Kännykän käyttö
Kännykän käyttöön liittyvät riskit ovat suurempia lapsilla, kuin aikuisilla. Noin 90 prosenttia suomalaislapsista omistaa kännykän ja jopa 75 prosentilla koululaisista on älypuhelin.
Lääkärit, tutkijat ja viranomaistahot eri maissa ovat jo vuosia muistuttaneet lasten ja nuorten langattomaan teknologiaan liittyvistä mahdollisista terveysriskeistä. Päätellen nykyisten älypuhelimien ja tablettien laajamittaisesta käytöstä tärkeä sanoma ei ole tavoittanut kohderyhmäänsä. Kaupalliset tahot sen sijaan ovat onnistuneet paremmin.

Vuonna 2014 matkapuhelinoperaattori DNA selvitti 6 - 12-vuotiaiden koululaisten vanhemmilta lasten puhelimen käyttötottumuksiin ja hankintaan vaikuttavia tekijöitä. Suurin osa vastaajista piti 6 - 7 vuoden ikää sopivana matkapuhelimen hankkimiselle. Merkittävin taustalla vaikuttava tekijä oli lasten yhteydenpito vanhempiinsa — siis tavoitettavuus, tuo teollisuuden hyväksi havaitsema argumentti. DNA:n selvityksen mukaan noin 90 prosenttia suomalaislapsista omistaa kännykän ja jopa 75 prosentilla koululaisista on älypuhelin.

Älypuhelin on kallis, mutta etenkin nuoria houkutteleva. Se mahdollistaa internetyhteyden ja monia sovelluksia, kuten netistä ladattavat pelit. Tampereen yliopiston Mobiilimuksut-hanke osoitti, että älypuhelin on syrjäyttänyt tietokoneen lasten ja nuorten arjessa. Pelit ja sosiaalinen media vievät nuorten aikaa jopa useita tunteja päivässä.

Todennäköisesti aniharva DNA:n kyselyyn vastanneista tuli ajatelleeksi, että älypuhelin myös altistaa mikroaaltosäteilylle tavallista peruskännykkää enemmän: WhatsApp-viestipalvelu, Twitter, Facebook, Instagram, uutiset ja muut sovellukset päivittävät säännöllisesti tietojaan älypuhelimeen. Wlan-toiminto sekä älypuhelimissa että tableteissa lisää altistumista. Vallitseva kehitys, älypuhelimien yleistyminen, on voimakkaassa ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että lapset ja nuoret ovat monella tavalla aikuisia herkempiä.

Lapsen hermosto on kehitysvaiheessa, nestepitoisempi, ja absorboi säteilyä enemmän kuin aikuisen aivot. Kallon luusto on ohuempi, läpäisevämpi, ja elinikäinen altistumisaika lapsilla ja nuorilla on pidempi kuin aikuisilla. Kuitenkin lapset käyttävät samoja päätelaitteita kuin aikuiset.
Matkapuhelimen säteily
Matkapuhelimen säteily vaikuttaa eniten lasten aivoihin. Vertailussa näkyy läpäisyvaikutus viisivuotiaan, kymmenvuotiaan ja aikuisen aivoihin.
Ruotsalaisprofessori Lennart Hardell julkaisi kollegoineen vuonna 2011 International Journal of Oncology -tiedelehdessä tutkimuksen, jonka mukaan niillä nuorilla, jotka aloittavat kännykän käytön teini-iässä ja jatkavat sitä yli kymmenen vuotta, on 4,9-kertaisesti kohonnut riski sairastua pahanlaatuiseen aivokasvaimeen, astrosytoomaan.

Professori Hardell on yksi 30 asiantuntijasta, jotka kutsuttiin Ranskan Lyoniin vuonna 2011 arvioimaan langattomien verkkojen syöpäriskiä. Maailman terveysjärjestö WHO:n alaisen syöväntutkimuslaitos IARC:n (International Agency for Research on Cancer) asettama työryhmä päättikin luokitella radiotaajuiset verkot "mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle", kategoriaan 2B. Kyseisessä luokassa on yhteensä 285 yhdistettä, joista monen käytölle on asetettu rajoituksia. Esimerkkeinä mainittakoon nikkeli, lyijy, pakokaasut ja matalataajuiset magneettikentät.

