Baltzar ja Lipponen
Kulttuurineuvos Veijo Baltzar ja entinen pääministeri Paavo Lipponen ovat tunteneet toisensa 1960-luvulta saakka.
Kulttuurineuvos Veijo Baltzar ja hänen assistenttinsa Nina Castén pidätettiin kaksi viikkoa sitten epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta. Baltzaria epäillään myös seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pahoinpitelystä. Rikosten epäillään tapahtuneen 2016 alkuvuoden ja 2019 syksyn välisenä aikana.

Baltzarin tausta

Baltzarin esikoisteos on julkaistu vuonna 1968 ja hänen taiteilijanura perustuu mm. lukuisiin kirjailijan ja teatteriohjaajan töihin. Baltzar on saanut seuraavia tunnustuksia työstään:
  • Vuoden teatteriteko -palkinto (1981)
  • Kuopion läänin taidetoimikunnan palkinto (1992)
  • Rautalammin kunnan kulttuuripalkinto (1992)
  • Tunnustuspalkinto kansainvälisessä mustalaistaiteen Amico Rom -kilpailussa (1999)
  • Arvo Turtiainen -palkinto (2002)
  • Mikael Agricola -mitali (2008)
  • Kulttuurineuvos (2011)
  • Kansainvälinen kunniamaininta 50-vuotisesta elämäntyöstä, European Roma Spirit Award -tunnustuspalkinnon finalisti. Bratislava, Slovakia (2016)
  • Taiteilijaeläke ansiokkaasta toiminnasta taiteilijana, Taiteen edistämiskeskus (2017)
Palkinnoista ja titteleistään huolimatta Baltzar on ollut varsin tuntematon taiteilija suuren yleisön silmissä. Parhaiten tätä kuvastaa se, että Baltzar oli ehdokkaana vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, mutta sai vaikutusvaltaisista tukijoukoistaan huolimatta kasaan hyvin vaatimattoman 170 äänimäärän.

Baltzarin tukijoihin kuului tuolloin mm. entinen pääministeri Paavo Lipponen, silloinen valtiovarainministeri ja nykyinen pääministeri Antti Rinne, entinen kansanedustaja ja euroedustaja Liisa Jaakonsaari, sekä entinen kansanedustaja ja suurlähettiläs Ralf Friberg.

Veijo Baltzarilla on kaksi aiempaa rikostuomiota vuosilta 1999 ja 2005. Ensimmäinen tuomio tuli virkavelvollisuuden rikkomistesta. Baltzar työskenteli tuolloin teatterikorkeakoulun erikoissuunnittelijana, ja oli yhdessä toisen suunnittelijan kanssa väärinkäyttänyt auktoriteettiasemaansa manipuloimalla ja valehtelemalla nuorille naisille kansainvälisestä näyttelijäkurssista:
Naisten oli annettu ymmärtää, että osallistuminen matkalle oli edellytyksenä heidän hyväksymiselleen kansainvälisen näyttelijäntyön kurssille. Yksi naisista oli pyrkimässä työntekijäksi.

Tampereelle lähdettiin Baltzarin autolla. Asianomistajien mukaan Baltzar ja suunnittelija olivat jo matkalla käyttäytyneet omituisesti, kun keskustelut olivat pyörineet koko ajan navanalaisissa aiheissa.

Puheet olivat sisältäneet eroottisia heittoja. Yhden asianomistajan mukaan Baltzar oli kertonut pitävänsä nuorista tytöistä ja haluavansa, että nämä käyttävät lyhyitä, sääret paljastavia hameita. Baltzar oli halunnut myös laulettavan rakkauslauluja matkan aikana. [...]

Tampereella ilmeni, että naisille ei ollut varattu omia hotellihuoneita, vaan matkalla mukana ollut Baltzarin sukulaismies oli vienyt naisten matkatavarat Baltzarin ja suunnittelijan huoneisiin.

