Pizza-Rami

SOHR: Entinen pizzeria ja nykyinen yhden miehen propagandaorkesteri
Rami Abdulrahman on surullisenkuuluisan Syrian Observatory for Human Rights -järjestön (SOHR) pyörittäjä ja ilmeisesti ainoa jäsen. Tämä järjestö sijaitsee Englannin maaseudulla, josta käsin länsimainen mediakoneisto saa tietonsa Syyrian sodan tapahtumista. Myös Helsingin Sanomat käyttää järjestöä lähteenään. SOHR:n rahoitus on peräisin Euroopan Unionilta ja yhdeltä Euroopan valtiolta (luultavasti Iso-Britannia). Abdulrahmanin järjestöllä on sama tavoite kuin länsimailla: Assadin hallinnon kaataminen.

En tosiaan keksi tätä päästäni: New York Timesin mukaan Abdulrahman asuu Coventryn maaseudulla, jonne Iso-Britannian hallitus on hänet sijoittanut! Adbulrahman ei ole käynyt Syyriassa vuosiin; hän oli lähtenyt Syyriasta 15 vuotta aikaisemmin, istuttuaan kolme kertaa vankilassa.

Ennen kuin Ramista tuli koko läntisen maailman Syyrian tapahtumien äänitorvi, työskenteli hän grillikioskissaan pizzanpaistajana. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zacharova on kertonut Rahmanin taustoista:
Kirjoitimme vuonna 2012 että tietojemme mukaan SOHR:lla oli vain kaksi työntekijää, johtaja sekä sihteeri/kääntäjä. Tuolloin sitä johti syyrialaissyntyinen Iso-Britannian kansalainen, jolla ei ollut journalistista tai lainopillista koulutusta. Sen lisäksi hän ei edes valmistunut lukiosta. Hän kertoi medialle asuvansa Lontoossa pysyvästi ja olevansa liikemies, tai tarkemmin, omistavansa grillikioskin. Älkää olko noin hämmästyneen näköisiä - tämä on fakta. Ja tämä henkilö pystytti agentuurin jota vakavasti otettavat mediajulkaisut siteeravat nykyään. Kuinka kauan tämä voi kestää? Älkää kysykö minulta.
Toisessa lehdistötilaisuudessa hän kommentoi:
Muutama vuosi sitten tein yhteistyötä johtavien länsimaisten uutistoimistojen kanssa, koska toimin ministeriön informaatio- ja lehdistöosaston apulaisjohtajana. He pyysivät kommenttejani, joista osa nauhoitettiin ja osa ei. Jotta minut kelpuutettiin antamaan kommentteja, täytyi minun suorittaa kolmivaiheinen hyväksyntä heidän johdoltaan, vaikka minulla oli ministeriön virka. Mutta katsokaa SOHR:n taustoja: entisestä pizzeriasta on tullut olennainen Syyrian ihmisoikeustilanteen tiedonvälittäjä. Kuinka tämä on mahdollista? Kyseessä on laajan informaatio- ja propagandakampanjan elementti, tämä on ainoa mahdollinen selitys.
Varsinaiset meriitit tällä "Pizza-Ramilla" - näyttävät kelpaavan silti hesarille. SOHR:n roolina/tehtävänä näyttää olevan tuottaa raportointia, jossa totuutta on muokattu, usein jopa täysin vääristelty, palvellakseen Assadin-vastaista agendaa. Lopullinen päämäärä on saada kansalaisten hyväksyntä täysimittaiselle sotilaalliselle interventiolle. Abdulrahmanin "ihmisoikeusjärjestö" seuraa samaa kaavaa kuin Irakin ja Libyan vastaavat valejärjestöt.

Tony Cartalucci kirjoittaa Global Research -sivustolla:
Abdulrahmanin kaltaisiin lukeutuu pahamaineinen Irakin loikkari, Rafid al-Janabi, koodinimeltään "Curveball", joka nyt avoimesti retostelee keksineensä syytökset Irakin joukkotuhoaseista. Nämä syytöksethän olivat Lännen casus belli (suom. huom. oikeutus sotatoimille) tälle 10 vuotta kestävälle sodalle, joka aiheutti yli miljoonan ihmisen kuoleman (tuhansia länsivaltioiden sotilaita kuoli myös) sekä sekasorron, joka jatkuu Irakissa vielä tänäkin päivänä.

Kaltaisten joukosta löytyy myös vähemmän tunnettu hahmo, libyalainen Dr. Sliman Bouchuiguir, joka loi perustan Benghazin pro-Länsi ihmisoikeushulinoille. Nyt jälkeenpäin, Bouchuiguir kehuskelee avoimesti, kuinka kertomukset Libyan johtajan, Muammar Qaddafin julmuuksista Libyan kansaa kohtaan olivat niinikään keksittyjä, antaakseen Natolle sen toivomaa oikeutusta sotilaalliseen interventioon.
Nykyään toimittajilla ei ilmeisesti ole enää aikaa harjoittaa kunnollista lähdekritiikkiä. Tämän vuoksi Helsingin Sanomatkin on syystä tai toisesta päätynyt toistamaan Rami Abdulrahmanin levittämiä valheita. Helsingin Sanomien hakukoneella löytyy "Syrian Observatory for Human Rights" hakusanalla yhteensä 346 artikkelia:

Helsingin Sanomat SOHR

Helsingin Sanomat on käyttänyt SOHR-järjestö lähteenään sadoissa artikkeleissa.
Kuinka on mahdollista, että Suomen suurimmalle sanomalehdelle ei ole kertaakaan tullut mieleen kyseenalaistaa tämän humpuukijärjestön käyttämistä lähteenä? Vaakalaudalla on Syyrian kansan kohtalo ja pahimpana mahdollisena seurauksena suurvaltojen välinen sota. Juuri nyt kaivataan todellista tutkivaa journalismia eikä papukaijamaista copy-paste-uutisointia.