Kary Mullis
Biokemisti Kary Mullis sai vuonna 1993 Nobelin kemianpalkinnon polymeraasiketjureaktion (PCR) keksimisestä. Tämä tekniikka on nyt ensisijainen metodi koronatesteissä ympäri maailmaa. Seuraavassa videossa vuodelta 1997 hän kertoo mm. kuinka PCR-testin avulla "voit löytää miltei mitä tahansa kenestä tahansa" ja että "se ei kerro sinulle oletko sairas". Mullisin lausunnot antavat aiheen kysyä: kuinka luotettavia koronatestit itse asiassa ovat? Video (n. 4min) on tekstitetty suomeksi Sott.net:in toimesta.

______________________________________________________________________________________________________
THL:n suositeltavat koronavirus SARS-CoV-2:en mikrobiologiset tutkimukset ovat (päivitetty 11.9.2020):

1) COVID-19-viruksen RNA-osoitus, pyyntö CV19NhO, KL nro 6466 (osoittaa viruksen perimää PCR-tekniikalla)
2) COVID-19 viruksen antigeeniosoitus, pyyntö CV19Ag, KL nro 6492 (osoittaa viruksen rakenneproteiinia vasta-ainetestillä)

Yllä mainitut kaksi keinoa, PCR- ja antigeenitutkimus (vasta-ainetesti), ovat tietääksemme ainoat pääasialliset tekniikat koronaviruksen toteamiseksi tällä hetkellä Suomessa (teknisissä yksityiskohdissa lyöytyy toki variaatioita). PCR-tekniikkaa on käytetty koronatestausten alusta saakka, kun taas antigeenitesti on otettu käyttöön Suomessa vasta hiljattain. Joten varsin suurella varmuudella voidaan todeta, että kaikissa tähänastisissa Suomessa tehdyissä koronatesteissä on valtaosassa käytetty nimenomaan PCR-tekniikkaa. Molemmista testitekniikoista löytyy myös pikatestiversio, joiden käyttö on yhä yleisempää.

Vasta-ainetestistä THL kertoo niiden olevan yleisesti herkkyydeltään heikompia kuin PCR-menetelmät ja "THL ei suosittele vasta-ainetestien käyttöä akuutin taudin, eikä myöskään yksittäisen henkilön sairastetun COVID-19 -taudin osoittamiseksi". Lisäksi THL kertoo että vasta-ainetesteissä "sekä väärät negatiiviset että väärät positiiviset tulokset ovat mahdollisia".

Tästä huolimatta ovat Suomen aluehallintovirastot myöntäneet loppukesästä ja alkusyksystä usealle laboratoriolle luvan antigeenitestien tekemiseen, koska niiden valttina on väitetysti nopeus ja edullisempi hinta. Liittyen PCR-tekniikkaan ja Kary Mullisin lausuntoihin on kuitenkin huomionarvoista, että asiantuntijoiden (mm. THL) mukaan ei antigeenitestien luotettavuudessa päästä PCR-testien tasolle, joten myönnettyjen toimilupien mukana on suositus, että negatiivinen testitulos varmennettaisiin PCR:llä. Toisin sanoen, vaikka antigeenitestien käyttö yleistyy on PCR-tekniikka kuitenkin se "kultainen standardi", johon viime kädessä luotetaan eniten.

Eräs toinen huomionarvoinen seikka on kuinka vääristä testituloksista puhuttaessa tuskin lainkaan puhutaan väärän positiivisen tuloksen mahdollisuudesta. Retoriikka tämän suhteen on itseasiassa orwellimaisen käänteinen: negatiivista tulosta epäillään ja se tulee näin tarkistaa, mutta positiivinen tulos kirjataan vähemmin epäilyin. Päivälehdistä ja uutisten nettisivuilta löytyy päivittäin pelottelua siitä kuinka negatiivinen testitulos ei takaa mitään. Mm. eräs Husin osastoylilääkäri kertoi haastattelussa kuinka "negatiivinen testitulos ei vapauta normaaliin elämään, jos henkilö on selvästi oireinen."

Aamulehden (26.8.2020) mukaan "laboratorioanalytiikkaa tekee Suomessa 30 yksikköä, joista suurin osa toimii seitsemän laboratoriopalvelun tuottajan alaisena. Niistä viisi on julkisia ja kaksi yksityisiä." Julkisen sektorin laboratoriopalvelun tuottajia ovat HUSLab, ISLAB, NordLab, FimLab ja Tyks Laboratoriot. Yksityiset tuottajat ovat SynLab ja Vita Laboratoriot. Vaikka jotkut näistä tuottajista ovat ottaneet antigeenitestin mukaan valikoimaan, näyttävät ne kuitenkin yhä pitävän PCR-testiä luotettavimpana keinona. Vita Laboratoriot on tuottanut vuoden 2020 alusta lähtien Mehiläisen alihankkimat laboratoriopalvelut. Vita Laboratoriot tekee yhteistyötä Euroopan suurimpiin keskuslaboratorioyhtiöihin lukeutuvan saksalaisen LADR-konsernin kanssa. SynLab puolestaan tuottaa laboratoriopalveluja Terveystalolle ja nämä kaksi olivat ensimmäiset yksityiset toimijat, jotka maaliskuussa ryhtyivät tarjoamaan "koronaviruksen tunnistavia" PCR-testejä Suomessa.

Suomessa on nyt tehty tähän mennessä yli miljoona koronatestiä (9.10.2020: 1.159.700 kpl). Ottaen huomioon PCR-tekniikan keksijän Kary Mullisin lausunnot, ja että lähes kaikki testit on todennäköisesti tehty PCR-tekniikalla (viime kädessä PCR:llä varmistaen) olisi syytä selvittää kuinka monta väärää positiivista tulosta tämä on aiheuttanut. Väärien positiivisten tulosten määrästä on esitetty eri arvioita. Lääkeyhtiöjätti Pfizerin entinen tieteellinen pääneuvonantaja, Mike Yeadon, on esittänyt hurjan arvion: todennäköisyys sille, että nähtävästi positiivinen tulos onkin ns. väärä positiivinen on 89-94%.