Naiset eivät saaneet vastausta siihen, miksi miehet eivät voineet yöpyä keskenään toisessa hotellihuoneessa ja naiset keskenään toisessa. Naiset eivät hyväksyneet yöpymissuunnitelmia, vaan lähtivät Tampereelta junalla Helsinkiin ja tekivät Baltzarista ja suunnittelijasta rikosilmoituksen. [...]

Helsingin hovioikeuden mukaan Baltzar ja suunnittelija olivat tietoisesti käyttäneet hyväkseen asemaansa saadakseen asianomistajat lähtemään kanssaan Tampereelle. He olivat tarkoituksellisesti antaneet väärää tietoa toimivallastaan ja matkan merkityksestä suoritettavien valintojen suhteen. Hovioikeuden mukaan teko ei ollut vähäinen.
Teatterikorkeakoulu erotti Baltzarin virastaan, mutta myöhemmin korkein hallinto-oikeus totesi potkut laittomiksi ja määräsi koulun maksamaan Baltzarille hyvitykseksi vuoden palkan.

Toinen rikostuomio tuli vakuutuspetoksesta. Baltzar oli yrittänyt huijata miljoonan euron vakuutusrahat liioittelemalla palaneen kiinteistönsä ja omaisuutensa arvoa. Baltzaria syytettiin tuolloin myös osallisuudesta kyseiseen tuhopolttoon:
Baltzar tulipalo
Baltzarin asunto tuhoutui täysin tulipalossa vuonna 2003. Tutkimuksissa palokoira oli löytänyt jäänteitä palavista nesteistä ja Baltzaria syytettiin yllytyksestä tuhotyöhön.
Kirjailija Veijo Baltzar kiisti keskiviikkona kaikki häneen kohdistuneet syytteet Raaseporin käräjäoikeudessa Tammisaaressa. Syyttäjä epäilee miehen yrittäneen satojentuhansien eurojen suuruista vakuutuspetosta Karjaalla sijainneen kotinsa palossa ja vaatii rangaistusta sekä törkeän petoksen yrityksestä että yllytyksestä tuhotyöhön tai yleisvaaran tuottamukseen. [...]

Puolustus selittää liian suuret korvausvaatimukset markkojen ja eurojen sekaantumisella.

Rajun tulipalon syttymissyytä ei ole voitu luotettavasti selvittää. Syyttäjä uskoo sen saaneen alkunsa lähelle lattiaa jätetystä, 750 watin polttimolla varustetusta lampusta. Palokoira löysi raunioista myös jäänteitä palavista nesteistä.
Näistä rikostuomioista huolimatta Veijo Baltzarille oli suunniteltu ja haettu professorin arvonimeä vuonna 2009. Arvonimilautakunta ei puoltanut professorin arvonimen myöntämistä, vaan ehdotti Baltzarille kulttuurineuvoksen titteliä, jonka presidentti Tarja Halonen myönsi Baltzarille vuonna 2011, kun viimeisin tuomio oli juuri poistunut rikosrekisteristä.
Valtioneuvoston kanslian asiakirjoista käy ilmi, että Baltzarille haettiin professorin arvonimeä vuonna 2009. Hakijoina oli kaksi Opetushallituksen romaniväestön koulutusryhmän jäsentä.

Ensimmäinen tukija oli entinen pääministeri Paavo Lipponen, joka on kertonut tuntevansa Baltzarin pitkältä ajalta.

Tukijoiden joukossa olivat myös muun muassa Suomen näytelmäkirjailijaliiton toiminnanjohtaja, Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, professori Juha Sihvola, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Sami Pihlström, elokuvaohjaaja Ilkka Vanne sekä kustantaja Tammen kustannuspäällikkö Hannu Harju. [...]

Se, mitä arvonimilautakunta tiesi Baltzarin rikostaustasta, on epäselvää.
Baltzarin avustaja oli myöhemmin laittanut arvonimihakemukseen viestin, jonka mukaan Baltzarin uusi pedagoginen malli on "eurooppalainen vientituote", ja että hankkeen suojelijana toimii (silloinen) kulttuuriministeri Stefan Wallin, sekä rahoittajana opetusministeriö.

Tätä pedagogiikan "vientituotetta" opetus- ja kulttuuriministeriö tutki muutamaa vuotta myöhemmin, todeten Baltzarin teatteriyhteisön opetusmenetelmät täysin kelvottomiksi ja epäeettisiksi. OKM:n tutkimusraportti maksoi 180 000 euroa, mutta mitään hyötyä siitä ei vaikuttanut olevan, sillä Baltzar oli tämänkin jälkeen saanut ministeriöltä valtavia avustussummia projekteihinsa.

Yhteensä Veijo Baltzar on saanut viimeisen 10 vuoden aikana yli 640 000 euron verran erilaisia apurahoja ja tukia, josta opetusministeriön osuus on 196 000 euroa. Vuonna 2016 Baltzarin viralliset tulot olivat nolla euroa, mutta seuraavana vuonna hän silti osti 500 000 euron kiinteistön. Mistä rahat ovat peräisin?

Henkilökultti ja hyväksikäyttö

Helsingin Sanomat julkaisi Baltzarin pidätyksen jälkeen artikkelin, jossa käydään läpi hänen lukuisten uhrien kertomuksia.

Eräs uhri kuvailee kokemuksiaan Baltzarin luona seuraavasti:
Lumin mukaan kuvien ottamisen jälkeen Baltzarin avustaja toi hänelle paitapuseron, ruutuhameen ja pitkävartiset saappaat. Hän ohjeisti Lumia vaihtamaan niihin, koska "Veijo haluaa nähdä sinut nämä päällä" ja että "millään muulla ei ole väliä kuin sillä, mitä Veijo ajattelee". [...]

Lähdin nousemaan portaita ne ihme vaatteet päällä. Sitten katson, että Veijo makaa siinä sängyssä yläruumis paljaana. Katson sitä että mitä v****a. Sitten se sanoo, että rakas, tule tänne. Sanon että ei kun olen tässä. Se on vaan että ei kun tule tänne. [...]

En uskalla vastustella. Menen makaamaan siihen puikkona. Olen siinä peiton alla kuten se käski. Sitten se kysyy että onko sulla ollu musta jotain fantasioita. Olen että ei. Sit se on että niin että minulla on kyllä ollut sinusta. Sanon että okei.

Mä oon ihan paniikissa, että mitä nyt tapahtuu. Sit se on vaan että tykkäsitkö sinä siitä eilisestä elokuvasta, missä mies sidottiin puuhun ja ruoskittiin? Mä olin vain että no en minä tiedä. Sitten se sanoi että haluaisitko sinä että minä sitoisin sinut puuhun ja ruoskisin. Sanoin että en. Sitten se kysyi että haluaisitko sinä että minä vain ruoskisin. Sanoin että en. [...]

Vuoden 2018 alussa Lumi kertoi tapahtuneesta Pekka Haavistolle, joka on kuulunut aiemmin Drom-yhdistyksen "strategiseen ohjausryhmään". Haaviston erityisavustaja vahvistaa nykyisen ulkoministerin kuulleen vuoden 2018 presidentinvaalien aikaan, että "Dromin teatteri­esitysten yhteydessä on ollut epäasiallista kohtelua". Haavisto kertoo jättäneensä strategisen ohjausryhmän vuonna 2013 ministeriksi tultuaan.
Baltzar synti
Baltzarin produktioiden asetelmana on ollut yksi ja sama: narsistinen vanha mies nuorten tyttöjen ympäröimänä
Baltzarin mieltymys alaikäisiin lukiotyttöihin on käynyt ilmi hänen omista projekteistaan. Baltzarin teatterin tulevan produktion yhtenä teemana olikin nimenomaan "kielletty rakkaus" ja näyttelijöitä siihen oli rekrytoitu mm. nuorten suosimalta Demi.fi sivustolta. Kyseinen projekti perustui Baltzarin aiempaan, vuonna 1995 esitettyyn Orli-oopperaan, jonka pääosassa oli vasta noin 15-vuotias tyttö. Myöhemmin Veijo Baltzar otti saman tytön mukaansa Presidentinlinnan juhliin, Savonlinnan oopperajuhliin ja jossain vaiheessa he menivät jopa keskenään naimisiin (erosivat myöhemmin ja nainen haki lähestymiskieltoa). Baltzarin ja tytön suhde ei ollut aikanaan salaisuus, vaan oli esimerkiksi joidenkin hänen opiskelijaystäviensä tiedossa.

