Mitä mieltä poliisin korkein johto on asiasta?
Helsingin sanomat uutisoi tänään, kuinka poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen antoi tukensa partioinnille:
"Yleinen näkymä on se, että kaikki vapaaehtoinen ja talkootyö ovat hyödyksi vaikeina aikoina. On positiivista, että kansalaiset ovat kiinnostuneita lähialueidensa turvallisuudesta ja osallistuvat turvallisuuskeskusteluun", Kolehmainen sanoo HS:lle.Erikseen kysyttäessä uusnatsiryhmien toiminnasta, vastasi Kolehmainen:
"En ota yksittäisiin ryhmiin kantaa, onko jokin parempi kuin toinen. Kaiken toiminnan pitää tapahtua lain puitteissa".On hyvin huolestuttavaa, ettei korkein poliisijohto ota suoraan kantaa näihin avoimen vihamielisiin ryhmiin. Tällä tavoin niiden toiminnalle annetaan positiivinen signaali ja hiljainen hyväksyntä. Koska lähtökohtana katupartioinnille on pelottelu maahanmuuttajien ja pakolaisten luomasta uhasta, on päivänselvää, että se houkuttelee puoleensa radikaaleja elementtejä. Tämän vuoksi katupartiotoiminta on tuomittu epäonnistumaan ilman asianmukaista sääntelyä; ennemmin tai myöhemmin siellä on patologisia elementtejä mukana.
Myös edellinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero on aikaisemmissa kommenteissaan kannattanut ns. "kyläpoliisien" ja partioiden perustamista:
Kokeiluja voitaisiin käynnistää esimerkiksi Itä-Suomessa, Lapissa ja Keski-Suomessa. Kyläpoliisit pystyisivät hoitamaan niitä kiireettömiä tehtäviä, jotka nykyisin jäävät kokonaan hoitamatta. Samalla saataisiin parannusta harvaan asuttujen alueiden toimintavalmiusaikoihin kiireellisissä tehtävissä, Paatero kirjoittaa blogissaan.Ilmeisesti poliisijohdon linjana on antaa katupartioita myötäileviä kommentteja, koska siellä ymmärretään poliisien resurssien väheneminen ja uusien keinojen tarve, jolla voidaan jatkossakin ylläpitää poliisin toiminta tehokkaana. Kenties tämän vuoksi ääriliikkeiden toiminta kierretään ympäripyöreillä lausunnoilla.
Kyläpoliisit vaatisivat hänen mukaansa tuekseen myös vapaaehtoisia alueen asukkaita, jotka toimisivat kyläpoliisin silminä ja korvina ja auttaisivat tarvittaessa.
Ongelmalliseksi katupartioinnin tekee se, että yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta vastaa Suomessa vain ja ainoastaan poliisi. Katupartiointia suorittavat tavalliset kansalaiset omista lähtökohdistaan, jokamiehenoikeuksien valtuuksin, ilman minkäänlaista valvontaa. JV-koulutuksen omaavien henkilöiden käyttö katupartioinnissa olisi valvonnan ja koulutuksen vuoksi järkevämpi vaihtoehto, mutta tämä ei ole mahdollista Suomen lainsäädännön vuoksi. Lisäksi heille pitäisi maksaa palkkaa. Eikö resurssit kannattaisi tällöin ohjata suoraan poliisin toimintaan, jolla on huomattavasti paremmat edellytykset vastata oikeudenmukaisesti yleisestä järjestyksestä? Kaikkein tärkein kysymys on tietenkin se, että onko katupartioinnille ylipäätänsä todellista tarvetta?
Toki tervehenkistä huolenpitoa naapuruston turvallisuudesta voi jokainen kansalainen ylläpitää omalla esimerkillään ja maalaisjärjellään, mutta tähän tuskin tarvitaan aktiivista partiointia. Katupartioinnissa siis piilee ilmiselvä riski, että se päätyy vääränlaisten toimijoiden käsiin, kuten jo nyt on havaittavissa. Toimittaja Jussi Korhonen kirjoittaa Seura-lehdessä:
Monet pitivät Paateron ajatuksia tuoreeltaan vaarallisina: kansalaispartioiden arveltiin johtavan epämääräisten puolisotilaallisten joukkojen mielivaltaan ja omankädenoikeuteen.Hyökkäykset vastaanottokeskuksiin
Samoja huolia on esitetty nyt avoimen muukalaisvihamielisten järjestöjen katupartioista. Ne eivät tietenkään julkea kertoa odottavansa tilaisuutta päästä pieksämään väärän värisiä tai eri mieltä olevia, mutta huolet eivät partiojärjestöjen taustoja tuntien ole lainkaan liioiteltuja.
Poliisin nyt myötämieliseksi muuttunutta linjausta katupartioinnin suhteen ei voi pitää yllättävänä. Ilmeisesti ulkomaalaisten lisääntyneen määrän avaaman mahdollisuuden turvin osa kiireisen poliisin tehtävistä on hiljalleen siirtymässä poliisin itsensä siunaamana taustoiltaan ja tavoitteiltaan hyvinkin arveluttavien tahojen käsiin. Ja siemen tälle kehitykselle kylvettiin jo vuosia sitten poliisiylijohtajan auktoriteetilla.
Sitä sopii sitten itse kenenkin muistella, kun liivinatsien katupartio marssii vastaan: tämä on sitä, mitä poliisi tilasi.
Katupartioiden lisääntyminen on tapahtunut käsi kädessä uusien vastaanottokeskuksien perustamisten kanssa. VOK:set ovat siis selkeä motiivi näiden ryhmien toiminnalle. Keskukset nähdään uhkana yleiselle turvallisuudelle. Kuitenkin lukuisat vastaanottokeskukset ovat olleet erilaisten hyökkäysten kohteena vain muutaman kuukauden aikana. Yle uutisoi keskuksiin kohdistuneista tuhopolttoiskuista joulukuussa. Polttopulloja on heitelty ja tulipaloja sytytelty seuraavissa keskuksissa:
- Kouvola: Noin 50-vuotias paikkakuntalainen mies heitti polttopullon Keltakankaan hätämajoitustilojen ovelle 25. syyskuuta.
- Lammi: Vastaanottokeskuksena toimivaa kerrostaloa yritettiin sytyttää ulkoapäin tuleen 7. lokakuuta.
- Siilinjärvi: Turvapaikanhakijoiden hätämajoituksena toimivan Tarinan sairaalan ulko-oveen heitettiin savukranaatteja Siilinjärvellä 19. lokakuuta.
- Ylivieska: Alaikäisiä turvapaikanhakijoita majoittava Raudaskylän kristillinen opisto joutui polttopulloiskun kohteeksi 31. lokakuuta.
- Imatra: Vastaanottokeskukseen iskettiin yöllä savupommilla.
- Oulu: 22. marraskuuta viisi parikymppistä miestä yritti heittää kotitekoisen polttopullon Oulun Heikinharjun vastaanottokeskuksen seinään.
- Kankaanpää: Tulipalo tuhosi Niinisalon varuskunta-alueella sijainneen puukerrostalon joulukuun ensimmäisenä päivänä. Taloon oli tarkoitus majoittaa turvapaikanhakijoita joulukuun aikana.
- Rauma: Varustajavaheella sijaitsevassa pienkerrostalossa syttyi 4. joulukuuta tulipalo. Rakennukseen oli tarkoitus majoittaa turvapaikanhakijoita ensi vuoden alussa.
- Kangasala: Kaivannon vastaanottokeskuksen pääoven katoksessa ollut vaatekasa syttyi palamaan 8. joulukuuta.
- Tampere: Rautaharkon vastaanottokeskuksesta jouduttiin evakuoimaan 80 henkeä ulkotiloihin tulipalon vuoksi 10. joulukuuta.
Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja ihmettelee blogissaan mitä Suomelle on tapahtumassa:
En edelleenkään halua uskoa, että Suomi olisi todella muuttunut tällaiseksi väkivaltauhon ja vihapuheen täyttämäksi maaksi sen vuoksi, että suomalaiset olisivat nyt oleellisesti aikaisempaa enemmän tämän omaksuneet. Siihen että vihapuheet ja -teot ovat näkyvästi lisääntyneet on vaikuttanut se, että niiden esittäminen ja ymmärtäminen on sosiaalisessa mediassa tullut mahdolliseksi ilman, että edes selvästi rikoksen tunnusmerkit täyttävään solvaukseen ja kiihotukseen on puututtu.Äärioikeisto on luonut salaliiton, jossa maahanmuuttajat ja pakolaiset tulevat yksinomaan pahantahtoisella agendalla maahamme. On toki selvää, että länsimaiden sotia pakenevien ihmisten joukossa saattaa olla radikaaleja elementtejä, mutta tämä propaganda kuitenkin redusoi valtavan ja moniulotteisen ihmisryhmän yhdeksi partasuiseksi terroristikarikatyyriksi, jolla ruokitaan tavallisen väestön hysteriaa ja pelkoa.
Ennen kaikkea on kyse siitä, että Suomessa mielipideilmastoa on koko ajan muokattu siihen suuntaan, että tällaisesta puheesta on nyt tullut salonkikelpoista. Väitän että suurin syy tähän on hallituspuolue Perussuomalaisten johto, joka ei ole heikkouttaan ja/tai opportunistisuuttaan uskaltanut ja/tai halunnut puuttua siihen, miten sen riveissä avoimesti osallistutaan erilaisen vihapuheen levittämiseen, samoin kuin se että muut hallituspuolueet eivät siihen ole myöskään halunneet puuttua niin kauan kun perussuomalaiset seisovat hallituksen linjausten takana.
Sen sijaan että näkee sotaa pakenevat ihmiset uhkana, niin kannattaisi olla huomattavasti enemmän huolissaan kaikenlaisen fanaattisuuden kasvusta, joka vaikuttaa polarisoivan ihmisiä erilaisiin äärilaitoihin, tarjoten varmoja ja yksinkertaisia ratkaisuja jokaiseen ongelmaan. Kuten Bertrand Russel sanoi, "Maailman kiusana on se, että typerät ovat ehdottoman varmoja ja viisaat täynnä epäilystä."
Kommentti: Myös jotkut poliitikot ovat antaneet myötämielisiä kommentteja näille partioille. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (PS) on kommentoinut partioita seuraavasti: Myös perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaaren mukaan partioiden rikostausta ei ole ongelma, sillä "onhan poliitikoillakin rikostaustaa".
Suosittelemme lukemaan seuraavat englanninkieliset artikkelit tilanteen kokonaiskuvan hahmottamiseksi: