Kuva
Lännen alulle panema kaaos Lähi-Idässä ja Afrikan maissa on saanut Euroopan 'maahanmuuttokriisin' syöksykierteeseen. Monet EU-maat ovat saanet vastaanottaakseen voimakkaan tulvan epätoivoisia ihmisiä, jotka ovat vailla minkäänlaista apua.

Makedonian kautta kulki heinäkuussa noin 39.000 siirtolaista, joista suurin osa oli syyrialaisia. Määrä on kaksi kertaa suurempi kuin kesäkuussa. Luku on hälyttävä ja ihmisten edelleenkuljetukseen Euroopan Unioniin käytetyt junat ovat Makedonialta loppumassa. Tosin heidän kohtalonsa siellä ei liene kovinkaan paljon parempi. Makedonian julistaessa torstaina hälytystilan, käytti maan poliisi näitä siirtolaisia vastaan kyynelkaasua ja tainnutuskranaatteja.

Maan raja (kohti Kreikkaa) on nyt suljettu piikkilangalla ympäröiden Gevgelijan kaupungin, jonne on ajautunut noin 3000-4000 ihmistä, joiden joukossa myös lapsia. Tälläkö tavoin tulee NATO:n jäsenmaiden kohdella näitä epätoivoisia miehiä, naisia ja lapsia, jotka tulevat Syyriasta, Afganistanista ja Irakista - maista joita NATO:n sodat ovat runnelleet?

"Useita ihmisiä loukkaantui perjantaina satojen miesten, naisten ja lasten yrittäessä nousta Serbiaan (jota lähinnä EU-jäsenmaa Unkari) matkalla olevaan junaan Makedonian Gevgelijan asemalla."
Makedonian läpi kulkevien sekä Kreikkaan saapuvien pakolaisten määrän odotetaan lisääntyvän. Ainoastaan viime viikolla saapui Kreikkaan noin 21.000 pakolaista. Tämä on yhtä paljon kuin puolet koko vuoden 2014 Kreikkaan saapuneiden pakolaisten määrästä. Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan Kreikka on vastaanottanut vuoden alusta lähtien 160.000 siirtolaista. Verrattuna samaan aikajaksoon vuonna 2014 on lisäys 750%

Reaktiona tähän ihmistulvaan Kreikan pääministeri Alexis Tsipras pyysi apua EU:lta. "Nyt nähdään onko EU sellainen EU, joka on solidaarinen vai sellainen EU, jossa kaikki yrittävät suojella rajojaan", Kreikan pääministeri sanoi kokoonnuttuaan sisäministeriön kanssa Ateenassa perjantaina, 7. elokuuta. "Siirtolaisten virta Kreikkaan ylittää valtiomme infrastruktuurin käsittelykyvyn...Meillä on merkittäviä ongelmia ja siksi olemme pyytäneet EU:n apua", hän lisäsi.

Kreikka ei kuitenkaan ole saamassa EU:lta mainittavaa apua. Myös YK näyttää seuraavan tätä esimerkkiä, jota kuvastaa UNHCR:n edustajan William Spindlerin lausunto: "Kreikan hallitus on vastuussa siitä mitä tapahtuu sen maaperällä. Olemme valmiit auttamaan heitä...mutta heidän täytyy osoittaa huomattavasti enemmän johtamistaitoa."

Kreikka ei kuitenkaan suostu seuraamaan EU:n 'aitaus' ja pakolaisvastaista menettelytapaa. Vastauksena yllä esitettyyn YK:n lausuntoon, pääministeri Tsipras sanoi: "Me kreikkalaiset tulemme tekemään voitavamme täyttääksemme humanistisen velvollisuutemme, antaen sen vähän mitä meillä on." Kreikka, josta tuli EU:n ahneiden psykopaattien toimesta äskettäin taloudellisesti raajarikko, tekee hädässä olevien auttamiseksi enemmän ja vähemmin varoin kuin loput EU:sta yhteensä, saattaen nämä muut maat häpeään.

Tämä nähtävissä oleva kehittyvä kriisi on vain jäävuoren huippu, sillä suurin osa syyrialaisista pakolaisista on yhä Lähi-Idässä. 1,2 miljoonaa pakolaista on juuttunut Libanoniin, maahan jonka väkiluku on 4,5 miljoonaa. Kuten The Guardianin Patrick Kingsley totesi: "Laittaaksemme tuon oikeaan kontekstiin, maa joka on yli 100 kertaa pienempi kuin EU on jo vastaanottanut yli 50 kertaa enemmän pakolaisia kuin EU on edes harkinnut uudelleensijoittavansa tulevaisuudessa."