Synti-näytelmässä 75-vuotias Baltzar näytteli itse pääosaa. Tämä asetelma oli Baltzarin produktioissa tyypillinen: narsistinen vanha mies nuorten ja usein alaikäisten tyttöjen ympäröimänä.

Uhrien kertomusten mukaan vaikuttaa siltä, että Veijo Baltzar rakensi itsensä ympärille henkilökultin, manipuloiden nuoria tyttöjä katkaisemaan välit vanhempiin, poikaystäviin, kavereihin ja muuhun sosiaaliseen elämään. Baltzarin avustaja näyttää toimineen "oikeana kätenä", auttamalla voittamaan tyttöjen luottamuksen, ja vähitellen Baltzar lisäsi painetta ja pyrki käyttämään tyttöjä seksuaalisesti hyväksi.

Kyseessä on ollut jossain määrin julkinen salaisuus. Esimerkiksi romanitaiteilija Kika Lumberg on kertonut tietäneensä vuosikymmenten ajan, ettei Baltzarin toimet kestä päivänvaloa. Hänen mukaansa Baltzar on "nauttinut poliittisesta suojeluksesta."

Baltzarin epämääräisistä toimista onkin esiintynyt vuosien varrella niin paljon huhuja, että joissain kouluissa oltiin ryhdytty jopa epävirallisiin varotoimenpiteisiin.

HS:n jutussa kerrotaan:
Kallion lukion rehtori Ari Mäkinen sanoo, että aina kun Dromin mainoksia on ilmestynyt koulun aulaan, henkilökunta on ottanut niitä pois:

"Olemme kuulleet toiminnasta ikäviä huhuja ja toisen käden tietoja, mutta meillä ei ole ollut faktoja siitä mitä siellä oikeasti tapahtuu. Sen takia emme ole voineet tehdä enempää", Mäkinen sanoo.

"On vaikuttanut siltä, että sinne on päätynyt etenkin sellaisia nuoria, joilla on ollut vaikea elämäntilanne. Toiminta vaikuttaa myös olevan niin intensiivistä, että opiskelijoiden koulunkäynti on vaikeutunut paljon."

Helsingin kuvataidelukion rehtori Tarja Aro taas ohjeisti oppilaitaan viime vuoden lokakuussa näin: "Hei. Kuulin äsken huolestuttavia uutisia tästä teatteriproduktiosta. ÄLKÄÄ HAKEKO TÄHÄN MUKAAN!"
Eräs musiikinopettaja oli kuullut oppilaansa huonoista kokemuksista ja alkanut viemään asiaa aktiivisesti eteenpäin, saattaen tiedon sekä opetushallitukseen että Aleksanterin teatterille. Opettajan yrityksistä huolimatta asia ei ollut johtanut yhtään mihinkään:
Kuultuaan oppilaaltaan ongelmista vuonna 2016 Eeva otti aivan ensimmäiseksi yhteyttä tuttuunsa, joka työskenteli Opetushallituksessa. Eeva toivoi, että tieto väärinkäytöksistä menisi sitä kautta eteenpäin Drom-teatterin rahoittajille. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Seuraavaksi Eeva otti yhteyttä Aleksanterin teatterin henkilökuntaan, kehottaen heitä menemään katsomaan, millaista menoa harjoituksissa on.

