota.
Kuinka täysjyväviljan ja paljon fruktoosia sisältävien jalostettujen hedelmien jättäminen ruokavaliosta ei ole tieteellisesti perusteltua, jos niiden perusteluksi löytyy tieteellisiä tutkimuksia? Esimerkiksi täällä ja täällä.
Tässä on aivan liikaa voita ja lihaa. Ei ole mitään näyttöä siitä, että voita pitäisi saada lisää nykyiseen tasoon verrattuna, ja lihan liiallinen saanti on yhteydessä ainakin lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen. Kananmuniakin on turhan paljon, ainakin osalla suomalaisista on sellainen geenivirhe, jonka seurauksena munankeltuainen nostaa kolesterolia.
Fogelholm näyttää unohtaneen aikaisemmat kommenttinsa, jonka mukaan "kovat rasvat eivät ole valtimotautien itsenäisiä riskitekijöitä", ja että he ovat "ymmärtäneet asiat pikkasen väärin". Monet asiantuntijat näkevät, että kolesterolisuosituksia pitäisi muuttaa, sillä sen vaikutuksia on tulkittu liian yksinkertaisesti. Jopa terveyskirjasto osaa sanoa, että "koska solujen rakentama kolesteroli vaikuttaa veren kolesterolipitoisuuteen enemmän kuin ravinnosta saatu, ei kolesterolin saanti ruoasta kuitenkaan vaikuta mainittavasti veren kolesteroliin suurimmalla osalla ihmisistä."
Rasvaiset maitovalmisteet eivät ole terveellisempiä kuin vähärasvaiset, tästäkään ei ole tieteellistä näyttöä.
Paitsi että on. Esimerkiksi täällä, täällä ja täällä.
- Kookosöljy ei edistä terveyttä, tämä on aivan urbaania legendaa. Kookoksen enimmäkseen keskipitkäketjuiset rasvahapot eivät kylläkään ole tyydyttyneistä rasvoista kovin pahoja sydäntautien kannalta, mutta mitään hyötyä niistä ei ole. Sama koskee MCT-öljyjä, jotka ovat myös näitä keskipitkiä rasvoja.
Kookosöljyn antibakteerinen teho on havaittu useissa tutkimuksissa, joten kyseessä ei yksinkertaisesti voi olla urbaani legenda. Fogelholm puhuu itsensä pussiin myös sydäntautien osalta (vrt. ylempänä).
- Luomun suosimista ei voi perustella ravitsemuksellisesti, sillä luomuviljellyn ja tavanomaisesti viljellyn ruoan ravintoainesisällöissä ei ole suuria eikä johdonmukaisesti jompaakumpaa suosivia eroja.
Luomuviljellyissä ruoissa on vähemmän torjunta-ainejäämiä, jotka kerääntyvät elimistöön ajan kanssa. Koska torjunta-aineiden kerääntymistä elimistöön voidaan varsin järkevin perustein pitää ei-suositeltavana, on luomuruoan käytölle ravitsemuksellisia perusteita.

En ole koskaan aikaisemmin kuullut Fogelholmin kyseenalaistavan personal trainerin ammattia. Vaikuttaakin, että ongelmana on Kokon mielipiteet, joiden vuoksi Fogelholm kritisoi hänen ammattiaan.
- Tämän huuhaan levittäminen jossain henkilökohtaisessa blogissa tai FB-sivulla on vähemmän pulmallista, mutta nyt tässä joku ansaitsee elantoaan.
Fogelholm ansaitsee itse elantonsa ravitsemussuosituksillaan, jotka ovat voimakkaasti ruokateollisuuden lobbaamia ja vaikuttavat koko kansan terveyteen sekä maailmankuvaan. Kaiken kaikkiaan uskonnollista hurmoshenkisyyttä on nimenomaan havaittavissa virallisterveellisiä suosituksia raivokkaasti puolustavissa auktoriteetteihin nojautuvissa ihmisissä, joilla tuntuu olevan vaikeuksia olla rinnakkaiselossa karppaajien tai muiden vaihtoehtoisia ruokavalioita noudattavien kanssa.

On nähtävillä selviä merkkejä siitä, että vähähiilihydraattinen ruokavalio on otettu maailmalla vakavasti. Ruotsissa se on saanut SBU:n (paikallinen "THL") virallisen hyväksynnän. VHH-ruokavalio on yksi neljästä Ruotsin terveysviranomaisten suosittelemasta ruokavaliosta eikä se heidän mukaan lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Harvardin Medical Schoolin lääketieteen professori ja Yhdysvaltojen johtava ravitsemusauktoriteetti Walter Willett on todennut, että "rasva ei ole ongelma [...] jos ihmiset eliminoisivat sokerijuomat, perunat, valkoisen leivän, pastan, valkoisen riisin ja sokeriset välipalat niin poistaisimme lähes kaikki ongelmat mitä meillä on liittyen painoon, diabetekseen ja muihin metabolisiin sairauksiiin". Willett on kliinisen lääketieteen toiseksi siteeratuin henkilö, joten hänen sanallaan on akateemista painoarvoa.