On merkittävää, että IARC:n päätös perustuu satoihin tieteellisiin julkaisuihin, epidemiologisiin tutkimuksiin tai vastaavasti eläinkokeissa todennettuihin vaikutuksiin. Edellä mainituissa tutkimuksissa altistus on tapahtunut tavallisilla peruskännyköillä. Entä millainen pitäisi olla IARC:n luokitus nykyisille, enemmän säteileville älypuhelimille? Vai tiukennettaisiinko luokitusta erityisesti älypuhelinta käyttävien lasten kohdalla?

Jäin kaipaamaan Maailman terveysjärjestöltä ja IARC:ltä kaikille maailman lapsille suunnattua virallista kehotusta noudattaa varovaisuutta. Olen odottanut Euroopan unionilta direktiiviä samasta asiasta. Ranskan, Kanadan, Venäjän, Belgian, Israelin, Sveitsin ja Australian lapsia suojellaan suomalaislapsia enemmän, eikä yhdenvertaisuusperiaate toteudu. Kyseisissä maissa kehitykseen on reagoitu joko puuttumalla lapsiin kohdistuvaan mainontaan, sisällyttämällä koulujen opetusohjelmaan turvallisempia teknologioiden käyttötapoja tai rajoittamalla kännykän käyttöä oppitunneilla.

Onhan meilläkin säteilyturvakeskuksemme, joka vuonna 2009 antoi lapsille yleisluonteisen kehotuksen noudattaa varovaisuutta, mutta asiassa on pidetty matalaa profiilia. Viranomaistahon olisi aika reagoida lasten älypuhelimiin.

Kertokaa te, hyvät lukijat, lapsillenne toistuvasti ainakin seuraavat asiat: Puhu älypuhelimeen vain lyhyesti ja hyvässä kentässä, käytä aina hands free -laitetta, älä pidä kännykkää tyynyn alla tai yöpöydällä äläkä pidä kännykkää taskussasi. Aseta se lentotilaan yöksi.

MOT-ohjelmassa 4.12.2014 käsiteltiin lasten älypuhelimien käyttöä. Oululainen Cellraid-yritys esitteli kännyköihin kehittämäänsä sovellusta, joka antaa yksityiskohtaista tietoa altistumisesta — säteilyn lähde, etäisyys, aika jne. Toiminto perustuu kännykkään asennettavaan ohjelmaan, joka hyödyntää laitteessa olevia antureita. Cellraid selvitti viikon ajan erään nuoren altistumista älypuhelimen säteilylle. Älypuhelimen Wlan-säteily osoittautui vaikutuksiltaan merkittävimmäksi. Älypuhelimesta oli mittausten mukaan imeytynyt eniten säteilyä elimistöön nuoren pidettyä puhelinta pääasiassa lähellä kehoaan, housun taskussa.

Säteilyturvakeskuksen laboratoriojohtaja Tommi Toivosen mukaan älypuhelimen Wlan-säteily on niin vähäistä, ettei se voi olla haitallista käyttäjälle. Toivosen perustelu on se, että vallitsevat mikroaaltosäteilyn raja-arvot eivät suurella todennäköisyydellä ylity. Raja-arvot ovat kuitenkin vuodelta 1998, ajalta, jolloin yksikään nuori ei puhunut älypuhelimeen tai käyttänyt tablettia. Raja-arvot huomioivat ainoastaan niin sanotun lämpösäteilyn ja lyhytkestoisen altistuksen, mutta eivät kumuloituvia tai biologisia vaikutuksia. Biologisia vasteita on todettu lukuisissa tutkimuksissa. Laajassa BioInitiative-koosteessa (2012 - 2014) esitellään noin 4000 tutkimusta, joista 68 prosentissa löytyy jokin biologinen vaste.

Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos (THL) teki vuonna 2013 kouluterveyskyselyn, jonka mukaan sekä poikien että tyttöjen päänsärky- ja silmäoireet sekä niska- ja hartiakivut ovat yleistyneet vuosista 2004 - 2005 alkaen. Viikottaisesta päänsärystä kärsi jopa noin 30 prosenttia peruskoulua tai lukiota käyvistä pojista ja tytöistä. THL:n kouluterveyskyselyssä ei valitettavasti selvitetty lasten älylaitteiden käyttöä, vaikka se on kansainvälisestikin tarkasteltaessa yleistä.

THL:n kyselyn tuloksia taustoittavat säteilyturvakeskuksen vuonna 2012 julkaisemat väliaikatiedot matkapuhelimen käyttöön liittyviä oireita kartoittavasta COSMOS-kyselytutkimuksesta. Siinä 10 prosenttia vastaajista koki ainakin joskus kännykän käyttöön liittyvää päänsärkyä. Tutkimus on suunnattu aikuisille eikä siinä tutkita lapsia. Lasten herkkyys huomioon ottaen prosenttiluku olisi heidän kohdallaan ollut todennäköisesti tätä suurempi.

Kiinassa, Shanghain maakunnassa, noin 60 prosenttia nuorista omistaa kännykän, mikä on huomattavasti alhaisempi luku kuin Suomessa. Tämäkin määrä huolestuttaa Lei Zhengin tutkimusryhmää. Zheng teki vuonna 2014 haastattelututkimuksen, johon osallistui 7102 nuorta koehenkilöä. Lisääntynyt matkapuhelimen viihdekäyttö heikensi nuorten tarkkaavaisuutta — erityisesti heidän, jotka pelasivat yli 60 minuuttia päivässä. Tutkimuksissa todettuja aivovaikutuksia on muitakin: vaikutukset uneen, aivojen sokeriaineenvaihduntaan, käyttäytymiseen, mielialaan, oppimiseen ja aivojen välittäjäaineiden toimintaan.

Esimerkiksi ruotsalaisprofessori Bengt Arnetz on todennut (2007), että kolmen tunnin altistus tavanomaiselle matkapuhelimen säteilylle (1,4 W/kg) illalla heikentää unen laatua ja aiheuttaa koehenkilöillä neurologisia oireita, kuten päänsärkyä. Turun yliopiston PET-kameralla tehdyssä tutkimuksessa (2011) nähtiin, että puolen tunnin altistus matkapuhelinsäteilylle heikensi aivojen sokeriaineenvaihduntaa nuorilla miehillä. Amerikkalaisessa Nora Volkowin tutkimuksessa havaittiin sokeriaineenvaihdunnan lisääntymistä kännykäsäteilylle altistetuilla aivojen alueilla. Ranskan säteilyviranomaiset totesivat vuonna 2014, että vaikutukset kognitiivisiin toimintoihin lapsilla ovat mahdollisia, ja tästä syystä Ranskassa on tullut voimaan laki, jossa lapsiin kohistuva matkapuhelinmarkkinointi ja mainonta kielletään.

Edellä mainitut ovat enimmäkseen peruskännyköillä raportoituja tuloksia, koska tiede kulkee teknologioidenkin osalta aina "jälkijunassa". Vasta tulevaisuus näyttää, onko älypuhelimen hankinta lapselle, edes tavoitettavuuden ja turvallisuuden nimissä, ollut älykäs ratkaisu. Näemme silloin myös sen, mikä on ollut valintojemme todellinen hinta.

Erja Tamminen on tietokirjailija, joka on selvittänyt sähkömagneettisten kenttien terveys- ja ympäristövaikutuksia vuodesta 1997 lähtien. Hän on julkaissut aiheesta useita kirjoja.

Lähteitä: