Putin
© Sputnik
Venäjän presidentti puhui viime viikolla Financial Times -lehdelle antamassa haastattelussaan vahvasti liberalismia vastaan ja asettui vankasti perinteisten arvojen puolustajaksi. Tämä palautti mieliin sen, miksi Putin on niin mielenkiintoinen henkilö ja yksi maailman arvokonservatiivisista johtajista.

Yksi tekijä presidentti Putinin viehätyksestä johtuu siitä, että hän on ollut 2000-luvulla ensimmäisiä suurvaltojen arvokonservatiivisia johtajia, vaikkakin Trumpin äkillinen nousu valtaan ja persoonallinen esiintyminen on vienyt huomiota ja jättänyt Putinin pehmeän vaikuttamisen johtamistavan varjoonsa. Juuri oikeaan aikaan ennen G20-huippukokousta Putin käytti tilaisuuden hyödyksi ja nosti arvokonservatiivisuutensa pöydälle Financial Times -lehdelle antamassa haastattelussaan viime viikolla. Vaikkakin siinä käytiin läpi laajasti eri aiheita, olivat hänen länsimaiden nykytilaa käsittelevät näkemyksensä kaikkein mielenkiintoisimpia ja oivaltavimpia. Tämä tulee eittämättä lisäämään tavallisten kansalaisten mielenkiintoa Putinia kohtaan juuri niissä maissa, joissa hänen kansainvälinen maineensa on ollut kaikkein raivoisimpien hyökkäysten kohteena.

Putinin näkemys on, että Trumpin ja hänen eurooppalaisten oikeistolaisliittolaistensa äärimmäinen suosio johtuu vallitsevasta yleisestä mielipiteestä, jonka mukaan "valtaapitävä eliitti on katkaissut välinsä tavallisiin kansalaisiin". Tämä on Putinin mukaan johtanut "ilmiselvään ongelmaan" synnyttäen valtavan "[kasvavan] kuilun eliitin omien tavoitteiden ja väestön valtaosan välille". Euroopan eliitin vastaus - johon vaikutti "aikansa ja tarkoituksensa ohi elänyt ns. liberaali idea" - 2015 pakolaiskriisiin pahensi tätä kasvavaa jakolinjaa ja nosti tilanteen kiehumispisteeseen. "Monet myönsivät että monikulttuurisuuden politiikka ei ollut tehokasta, ja että valtaväestön etu tulisi ottaa huomioon." Tämän jälkeen Putin kuvaili - populismia ymmärtäen - Merkelin pakolaispolitiikkaa "kardinaalivirheenä".

merkel refugees
Putin kuvaili Merkelin pakolaispolitiikkaa "kardinaalivirheeksi".
Hän täsmensi asiaa haukkumalla "avointen ovien" politiikkaa, koska siinä sivuutetaan laittoman muuttoliikkeen ja huumeiden salakuljetuksen synnyttämät ongelmat. Putin kommentoi Trumpin kiistanalaista pyrkimystä rakentaa muuri Meksikon rajalle sanoen sen olevan edes yritys kohdata tämä maailmanlaajuinen haaste. "Mitä tulee liberaaliin aatteeseen", Putin sanoi, "eivät sen kannattajat tee yhtään mitään [asian eteen]", jonka jälkeen hän läksytti heitä lisää: "Heidän mukaansa kaikki on hyvin, aivan niinkuin pitääkin olla. Mutta onko asia näin?". "Putin jatkoi, "He väittävät etteivät he voi koventaa linjaa eri syistä johtuen. Miksi tarkalleen? "Siksi koska meillä on lait", he sanovat. No, muuttakaa sitten näitä lakeja!" ". Tämän jälkeen hän osoitti taas seisovansa sanojensa takana tuomalla esiin keinot, jotka Venäjä on ottanut käyttöön näiden uhkien ehkäisemiseksi.

"Olemme nyt aloittaneet työskentelyn maissa, joista pakolaisia tulee. Opetamme venäjää heidän kouluissaan ja työskentelemme heidän kanssaan myös täällä. Olemme tiukentaneet lainsäädäntöä osoittaaksemme maahanmuuttajille, että heidän tulee kunnioittaa lakejamme, tapojamme ja kulttuuriamme." Putin kertoi. Kaikki hänen sanomansa on totta ja oikeastaan elintärkeää, sillä Venäjän muslimipopulaatio tulee suuresti kasvamaan tulevina vuosina. Tämän vuoksi Venäjän täytyy onnistuneesti jatkossakin pyrkiä integroimaan ja sulauttamaan eri kulttuureista tulevat yksilöt osaksi sen historiallisesti kosmopoliittista yhteiskuntaa. Venäjän yhteiskunnassa on myös hyvin vahvat perinteet, jotka painottavat uskonnon positiivista vaikutusta jokapäiväisessä elämässä, aivan kuten länsimaissakin oli tapana ennen liberalismin saapumista.

St. Basil's Cathedral
© Reuters / Christian HartmannPutin painotti tradition merkitystä sekä vanhan ja uuden välistä tasapainoa.
Putin ajattelee, että "[uskonnon] tulisi saada se rooli, joka sille on tarkoitettu", ja että "sitä ei voi viedä pois tästä kulttuurista. Meidän ei tulisi väärinkäyttää mitään." Hän kommentoi katolista kirkkoa varjostavia lukuisia skandaaleja sanomalla: "minulla on tunne että nämä liberaalit piirit yrittävät hyödyntää [tämän instituution] tiettyjä elementtejä ja ongelmia keinona tuhotakseen koko kirkkokunnan". Tämä on hänen mielestään "väärin ja vaarallista." Liberalismiin kohdistuvasta kovasta kritiikistä huolimatta tulee Putinin mielestä perinteen ja uuden kesken olla tasapaino, koska hänen mukaansa "puhtaasti liberaaleja tai puhtaasti traditionaalisia aatteita ei ole koskaan ollut olemassa." Lisäksi Putin sanoi, että "useanlaisilla ideoilla ja ajatuksilla tulisi olla mahdollisuus olla olemassa ja tulla ilmaistuksi, mutta samaan aikaan tavallisen väestön etua ja miljoonien ihmisten tapaa elää ei pitäisi koskaan unohtaa."

Tämä viimeinen kommentti tulee väistämättä voittamaan hänelle tukijoita länsimaista, jotka ovat menettäneet uskonsa liberaaleihin johtajiinsa ja huomanneet katkenneen yhteyden eliitin ja kansan välillä. Kaiken kaikkiaan Putinin aseman vahvistamisensa yhtenä maailman johtavista arvokonservatiiveista ei olisi voinut osua parempaan aikaan, sillä Venäjä ja Yhdysvallat ovat ottaneet askelia kohti uuden liennytyspolitiikan pitkää prosessia. Tämä auttaa kohentamaan Putinin kuvaa maailmalla,varsinkin jos tämä suhteiden solmiminen lopulta onnistuu. Näin ollen Putinille oli tärkeää tuoda esille arvokonservatiiviset ajatuksensa ja osoittaa, että hän ymmärtää ja samaistuu tavallisen länsimaalaisen huoliin.
Andrew Korybko on amerikkalainen Moskovassa asuva poliittinen analyytikko, joka on erikoistunut Yhdysvaltojen Afrikan ja Euraasian strategiaan, hybridisodankäyntiin, Kiinan maailmanlaajuiseen vyö ja tie -hankkeeseen, sekä näiden väliseen suhteeseen. Hän kirjoittaa säännöllisesti Global Research -sivustolle.