© Thinkstock
Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Ruotsi, Puola, Suomi, Latvia ja Liettua allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan tiistaina. Neljän muun maan odotetaan liittyvän aloitteeseen heinäkuuhun mennessä.
Keskus on suunniteltu sijaitsevan Suomen pääkaupungissa Helsingissä, ja se toimii näiden valtioiden asiantuntijoiden verkostona, tarkoituksena nostaa tietoisuutta hybridiuhista ja tälläisten operaatioiden hyväksikäyttämistä heikkouksista.
Reuters uutisoi, "Keskus tehostaa kunnolla EU:n ja NATO:n välistä yhteistyötä... Hybridiaktiviteeteista on tullut pysyvä osa Euroopan turvallisuusympäristöä," Suomen ulkoministeri Timo Soini kertoi lehdistötilaisuudessa.
"Hybridistrategioiden käyttö asettaa yhteiskuntiemme sisäisen yhtenäisyyden ja sietokyvyn koetukselle... Vastatoimena tähän ei riitä pelkästään valtion, vaan myös yhteiskunnan sinnikkyys, turvallisuuden kokonaisvaltainen lähtökohta," hän lisäsi.
Yksikön perustamisesta ilmoitettiin ensimmäisen kerran marraskuuussa 2016. Reutersin mukaan sen vuosittaiseksi budjetiksi on odotettavissa 1.5 miljoonaa euroa, josta Suomi maksaa puolet ja loput summasta tulee muilta jäsenmailta.
Kommentti: Nykyinen hallitus on leikannut koulutuksesta, terveydenhuollosta ja oikeastaan kaikesta mahdollisesta, mutta informaatiosotaan löytyy kyllä veronmaksajien rahoja tuhlattavaksi.
Asiantuntijoiden ohjausryhmä on sopinut tapaamisen keskiviikolle. Keskuksessa odotetaan aloittavan kymmenen asiantuntijaa myöhemmin tänä vuonna, Reuters raportoi.
Ryhmän tarkoituksena on vahvistaa EU:n ja NATO:n siteitä, ja se on samankaltainen kuin NATO:n johtamat keskukset Estoniassa ja Latviassa.
"Hybridisodankäynnin" termillä tarkoitettiin alunperin valtion väliintuloa sotilaallisessa konfliktissa ilman suoranaista asevoimien käyttämistä. Viime aikoina termiä on kuitenkin länsimedioissa käytetty kuvaamaan Venäjän erilaisia ulkopoliittisia vaikutuskeinoja, kuten esimerkiksi maailmanlaajuiset uutislähetykset - joita usein tässä yhteydessä kutsutaan "propagandaksi" tai "valeuutisiksi" - , väitetyt kyberhyökkäykset tarkoituksena vaikuttaa vaalituloksiin, sekä syytökset pakolaistulvan orkestroimisesta Eurooppaan vuonna 2015.
Kommentti: Yhtenäistä näille väitteille on se, ettei niiden tueksi tarjota mitään todisteita. Sen sijaan median vakituiset "trolliasiantuntijat" puhuvat ympäripyöreää jargonia "informaatiovaikuttamisesta" ja "hybridisodankäynnistä", mikä käytännössä tarkoitettaa mitä tahansa uutisointia tai mielipidettä, joka vähänkään tukee Venäjän narratiivia geopoliittisista tapahtumista.
Suomi, joka ei ole NATO:n jäsenvaltio, on viime aikoina syyttänyt Venäjää lisääntyneistä propagandahyökkäyksistä. Saksa on myös toistuvasti ilmaisseet epäilyksensä Venäjän mahdollisista yrityksistä puuttua Saksan syyskuun 2017 parlamenttivaalien toimintaan.
Maaliskuussa 2017 NATO-komentaja ja kenraali Adrian Bradshaw sanoi haluavansa, että kyberhyökkäyksiä pidettäisiin tarpeeksi vahvana syynä toimeenpanna artikla 5, joka on NATO:n jäsenmaiden yhteisen puolustuksen toimeenpanija.
Kenraali Bradshaw syytti myös Moskovaa kyber- ja informaatioiskuista. Hän kertoi BBC:lle lännen tarvitsevan "suurta strategiaa" taistelussa Venäjän "hybridisodankäyntiä" vastaan.
Joulukuussa 2016 brittiläinen sanomalehti The Times väitti Iso-Britanniaan kohdistuvan Venäjän kybersodankäynti- ja propagandakampanja.
Venäjä on toistuvasti alleviivannut, ettei sillä ole aikomusta sekaantua toisten valtioiden sisäisiin asioihin. Helmikuussa 2017 Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova kutsui näitä syytöksiä "taas yhdeksi [esimerkiksi] myyttien luomisesta". Tuolloin syytöksiä oli esittänyt Iso-Britannian puolustusministeri Michael Fallon.
"Ilmeisesti venäläishakkerit tienaavat elantonsa [muiden maiden] vaaleilla," Zakharova lisäsi sarkastisesti.
Venäläishakkereita järjestelemässä vaalituloksia.
Lukijoiden kommentit
meidän uutiskirje