- Toivoin, että sitä kautta saataisiin todisteita tytön väitteiden tueksi, kun joku aikuinen menisi katsomaan harjoituksia, Eeva selittää.

Hänen yhteydenottonsa ei kuitenkaan johtanut mihinkään toimenpiteisiin Aleksanterin teatterissakaan. Kaikki sulkivat silmänsä ja korvansa.
Drom Ry:n ohjausryhmän kootut selitykset

Baltzarin Drom Ry:n ohjausryhmään on kuulunut Drom Ry:n johdon lisäksi useita vaikutusvaltaisia poliitikkoja ja asiantuntijoita: Ulkoministeri Pekka Haavisto, entinen ulkoministeri Ilkka Kanerva, entinen pääministeri Paavo Lipponen, entinen työministeri ja europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari, Aleksanterin teatterin johtaja Reima Jokinen, sekä nuorisoasioainneuvos Olli Saarela.

Vaikuttaa siltä, että kaikki muut ovat tienneet Veijo Baltzarin epäasiallisesta käyttäytymisestä, paitsi hänen teatteriyhteisöään kaikkein lähimpinä olleet poliitikot. He eivät nyt asian tultua julkisuuteen vaikuta edes koskaan tunteneen koko miestä:

Liisa Jaakonsaari kertoi "tuskin tuntevansa" Baltzaria, mutta on tästä huolimatta ehtinyt emännöidä Baltzarin näyttelyä, osallistua Baltzarin kotona järjestettyyn vaalitilaisuuteen ja kehua häntä "loistotyypiksi" 2015 vaalikampanjassa.

Pekka Haavisto sanoi lopettaneensa jo 2013 ohjausryhmässä, mutta oli silti käynyt ryhmän kokouksessa vuonna 2016 ja on ollut esimerkiksi vuonna 2014 Drom Ry:n raportin julkistamistilaisuuden pääpuhujana. Haavisto kertoi olleensa "järkyttynyt" Baltzarin rikosepäillyistä, vaikka vuonna 2018 häneen oli jo otettu yhteyttä Baltzaria koskeneiden epäilysten vuoksi. Miksi Haavisto ei vienyt asiaa eteenpäin?
Drom Ry ohjausryhmä
Strategisen ohjausryhmän kokous 30.11.2016 eduskunnan Pikkuparlamentissa. Vasemmalta Reima Jokinen, Pekka Haavisto, Aino Sederholm, Ilkka Kanerva, Veijo Baltzar, Nina Castén, Paavo Lipponen sekä Olli Saarela.
Myös Ilkka Kanerva jatkoi samaa tarinaa, eli että hän ei tunne Baltzaria "pätkän vertaa" ja kommentoi pitäneensä Baltzarin Synti-näytelmää (jossa siis 75-vuotias ohjaaja Baltzar näytteli itse pääroolia nuorten tyttöjen ympäröimänä) "hyvin erikoisena". Tosin pari vuotta sitten vielä Kanerva kuvaili samaa häiriintynyttä näytelmää ylistyssanojen kera "miraakkelimaiseksi suoritukseksi":
Olen nöyrästi kiitollinen saamastani elämyksestä. [...] Sellainen arvo, joka meidän kulttuurissamme halutaan pistää vähän syrjään, tai piilotella: aito naisellisuus, naisen viehätysvoima, naisen voima ja naisen toimet jätetään usein sivurooliin, se halutaan piilottaa, enkä ymmärrä tätä ajassamme. Tässä näytelmässä sain nähdä kuinka nainen osaa käyttää sitä tunnetta, mutta myöskin sitä älyä: nainen otti henkisesti ilmaherruuden käsiinsä. Naisilla oli hieno, näkyvä, älyllinen ja tunteikas, meitä miehiä herkästi puhutteleva roolinsa. Olin otettu, myönnän.
Toisaalta ei ihme että näytelmän asetelma on vedonnut Kanervaan - onhan "tekstari-Ike" mm. lähetellyt kymmeniä viestejä 16-vuotiaalle tytölle, joissa kehunut tytön ulkonäköä, kysynyt seurustelutilanteesta ja pyytänyt häntä luokseen Turkuun.

Paavo Lipponen ei ole kommentoinut vielä julkisesti asiaa, mutta hän on ollut Baltzarin näkyvin tukija. He ovat tunteneet toisensa 1960-luvulta saakka. Viime vuonna Lipponen ylisti Baltzaria hänen 50-vuotistaiteilijajuhlissa: "En tunne ketään muuta suomalaista kulttuurihenkilöä, joka olisi yhtä dynaaminen ja yhtä monipuolisesti aikaansaava, kestävästi luova kuin Veijo Baltzar, todellinen power house."

Poliittista vaikuttamista ja harhaisia lakialoitteita

Vuonna 2014 Drom Ry järjesti kansainvälisen Euroopan omatunto -konferenssin Suomen eduskunnan tiloissa. Yhdistys oli saanut paikalle varsin suuren ja kansainvälisen joukon arvovaltaisia poliitikkoja sekä muita asiantuntijoita:
Konferenssin suojelijana ja avaajana toimi presidentti Tarja Halonen. Konferenssin puhujia olivat kulttuurineuvos Veijo Baltzar, opetusministeri Jaak Aaviksoo (Viro), entinen pääministeri Paavo Lipponen, ministerit Krista Kiuru, Pekka Haavisto ja Päivi Räsänen, sosiaalisen osallistamisen varaministeri Zoltán Kovács (Unkari), apulaisulkoministeri Petr Drulák (Tšekin tasavalta), opetusministeriön valtiosihteeri Stefan Chudoba (Slovakia), professori Catherine Wihtol de Wenden (Ranska), professori Paul Cliteur (Alankomaat) prof., kirjallisuuskriitikko Lilian Munk Rösing (Tanska), kansanedustajat Ilkka Kanerva, Kimmo Tiilikainen, Christina Gestrin, Antti Kaikkonen, Annika Lapintie, Juho Eerola sekä Sanni Grahn-Laasonen, SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio, Helsingin kulttuurijohtaja Stuba Nikula, professori Laura Kolbe, emeritusprofessori Eero Pantzar ja Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.
Veijo Baltzar esitteli konferenssissa 24 tekemäänsä lakialoitetta, joiden tarkoituksena olisi toimia "lainsäädäntötyön pohjana niin Euroopan unionin kuin sen jäsenvaltioiden tasolla monikulttuurisuuspolitiikan uudistamiseksi". Konferenssissa puhuneen Paavo Lipposen mukaan "konferenssiin osallistuneet korkean tason päättäjät ja tutkijat olivat pitkälti omaksuneet konferenssin pääajatuksen ja sitoutuneet sen edistämiseen."

Konferenssista laaditun yhteenvedon mukaan:
Baltzarin lakialoitteet lähetettiin Euroopan komissioon. Komission kulttuuripolitiikan ja koulutuksen yksikön johtaja Walter Zampieri vastasi kirjeessään, että Baltzarin esittämät aloitteet kantavat erittäin tärkeää ja arvokasta sanomaa. Euroopan komissio pitää aloitteita hyödyllisinä EU:n päätöksenteon kannalta. Tarkoitus on saada osa aloitteista myös tulevaan Suomen hallitusohjelmaan.
Baltzarin lakialoitteet ovat luonnollisesti samanlaista sisällyksetöntä roskaa kuin hänen taideprojektinsa. Se on täynnä toinen toistaan erikoisempia ehdotuksia, joissa lähinnä toistellaan monikulttuurisuuteen liittyvää sanastoa, ikään kuin yrityksenä peittää täydellinen tietämättömyys nykyisestä lainsäädännöstä.

Tässä muutama esimerkki Baltzarin järjenjuoksusta:
On säädettävä laki, jolla turvataan vähemmistökansalaisen oikeus asuntoon ja samalla säädetään, että vähemmistökansalaisen vuokrataso suhteutetaan vähemmistöjen käytettävissä oleviin resursseihin siten, että se voi olla enintään puolet suhteessa valtaväestön vuokratasoon ottaen kuitenkin huomioon myös itse valtaväestön käytettävissä olevat resurssit, jotta monikulttuurinen demokratia toimisi ja tavoittaisi ajan kanssa yhdenvertaisuuden. [...]

Opettajakoulutus on uudistettava ja opettajakoulutuksessa on painotettava Kulttuurien-välistä Kokemuspohjaista Kasvatusta. [...] Teokseni "Kokemuspohjainen filosofia" on tärkeä historiallisten paikkansapitämättömyyksien ja vääristymien tähden. Vääristymät tulee käsitellä vähemmistöjen näkökulmasta, minkä tähden kyseinen teos sekä Euroopan omatunto -hankkeen pohjalta syntyvä, ohjaaja-opettajia käytännön tasolla ohjaava mallinnusteos, tulisi sisällyttää opetussuunnitelmiin. [...]

Lainsäädännöllä on estettävä sellaiset toimenpiteet, syrjintä, poliittiset ja byrokraattiset virkavallan hyökkäykset ja painostukset vähemmistöjä kohtaan myös siinä tapauksessa, että valtaväestöä miellyttävät kookospähkinäsyndroomaa potevat vähemmistöt sitä vaativat, joiden tuloksena vähemmistöt joutuvat häpäisemään esi-isänsä, muuttamaan kansallisia nimiään, esim. neekereistä tummaihoisiksi ja mustalaisista romaneiksi. [...]

Vaalipiirit tulee suhteuttaa valtaväestöön esimerkiksi siten että vähemmistöjen vaalipiirit ovat laajempia kuin valtaväestön.
Kerrataanpa nopeasti: Baltzarin lakiehdotuksissa mm. vähemmistökansalaisen asunnon vuokra voisi olla puolet pienempi kuin valtaväestön edustajalla (johtaen jollakin oudolla tapaa "yhdenvertaisuuteen") ja valtakunnallinen opettajakoulutus perustuisi hänen kelvottomiksi ja epäeettisiksi todettuihin opetusmetodeihin. Baltzar esittää, että "neekeri" on afrikkalaistaustaisten "kansallinen nimi"ja sopivampi ilmaisumuoto kuin "tummaihoinen" (samoin "mustalainen" on hänestä parempi termi kuin "romani"). Baltzar ilmeisesti myös ehdottaa, että vaaleissa vähemmistön antama ääni olisi valtaväestön edustajaa painavampi.

Kuka tahansa kansalainen voi tietenkin suunnitella ja esittää vaikka kuinka sekavia lakialoitteita, mutta harva saa tälläistä yleisöä paikalle niitä kuuntelemaan. Oletan että konferenssissa puhuneet poliitikot ovat nähneet edes sen verran vaivaa, että olisivat lukeneet läpi nämä lakialoitteet. Nyt olisikin mielenkiintoista kuulla tilaisuudessa puhuneiden poliitikkojen -kuten vaikka ulkoministeri Pekka Haaviston- perustelut, että miksi he ovat "sitoutuneet edistämään" tälläisiä lakialoitteita?