Kuten aiemmin mainitsin, niin tämän on todennut myös Mikael Fogelholm itse:

Viralliset ravitsemussuositukset muistuttavat enemmän uskonnollisen lahkon oppeja kuin oikeaa tiedettä. Ravitsemusauktoriteetit saarnaavat lihan ja rasvan pahuudesta tarjoten pelastusta niille, jotka laittavat toivonsa ruisleivän ja rypsiöljyn varaan. Ihmiset ovat kuitenkin sairaampia kuin koskaan, joten jonkin on täytynyt mennä vikaan näissä suosituksissa. Journalisti Nina Teicholtz valaisee tätä asiaa New York Times -lehden artikkelissaan:
Kahden sukupolven ajan amerikkalaiset ovat syöneet vähemmän kananmunia ja muita eläinperäisiä ruokia, koska viranomaiset ovat kertoneet heille, että rasva ja kolesteroli ovat epäterveellisiä. Nyt molemmat uskonkappaleet on lyhyen ajan sisällä kumottu.

Ensin liittovaltion ravitsemussuosituksia valmisteleva toimikunta ilmoitti viime syksynä hylänneensä vähärasvaisen ruokavalion. Torstaina toimikunta julkisti raportin, joka sisälsi vielä suuremman muutoksen: se luopui pitkäaikaisesta ylärajasta ravinnosta saatavalle kolesterolille ja ilmoitti, "ettei ole mainittavaa yhteyttä ravinnosta saadun kolesterolin ja veren kolesterolin välillä". Näyttää siltä, että amerikkalaiset ovat vuosikymmenten ajan turhaan välttäneet munankeltuaisten, maksan ja äyriäisten syömistä. Tulossa olevien uusien ohjeiden, jotka korvaavat viisi vuotta voimassa olleet nykyiset suositukset, vaikutukset tulevat ulottumaan kouluaterioihin, lääkäreiden ruokavaliosuosituksiin ja kaikkeen siltä väliltä.

Miten on mahdollista, että asiantuntijat saattoivat erehtyä niin pahasti? Selvää on, että elintarviketeollisuus on hämmentänyt soppaa lobbauksellaan. Perimmäinen ongelma on kuitenkin siinä, että ravitsemuspolitiikka on pitkään nojannut heikkolaatuisiin tutkimuksiin: epidemiologisiin eli "havainnointitutkimuksiin", joissa tutkijat seuraavat suuria ihmisjoukkoja useiden vuosien ajan. Huolellisimminkin toteutetuilla epidemiologisilla tutkimuksilla on kuitenkin perustavaa laatua oleva rajoitus. Parhaassakin tapauksessa ne voivat kertoa vain korrelaatiosta, siitä että asiat liittyvät toisiinsa, eivät koskaan kausaatiosta, syy-seuraussuhteesta. Epidemiogisten tietojen perusteella voidaan tehdä hypoteeseja, mutta ei vahvistaa niitä.
Teicholz jatkaa:
Viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana olemme uuden virallisen selvityksen mukaan vähentäneet rasvan saantiamme 25 prosenttia ja lisänneet hiilihydraattien saantiamme yli 30 prosenttia. Kuitenkin viimeaikaiset tukimukset ovat osoittaneet, että runsashiilihydraattinen, runsaasti sokeria ja raffinoituja hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio on lihavuus-, diabetes- ja sydäntautiriskin kannalta paljon huonompi kuin runsaasti rasvaa ja kolesterolia sisältävä ruokavalio.
Rasvan vähentämisellä ja hiilihydraattien lisäämisellä on ollut huonoja seuraksia. Yli puolet suomen aikuisista ovat ylipainoisia. Suomessa on noin 500 000 diabeetikkoa, jotka hyötyisivät VHH-ruokavaliosta. Tällä hetkellä heidän ravitsemussuositukset ovat täysin järjettömiä. Lääkäri Antti Heikkilä kirjoittaa artikkelissaan diabeteksen lääkepainotteisesta hoidosta:
THL ei ole koskaan selvittänyt diabetekseen liittyviä todellisia kustannuksia. Arviot ovat summittaisia. Siten on tavallaan harhautettu päättäjiä. Suomen terveydenhoidon eliitti noudattaa pilkulleen sitä, mitä Yhdysvalloissa päätetään. Myös ruokasuositukset on kopioitu sieltä. Ruokateollisuuskin noudattaa samoja periaatteita kuin Yhdysvallat. On siis perusteltua käyttää Yhdysvaltojen lukuja arvioitaessa Suomen tilannetta. Suhteutettuna kokonaisväestöön diabeetikkojen määrä molemmissa maissa on suurin piirtein sama.

Vuonna 2012 diabeteksen hoidon kustannukset USA:ssa oli 245 miljardia dollaria. Vuodesta 2007 vuoteen 2012 vuosittainen kustannusten kasvu on ollut noin 8 %:n luokkaa. Siis tämän kaavan mukaan USA:n diabeteskustannukset olisivat olleet 2014 285 miljardia. Siten USA:n kustannukset suhteutettuna Suomeen nykyisellä kurssitasolla tekee pyöreät 4 miljardia.

Kun lukua vertaa Suomen yliopistojen menoihin, jotka ovat yhteensä 2 miljardia ja saman summan saa myös Puolustusvoimat, voi sanoa, että diabeteksen medikalisoitunut hoito musertaa tämän maan talouden ja samalla myös järkevän terveydenhoidon.
On täysin selvää että osa ravitsemussuositusten laatijoista on ollut räikeässä eturistiriita-asemassa. Ravitsemus ja terveys -blogin mukaan pohjoismaisten ravitsemussuositusten rasvatyöryhmän asiantuntijana toiminut Professori Matti Uusitupa on saanut tutkimusrahoitusta mm. seuraavilta yrityksiltä:
Fazer Leipomot Oy, VAASAN Oy, Raisio Oyj, Raisio Benecol Ltd, Danisco Ltd, International Council of Olive Oil, Arla Foods, Carlshamn Mejeri AB, Svenska Nestlé AB, Van den Bergh Foods AB, Eridania Beghin-Say, Meadow Lea Foods, F Hoffman-La Roche Ltd, Novo Nordisk Foundation.
Lisäksi Sydänliiton puheenjohtaja Uusitupa toimi osakkeenomistajana konkurssiin mennessä Foodfiles tutkimuspalveluyrityksessä, joka suoritti tilaustutkimuksia elintarvike- ja lääketeollisuuden yrityksille. Uusitupa omisti n. 13% yrityksen osakkeista. Foodfilesin asiakkaita ovat olleet mm:
Arla Foods Ab, AstraZeneca Oy, Atria Oyj, Camelina Oy, Danisco Sugar Oy, Oy Karl Fazer Ab, Oy Marli Ltd, Novartis Finland Oy, Oriola Oy, Pouttu Oy ja Valio Oy.

Uusitupa on Suomen Sydänliitto ry:n puheenjohtaja. Kyseinen yhdistys on saanut rahoitusta mm. seuraavilta yrityksiltä:

Boehringer Ingelheim Finland ky, HK Ruokatalo Oy, Medtronic Finland Oy, MSD Finland Oy, Normomedical Oy/Omron Healthcare, Oriola, Orion Corporation Orion Pharma, Oy Eli Lilly Finland Ab, Pfizer, Saarioinen Oy, Sanofi-aventis Oy, Unilever Finland Oy, Vaasan Oy, Valio Oy.
Kuinka voimme odottaa puolueettomuutta, jos elintarviketeollisuus sponsoroi ravitsemussuosituksiin liittyvissä lautakunnissa toimivia henkilöitä tällä tavoin? On aika myöntää se tosiasia, että viralliset suositukset ja niiden laatijat edustavat maailmanlaajuista radikaalin markkinatalouden uskolahkoa, jossa globaalit suuryritykset ovat lobanneet läpimädäksi kaiken, mihin ovat koskeneet. Tämä uskonto tuhoaa hyvinvointimme. Se laittaa kuluttajat maksamaan terveydellään ravinneköyhästä epä-ruoasta ja maksimoi voitot tuottajien selkänahasta.

Ainoa keino taistella tätä maailman fanaattisinta uskontoa vastaan on äänestää omalla lompakolla. Suosi ruokaa joka on tuotettu lähellä ja eettisesti. Syö ravintoa joka ravitsee sekä kehoasi että mieltäsi. Jätä einekset ja sokeriset roskaruoat hyllyyn ja opettele tekemään itse ruokaa. Kokeile VHH-ruokavaliota muutaman kuukauden ajan. Lue ja kiinnostu ravitsemuksesta, sillä vahvinkin mieli murtuu, jos terveys ei ole kunnossa.