Amerikkalaisia poliisivoimia kuvastaa tänä päivänä voimakas militarisoituminen.
Amerikkalainen poliisiväkivalta on niin yleistä, että siitä on tullut lähes uusi normi. Kun vertaamme tapahtumia Suomen kaltaiseen maahan, niin huomaamme kuinka äärimmäiseksi tilanne on mennyt Yhdysvalloissa. Ylen 2014 julkaisema uutinen kertoo:
Ylikomisario Jukka Salminen sanoo, että suomalainen poliisi käyttää aseita hyvin harvoin verrattuna muihin maihin. Viime vuonna Suomessa poliisi ampui virkatehtävässä yhteensä kuusi kertaa.
Suomen poliisi on käyttänyt asetta virkatehtävissä noin 120 kertaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomessa tämä johtaa hyvin harvoin kuolemaan:
Noin kymmenen viime vuoden aikana poliisin laukauksista on saanut surmansa kolme henkilöä.

[...]

Poliisihallituksen mukaan poliisi käytti asetta vuosina 2003 - 2013 yhteensä 385 kertaa. Laukauksia poliisi ampui samana aikana noin 120 kertaa, joista varoituslaukauksia oli 40.

Luodeista haavoittui kaikkiaan 20 henkilöä.
Yhdysvalloissa sen sijaan poliisit ovat tappaneet yli 500 ihmistä tämän vuoden aikana heinäkuuhun mennessä. Tiettävästi todellinen lukumäärä on tätäkin korkeampi aliraportoinnin vuoksi. The Guardin -lehti pyrkii pitämään tietokantaa poliisin surmaamien lukumäärästä, joka tämän mukaan on tällä hetkellä 554 kuollutta.

Myös Suomessa poliisi kohtaa väkivaltaisia ja vaarallisia tilanteita. Iltalehden uutisoima ampumavälikohtaus Halikossa (Salo) toimii esimerkkinä tapauksesta, jossa poliisin olisi voinut kohtuullisesti olettaa käyttävän asetta, koska heitä kohti ammuttiin. He eivät silti ampuneet!
Paikalle lähti poliisipartio, joka löysi tuntomerkkeihin sopivan miehen. Kun partio lähestyi miestä autolla, mies kääntyi yllättäen ja avasi tulen poliisia kohti konepistoolilla.

Rikoskomisario Pertti Läksy kertoo poliisipartion päässeen noin 30-40 metrin päähän, kun silmitön luotisade tuli vastaan.

Ampuja ei antanut minkäänlaista ennakkovaroitusta.

Läksyn mukaan poliisit kumartuivat hakemaan autossa suojaa, sillä useat laukaukset rikkoivat tuulilasin ja luoteja osui myös poliisiauton oviin. Laukauksia ammuttiin poliisin mukaan ainakin toistakymmentä.

Tiukasta tilanteesta huolimatta, kumpikin poliiseista selvisi tilanteesta vammoitta. Tilanne laukesi vasta siinä vaiheessa, kun ampuja tulitti koko lippaansa tyhjäksi.

- Ampujan aseesta loppuivat panokset, Läksy vahvistaa.

Tämän jälkeen toinen poliiseista nousi autosta ja otti ampujan kiinni aseella uhkaamalla ja käskyttämällä.
Ilta-Sanomat uutisoi ampumatapauksesta Urjalassa vuonna 2009:
Marttilan mukaan tapahtumasarja alkoi lauantaina alkuillasta. Maaseudulla yksikseen asuva, hieman yli 60-vuotias mies ryhtyi pihaltaan ammuskelemaan viereiselle pellolle päin.

- Vaikuttaa siltä, että hän ammuskeli tarkkuutta ja tähtäsi johonkin kiveen tai sen kaltaiseen kohteeseen. Lähistöllä asuvat tai liikkuvat ihmiset kiinnittivät ampumiseen huomiota, kertoo Marttila.

Poliisien ehtiessä paikalle mies oli jo lopettanut itsekseen ammuskelun. Hän tähtäsi kuitenkin kohti poliiseja ja ampui 6-7 laukausta. Poliisi ei käyttänyt asetta. Epäilty lähti taksin kyydissä.

Paikalle lähetettyjen neljän poliisin voimin ei aseen kanssa heilunutta miestä saatu kiinni heti pihalla. Mies lähti matkaan jo aiemmin tilaamansa taksin kyydissä. Poliisi tavoitti kuitenkin taksin pian ja otti miehen kiinni.
© YLE/ Marjukka Talvitie
Kannattaa pitää nämä kaksi tapausta mielessä ja verrata niitä useisiin uutisraportteihin Yhdysvaltalaisten poliisien ampumatapauksista. Hiljattain julkaistu video (sisältää graafista ja väkivaltaista materiaalia) näyttää ampumakohtauksen, jota on hyvin vaikea käsittää. Siinä amerikkalainen poliisi ampuu aseettoman miehen, joka oli poistumassa kaupasta täysin rauhallisesti. Tämä tapahtuu välittömästi poliisin kohdattua miehen, jolle ei jää aikaa edes reagoida poliisin käskyihin.

Yhdysvalloissa poliisit kohtaavat toki myös väkivaltaisia tilanteita, jotka eivät ole heidän aiheuttamia. Tästä huolimatta on käynyt selväksi lukuisten raporttien kautta, että poliisit ovat itse usein vastuussa tapahtumien eskaloitumisessa väkivaltaisiksi. Tämä tapahtuu usein ahdistelemalla ja lyömällä, ellei suoranaisesti ampumalla ja etälamauttimia käyttämällä. Nämä kaksi kertomusta suomalaisen poliisin toiminnasta ampumatilanteen keskellä ovat hämmästyttäviä siinä, kuinka kylmänviileästi, järkevästi ja ammattitaitoisesti he hoitivat tilanteen pois ampumatta epäiltyjä täyteen luodinreikiä!

Myös muualla maailmalta löytyy esimerkkejä, jossa poliisien toiminta eroaa huomattavasti amerikkalaisista virkaveljistään: Katsokaa esimerkiksi kuinka ammattitaitoisesti vapaa-ajalla olevat ruotsalaiset poliisit selvittävät ja rauhoittavat konfliktitilanteen New Yorkin metrossa:


Yksi selkeä ero on siinä, että Pohjoismaissa poliisikoulutuksen kriteerit ovat erilaiset kuin Yhdysvalloissa, jossa on ruvettu arvostamaan sotilastaustaa ja suoranaista älykkyyden puutetta! Rangaistuksetta jättäminen on myös antanut eittämättä viestin kaikille psykopaattisille yksilöille, että Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmä kannustaa epäempaattiseen käytökseen.

Suomalaisilla poliiseilla on hyvä maine ja kansalaisten luottamus, mutta kaikkien kannattaa seurata Yhdysvaltojen tilannetta, sillä poliisivoimien militarisointi ja järjestelmällisen väkivaltaisuuksien sormien läpi katsominen on yksi monista yhteiskunnan psykologisen kurjistumisen merkeistä, joka uhkaa jokaista maailman yhteiskuntaa. Tämän vuoksi myös suomalaisten kannattaa pysyä hereillä ja pitää silmänsä auki.