Libanonin murtuessa paineen alaisena, on EU ottanut saman asennoitumisen sen pakolaisia kohtaan kuin Kreikan tapauksessa; 'libanonilaiset ovat vastuussa.' Tämä raukkamainen politiikka käytännössä varmistaa sen, että monet Libanonin 1,2 miljoonasta pakolaisesta tulevat hakeutumaan Kreikkaan, jossa kohdin EU epäilemättä silti edellyttää Kreikan vastaavan heistä. Elokuvantekijällä ja tutkivalla toimittajalla Andre Vltchekillä oli seuraavaa sanottavaa YK:n Syyrian pakolaispolitiikasta Lähi-Idässä:
Matkaan autollani ajoittain Bekaa Valleyhin puhuakseni syyrialaisten pakolaisten kanssa. Teen sen yksinkertaisesti siksi, koska kukaan muu ei näytä tätä tekevän. YK telakoi taistelulaivansa Beirutin satamaan ja hemmottelee tuhansia henkilökuntaan kuuluvia koko Libanonin alueella. Mutta pakolaisia usein laiminlyödään ja nämä sodan uhrit jätetään jopa heitteille.

Nämä ihmiset eivät ole Assadin vastaisia kovan linjan sotureita. Monet heistä ylittivät rajan Libanoniin paetakseen maansa kauhistuttavia kärsimyksiä, jotka ovat länsimaiden ja heidän liittolaisensa sekä sivuhaarojensa - kauheimpien terroristiorganisaatioiden mitä rahalla saa- provosoimia. [...]

Libanon ei kykene tarjoamaan muuta kuin solidaarisuutta ja maataan kärsiville syyrialaisille naapureilleen. Ymmärretään, että avun tulisi tulla niiltä, jotka ruokkivat tätä sotaa tehden miljoonista syyrialaisista pakolaisia tai ns. maansisäisiä pakolaisia (IDP). Näiltä [sotasyyllisiltä] ei kuitenkaan tule apua, tai ei ainakaan riittävästi. [...]

Ihmiset huutelevat toisilleen: "YK antoi meille käteiskorttinsa, jotta voisimme ostaa edes polttoainetta ja ruokaa. Mutta kortit ovat joko tyhjiä, luottoa ei ole ollenkaan tai vain sitä on vain 18 dollaria kuukaudessa, 30 dollarin sijaan. Pahin asia on kuitenkin se, että monet meistä eivät ole edes pakolaislistalla; osaa meistä ei ole lainkaan rekisteröity."
Ranskan ja Iso-Britannian fasistiset toimet "ryösteleviä ihmislaumoja" vastaan

Ranskan satamakaupungin Calaisin lähistöllä sijaitsevassa pakolaisleirissä nimeltä "Viidakko" on arviolta n. 5000 pakolaista - viisinkertainen määrä tämän vuoden huhtikuuhun. Sadat pakolaiset ovat yrittäneet pääsyä Iso-Britanniaan nousemalla juniin Eurotunnelin terminaalissa, lähellä kaupunkia.

5000 saattaa kuulostaa paljolta, mutta se on vain 2,5% Kreikan ja Italian ainoastaan tänä vuonna vastaanottamasta pakolaismäärästä. Tästä huolimatta hysteerinen Iso-Britannian hallitus reagoi kuin nämä epäonniset sielut muuntautuisivat "ryösteleviksi miljooniksi", tuhoten Euroopan "yhteiskuntajärjestyksen". Britannian ulkomaansihteeri Philip Hammond sanoi esimerkiksi seuraavaa:
Euroopan ja Afrikan välinen elintasokuilu merkitsee sitä, että Eurooppaan tulee aina pyrkimään miljoonia afrikkalaisia taloudellisin motivaatioin.

Niin kauan kuin alueen lähellä on iso määrä varsin epätoivoisia ryösteleviä pakolaisia, tulee tunnelin turvallisuus olemaan uhattuna. Meidän tulee lopulta ratkaista tämä ongelma mahdollisuudella käännyttää heidät takaisin kotimaahansa, joilla ei ole oikeutta hakea turvapaikkaa. ...

Tämä tilanne ei ole kestävä, sillä Eurooppa ei kykene suojelemaan itseään sekä säilyttämään elintasonsa ja sosiaalisen infrastruktuurinsa, jos sen täytyy vastaanottaa miljoonia afrikkalaisia pakolaisia.
The Guardianin Kingselyllä oli seuraavaa sanottavaa Hammondin viimeisestä kommentista:
Hammond sanoi pakolaisten kiihdyttävän Euroopan yhteiskuntajärjestyksen luhistumista. Todellisuudessa tähän saakka perille saapuneiden pakolaisten määrä tänä vuonne (200,000) on niin minimaalinen että se vastaa vain 0,027 prosenttia Euroopan koko väkiluvusta (740 miljoonaa). Maailman varakkain maanosa pystyy helposti käsittelemään näin suhteellisen pienen tulvan.
Hammondin alentavat kommentit ja 'varoitukset' eivät todellakaan ole muuta kuin poliittista pelon lietsontaa. Laulaen samasta psykopartituurista, Iso-Britannian pääministeri David Cameron kertoi ITV:lle seuraavaa: "Tämä on hyvin haastavaa, hyväksyn sen, koska meillä on lauma ihmisiä tulossa Välimeren poikki, etsien parempaa elämää, haluten Britanniaan koska Britanniassa on töitä, sillä on kasvava talous, se on uskomaton paikka asua. Mutta meidän tulee suojella rajojamme työskentelemällä käsi kädessä naapureidemme ranskalaisten kanssa ja tämä on täsmälleen se mitä teemme."

Pelkurimainen Cameron lupasi myös Brittiläisille lomailijoille "turvallisen ja varman" vapaapäivän. Sillä kuten kaikki tietävät, ovathan Brittiläisten pommien toimesta maistaan häädetyt nälkäiset ja kodittomat pakolaiset selkeä uhka etelä-Eurooppalaisilla rannoilla riutuville, homssuisille ja juopuneille brittiläisille. Huomatkaa myös Cameronin ja muiden Britti- ja EU-poliitikkojen halveksittava ylimielisyys, heidän yrittäessään kiepauttaa tilanteen sellaiseksi, jossa pakolaiset odottavat Pohjois-Ranskan surkeissa leireissä koska Iso-Britannia on niin ihana paikka asua. Todellisuus on kuitenkin se, että nämä ihmiset olisivat enemmän kuin mielissään saadessaan palata kotimaahansa ja perheittensä luokse. David Cameronin kaltaisten psykopaattien tuhottua näiden maiden elinolosuhteet, on palaaminen kotimaahan pakolaisille kuitenkin mahdotonta.

Brittiläisellä ja ranskalaisella kriminaalieliitillä on kuitenkin ratkaisu: pakolaisten auttamisen sijaan tullaan Calaisin lähelle sijoittamaan 1000 ylimääräistä rajavartijaa ja turvallisuutta lisätään lisäksi pystyttämällä uusi aita valvontalaitteistoineen. Iso-Britannia on luvannut kaikenkaikkiaan 22 miljoonaa puntaa näihin turvallisuusjärjestelyihin. Tämä on yhtä kuin 4000 puntaa jokaista pakolaista kohden, käytettynä sotilasvarusteisiin ja sotilashenkilöstöön. Vaikuttaa siltä, että tavoitteena on pitää pakolaisten olosuhteet pakenemiensa maidensa kaltaisina.

Vilpitön auttava käsi

Kuva
Useimpien länsimaiden käyttäessä paljon aikaa teeskentelemällä olevansa avuliaita, on Venäjä ryhtynyt käytännöllisimpiin ja tuotteliaampiin toimiin, erityisesti koskien siirtolaiskriisiä Serbiassa. Serbian rajan ylittää ja maan läpi matkustaa joka päivä arviolta n. 2000 pakolaista, jotka ovat matkalla Länsi-Eurooppaan. Venäjä on auttanut pystyttämällä leirejä ja toimittamalla varusteita pakolaisten majoitukseen, kuten esim. dieselgeneraattoreita, liesiä, huopia ja sänkyjä. Varusteet riittävät noin tuhannelle ihmiselle. Tämä on taas esimerkki siitä, kuinka länsimaiden käyttäessä vaikenemista ja aggressiota "auttaessaan" ratkaisemaan itse aiheuttamansa pakolaiskriisin, auttaa Venäjä tarjoamalla suoraa humanitaarista apua hädässä oleville.

Toinen harvinainen ja vilpitön auttava käsi löytyy Länsi-Saksan Goslarin kaupungista. Vaikka Saksalla on suunnitelmissa kieltää paluumuuttoluvat 94,000:lta pakolaiselta, toivottaa Goslarin pormestari Oliver Junk pakolaiset tervetulleiksi, toivoen kaupunkinsa hyötyvän tästä talouden kasvaessa ja väkiluvun lisääntyessä. Kuten pormestari Junk sanoi: "Meillä on paljon tyhjiä asuntoja ja ennemmin kuin näemme niiden rappeutuvan, voisimme antaa pakolaisille uuden kodin, auttaen heitä, ja antaen kaupungillemme tulevaisuuden. Pormestari Junkin mukaan Saksa "on rikas maa, ja meillä on velvollisuus auttaa hädässä olevia."

Nämä ovat aitoja sanoja, joita harvoin kuulee ja joiden pohjalta niin kutsutun vapaan ja demokraattisen maailman johtajat harvoin toimivat.