Luottakaa minuun, olen pankkiiri...
Emmanuel Macron sanoi Ranskan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen "voitonpuheessaan" edustavansa kaikkia ranskalaisia "nationalistien uhkaa vastaan".

Ilmeisesti nationalismin kannattaminen on nykyään viharikos.

Macronin suuri äänisaalis on erittäin epäilyttävää, ja hän todennäköisesti voittaa toukokuun 7. päivän toisen kierroksen.

Macron on 39-vuotias Rothschildin pankkiiri, joka oli lähes tuntematon vielä vuosi sitten. Macronilla on Obaman ja NATO:n tuki, eikä häntä ole äänestetty julkiseen virkaan. Macron vietti muutaman vuoden Hollanden talousministerinä, jolloin hänen nimeään kantava lakialoite sai sadat tuhannet ihmiset protestoimaan kaduilla. Laki lyötiin läpi toimeenpanovallalla parlamentin ohi. Macron lähti presidenttikisaan mukaan manifestilla, joka on lähes yhtä väritön kuin mies itse.

Hollanden presidenttikausi—jona aikana Macron toimi ministerinä—on todennäköisesti kaikkein epäsuosituin koko Ranskan historiassa. Ja silti meidän pitäisi uskoa, että suurin osa ranskalaisista äänesti tätä tyyppiä??!

Kuulostaa peukaloidulta tulokselta.

Mutta huolimatta median vakuuttelusta, että Macron vie varmasti voiton 7.5, ei peli ole silti välttämättä ohi.

Mélenchon (trotskilainen äärivasemmistolainen sekoilija) sai noin 20% äänistä. Hänen roolinaan oli saada suuri joukko systeemiin tyytymättömiä äänestäjiä pois Le Penin luota. Hän hoiti työnsä hyvin, mutta nyt Mélenchonin täytyy keksiä, kuinka saada tukijansa antamaan äänensä Macronille. Ihmiset äänestivät häntä enimmäkseen siksi, että kokevat inhotusta Macronin kaltaisia vallanpitäjien sätkynukkeja kohtaan. Koska Mélenchon ei halua paljastaa itseään vedättäjäksi, on hän kieltäytynyt tukemasta kumpaakaan vaihtoehtoa, vaan pyytää 450 000 puolueensa jäsentä päättämään asiasta kotisivuillaan.

Tämä on ovela liike, sillä kun hän lopulta antaa tukensa Macronille, voi hän syyttää asiasta puolueen jäseniä. Tästä huolimatta hänen tukijansa eivät välttämättä mene lankaan, jonka lopputuloksena he saattavat päätyä valitsemaan Le Penin ainoana "anti-establishment" [vallanpitäjiä vastustavana] -vaihtoehtona. Tiedän ettei kyseessä ole mitenkään varma asia, mutta muistakaa miten kävi Trumpin kanssa. Itseasiassa samanlainen skenaario tapahtui Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa, kun Clinton varasti Bernie Sandersilta demokraattipuolueen ehdokkuuden. Kun Sanders tämän jälkeen antoi tukensa Clintonille, pettyivät monet hänen tukijoistaan ja äänestivät sen sijaan protestiksi Trumpia.

Toinen mielenkiintoinen asia on François Asselineaun saama 1% äänisaalis.

Marraskuun 2015 aluevaaleissa Asselineau sai 190 000 ääntä, joka vastasi 1% kokonaisäänistä. Tuolloin hänen UPR-puolueella oli vain 9000 jäsentä, eikä media uutisoinut juuri lainkaan hänen kampanjoinnista.

Nyt Asselineaun puolueellaan on 26 000 jäsentä, hänen kampanjoissa on käynyt tuhansia ihmisiä ja hänen Youtube-kanavan videoita on katsottu 11 miljoonaa kertaa, mutta silti hänen äänimääränsä kasvoi vain 300 000 ääneen, joka vastaa 0.8% vaalien kokonaisäänistä. Mene ja tiedä.

Ranskan kansalaisten puolesta tilanne ei näytä kovinkaan hyvältä ja heidän kannattaisikin valmistautua tulevaan. Postmodernismiin, nihilismiin, globalismiin, sodanlietsontaan ja muslimeihin kohdistuvaan rasismiin (eli muslimivaltioiden pommittamiseen) perustuvat arvot ovat asettuneet lujasti Ranskan tasavallan perusteisiin.