Epsteinmäisiä piirteitä

Investointipankkiiri Jeffrey Epstein nousi otsikoihin tänä syksynä, kun hänet pidätettiin epäiltynä ihmiskauppaverkoston pyörittämisestä ja alaikäisten hyväksikäytöstä. Pian tämän jälkeen hän kuoli sellissään hyvin epämääräisissä olosuhteissa (olen kirjoittanut Epsteinistä täällä). Pohjimmillaan Epsteinin tapauksessa oli kyse laajan kansainvälisen hyväksikäyttöringin pyörittämisestä, jonka asiakkaina oli yhteiskunnan korkeissa asemissa olevia henkilöitä - Epsteinin ja hänen naispuolisen apurinsa tarkoituksena oli myös kerätä ja mahdollisesti välittää arkaluontoista tietoa näistä asiakkaista.

Veijo Baltzar on pidätettynä epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta. Hänen luonaan on nähty useita "vierasta kieltä puhuvia" ja "ihmiskontakteja vältteleviä" nuoria tyttöjä. Poliisioperaation yhteydessä poliisit veivät tyttöjä yhteensä kolmeen eri maijaan. On toki sanomatta selvää, ettei Baltzar ole edes Suomen mittakaavassa lainkaan yhtä vaikutusvaltainen tekijä kuin Epstein - yhdistävä tekijä ei ole tässä tapauksessa raha, vaan mahdollinen poliittinen suojelu. Todennäköisesti Paavo Lipposen kautta verkostoitu ja enimmäkseen SDP:n poliitikoista koostuva lähipiiri ei ole enää valtansa huipulla, ja se on heikentänyt myös Baltzarin asemaa. Silti Baltzar vaikuttaa saaneen toimilleen viime vuosiin saakka hiljaisen hyväksynnän. Baltzarin yhteisöä on tutkittu ja useampi henkilö on yrittänyt viedä asiaa eteenpäin siinä epäonnistuen. Esimerkiksi kuvataiteilija Lumberg epäilee vyyhdin olevan paljon kerrottua laajempi.

Jeffrey Epsteinin epäillään kuvanneen ja tämän jälkeen kiristäneen hänen asiakkaitaan (Yhdysvaltojen entisen työministerin mukaan "Epstein kuului tiedustelupalveluun") - olisi tärkeää tutkia, että onko joku muu taho hyötynyt Baltzarin mahdollisesta ihmiskaupasta, esimerkiksi kiristysmielessä. Se voisi selittää, miksi siihen ei ole puututtu.

Asiaa voi miettiä tätä kautta: SDP:llä on ollut pitkät perinteet suhteessa eri kansainvälisiin tiedustelupalveluihin. Esimerkiksi CIA:n tiedetään rahoittaneen SDP:n toimintaa toisen maailmansodan jälkeen ja se oli Stasin vakoilun ykköskohde Suomessa (Lipposen on epäilty olevan yksi ns. Tiitisen listan nimistä). Kylmän sodan aikana Suomi toimi CIA:n ja KGB:n "temmellyskenttänä". Kun kuhinaa on aina ollut valtapuoleen ympärillä näin paljon ja Paavo Lipponen on toiminut Suomen pääministerinä kaksi kertaa, on selvää että tiedustelusta vastaavat viranomaistahot ovat varmasti seuranneet ja profiloineet hänen ympärillään liikkuneita henkilöitä. On vaikea uskoa, etteikö Baltzarin toiminta olisi ollut näiden tahojen tiedossa jo vuosia sitten, kun ottaa huomioon, että asiasta on ollut tietoa jo aivan tavallisilla kansalaisillakin.

Jo pelkkä assosiaatio Baltzariin altistaa poliitikon mahdollisten kiristys- tai vaikutustoimien kohteeksi. Ei ole edes väliä onko poliitikko itse osallistunut mihinkään, mutta hänen maineensa ja uransa on vaarassa, mikäli lähipiiriin kuuluvan henkilön rikollinen ja erityisesti moraaliton toiminta paljastuu. Poliittisessa valtapelissä tälläisestä tiedosta on toisille osapuolille varmasti hyötyä.